Ussuk (Taqammuaq; latiinerisut: Erignathus barbatus) kalaallit ukiuni tuusintilikkuutaani piniagaasa pingaarnersaraat, sulilu inuppassuarnut pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaanni puisit assigiinngitsut arfiniliupput: Aataaq, natseq, natsersuaq, qasigiaq, ussuk aaverlu. Imaani puisinik takuneq ajornartanngeqaaq, tassami isumaqartoqarpoq Kalaallit Nunaata imartaani puisit 1 millionit missaanniittut. Ukiumut 100.000-it missaat pisaasarput, qassutit sikusiutit atorlugit imaluunniit aallaammik. Puisi pisaasoq igitassartaqanngingajattarpoq. Neqqa, erlavii, tingua, orsua, amia saarngilu atorneqartarput. Amii ammerivimmi qitulisagassatut tunisaapput: Ammit meqquerneqanngitsut soorlu kavaajaliaralugit suliarineqartarput, ammillu erisaat kamiliaralugit pitsaasuullutik. Miluumasoq Skizofrenii, isumakkut nappaatigalugu avissimasutut ilineq. Ass. eqqarsaatitigut, attaveqartigiinnikkut. Peqqinneq Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaraat. Nunavittakkaani Amerika Avannarlermut ilaavoq, kisianni Europamut politikkikkut attaveqarnerulluni. Kalaallit Nunaat Savalimmiut assigalugit Danmarki kunngeqarfiannut atavoq naalagaaffeqatigiinnerup iluaniilluni. 5. juni 1953 tikillugu Kal. Nun. Dk-mit nunasiaatigineqarpoq. Ulloq tassanngaanniit Kal. Nun. Dk inuttaalu assigalugit naligiimmik innuttaatinneqalerput, taamaalilluni Danmark-ip tunngaviusumik inatsisaa aamma allanngortinneqarluni. 1978-imi kalaallit namminersornerulernissamut taasitinneqarput, kinguneralugu 1. maj 1979, namminersornerulerneq eqqunneqarluni. Assinganik 2008-mi qinersisoqaqqippoq, namminersornermut kalaallit angerlutik, 21. juni 2009 aallarnerfigalugu. Namminersorneq aallaavigivaa, akisussaaffiit arlallit Danmark-imeersut Kal. Nun. tiguartuaarnissaat taamaalilluni oqartussaaffiit kalaallinit tiguneqartuaartussaallutik. Aningaasalersorneqarnera 3 mia. sinnilaarlugit ukiumut Danmark-imiit tunniunneqartarnissaat aamma siunniunneqarpoq. Namminersornerulernermut allaffik Nuummiippoq. Statistikki Angissusaa: 2 166 086 km² Inuit: 56.421 Ukiunik agguaqatigiisillugit: 0-14 : 24,5% (Nukappiaqqat 7 072/Niviarsiaqqat 6 740) 15-64 : 68,9% (Angutit 20 904/Arnat 17 919) 65 +: 6,6% (Angutit 1 768/Arnat 1 958) Utoqqaassusaat agguaqatigiisillugit: Tamarmik: 34 Angutit: 35,3 Arnat: 32,3 Qanoq sivisutigisumik agguaqatigiisillugu inuunissaq: Tamarmik: 69,94 Angutit: 66,36 Arnat: 73,6 (Juuli 2006) Kommunit Allaffissornikkut Kalaallit Nunaat sisamanik kommunenik immikkoortortaqarpoq. 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu kommunit 18-it illoqarfikkaartut atorunnaarlugit kattullutik imaalerput: Aamma takuuk Amerika Avannarleq Nattoraliusaq ilagaa tigutsisilik kimit Amerika Avannarleq kiisalu Afrika. Timmiaq Wikipedia tassaavoq leksikoni ammasunik imalik, atuisut suleqatigiinnerisigut allanneqartoq. Wikipedia Wikimedia-mit aqunneqarpoq, taanna aningaasaateqarfiuvoq iluanaarniarfiunngitsoq, siunertamut immikkut pilersitaq. Taaguut Wikipedia (taaneqartarnera: [wikipiidea] marloqiusamit aallaaveqarpoq; wiki hawaiimiusut isumaqartoq sukkasooq, naggataalu encyclopedia (tuluttut), qallunaatut encyklopædi. Qaammat una: ukiorlu una: , qallunaatuaa qulequttanik amerlaqisunik imaqarpoq, kalaallisuua suli imaqarpallaanngilaq maannamullu ima amerlatigalutik: . Jannuaari 2004-mi Wikipediap oqaatsit assigiinngitsut atorlugit allatat imarisai katillugit 400.000 missaanniipput, taakkunanngalu 200.000 missaat tuluttuujullutik. Aggusti-mi 2009, allaaserisat 13,7 mio. sinnerpaat, tuluttuuanilu (amerlanerpaasut) qaammat taanna 3 mio. nallerai. Kalaallisuuani 216-it miss. Wikipedia 15. januar 2001-imi tuluttut aallartinneqarpoq Larry Sanger-imit aamma Jimbo Wales-imit. Qallunaatuua aallartinneqarpoq 1. februaari 2002. Tunngavigisat pingaarnerit Wikipediami tunngavigisat pingaarnerit pingasut, World Wide Web-imi immikkut inissisimaneranik nassuiaasuusut tassaapput: Sallerpaatillugu Wikipedia tassaavoq leksikoni imaluunniit taamaatut inissisimalernissaa anguniarneqarluni. Wikipedia tassaavoq: wiki, imaappoq kimilluunniit aaqqissuunneqarsinnaavoq. Ammasunik imaqarpoq GNU Free Documentation License-llu ataaniilluni. Wikipediamik tapersersuisuupput: Richard M. Stallman aamma Free Software Foundation. Stallman-ip Wikipedia suli aallartinngitsorli »leksikonip naqisimaneqanngitsup tamanullu ammasup« atorluarsinnaassusia tikkuartorpaa. Software aamma hardware Aallaqqaammut Wikipediami atorneqarpoq UseModWiki, Clifford Adams-imit allataasoq. 26. januaari 2002 tuluttut Wikipedia UseModWiki-miit PHP-mut aamma mySQL-mut nuuppoq. 25. septembari 2002 qallunaatut Wikipediap programmi taanna aammattaaq atulerpaa. Suliniut ingerlanneqarpoq arlalinnik immikkut servereqartillugu, taakkualu Florida-mi, USA-miittumi inissisimapput. Serverit taakkua Wikipedia-p oqaatsinik sunilluunniit allanneqarluni ingerlanera isumagisaraat aammattaarlu isumagisaralugit: postlisterne. Innarlisaarisarneq Wikipediami unamminartut ilagaat innarlisaarisoqartarnera, ima paasillugu allatat iluarluanngitsumik uumisaarutiginiaannarlugilluunniit naqqissorneqartarnerat. Aamma takukkit Wikipediap kalaallisuup oqaluttuassartaa Leksikoni Ammasunik imalik tassani pineqarput suliat suulluunniit pilersitat (soorlu allatat, assilisat, nipi (erinnat, immiussat) videot il.il.) ammasorujussuarmik atorneqarsinnaatillugit saqqummersinneqartut, allaallu akeqanngitsumik assilineqarsinnaatillugit. (Assersuutaasinnaavoq GNU Free Documentation License, Wikipediamit atorneqartoq.) Ammasumik imalik aamma ilaanni atorneqartarpoq allatap suulluunnit imarisai kikkunnilluunniit aaqqissuunneqarsinnaatillugit, imaappoq iluanaarniutigalugu saqqummersitsisumiit, imarisaanut tamanut akisussaasumiit allaanerusumik. Ilisimatusaatit Nuuk Kalaallit Nunaanni Illoqarfiit pingaarnersaat. Tamanna soorunami isumaqarpoq kommuni pillugu amerlasuunik paasissutissaqarmat innuttaasunut, suliffeqarfinnut allanut, tusagassiutinut nunarsuarmioqatitsinnullu allanut pingaaruteqarsinnaasunik. 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Nuup kommunea atorunnaarluni Kommuneqarfik Sermersooq-mut atalerpoq. Nuummi maanilu inuiaat tamarmik sisamararterutaat najugaqarput. Illoqarfinnut allanut sanilliullugit inuuneq maani ulapaarfiunerusinnaasarpoq biileqarluarlunilu, bussit Nuussuarmut Qinngutsinnullu ingerlaartut, pisiniarfiit cafellu taavalu alliartupiloornerani illuliorfiit nutaat. Kisianni illoqarfik immikkut ittumik ilisarnaateqarpoq: Pisuttuarit illoqarfitoqqami illutoqqallu 1700-nisat qimerloorlugit najorlugit. Imaluunniit aneernerit nangiguk Qaqortumut (Myggedalen-imut) qisunnik sanaanik illorpassualik, qalipaatigeqisunik, sivinganinnguamittut kangerluup tungaanut. Puigussanngilat Katuamut alakkaassagavit, Kalaallit katersuuttarfiat, isiginnaagassianik, nipilersornernit, takutitsinernit misigisaqarsinnaagavit aammalu cafemi Café Latte-torlutit mamarsaatitut. Inissisimanera nunarsuarmi kangerluit annersaata ilaata nuuanittumi, pinngitsuunngivilluni umiatsiamik angalanissaq, neqeroorutigineqartaqisumi, misigisassaavoq. Aasap aallartilaarneraniik, ukialernerup nalaanut arferit eqqaani takussaajuarput, ilaannilu nunamut qanilliivittarlutik. Periarfissaqarluarpoq (pukkelhvaler)nik takussalluni, talerorsuarminnik qaffatsitsisartut itinersuarmut apparsariannginnermi. Kisianni aamma (vågehvaler)rit eqqaani amerlapput, ataasiakkaat eqimattakkaallu. Arfermik safari-ssalluni kisiartaanngilaq periarfissatut- umiatsiarlutit nunaqarfinnukarsinnaavutit, Nuup kangerluata iluanut angalagaanni nunaqarfiusimasoq Qoornoq (Qoornormiut "Qoorngoq"mik taasarpaat)tikitassaavoq, kiisalu Kapisillit savaateqarfiullunilu tuttuuteqarfik. Aammalu Nuup akianiippoq Kangeq suli illulik takusarneqarsinnaasoq. Kujammullu ingerlagaanni nunaqarfikunnguaq Narsaq aamma suli aallaarsimaarfigineqartartoq atuartunik aasaaneranilu sunngiffimmi atorneqartarluni. Kujavartissagaannilu Qeqertarsuatsiaat aamma orninneqarsinnaavoq. Sermersuaq kangerluppassuit iluaniittumuttaaq ingerlaarsinnaavutit assut takoranneqisumut. Ukiukkut aammalu upernalernerani periarfissat ammasarput. Nuussuaq qimalaaraanni mittarfiup tunuani Qinnguttalu tikinnginnerani kalaallit nunaata majuartaataata takinersaat Quassussuarmiittoq 1000 meterimik takissusilik aappalu 300 meterinik takissusilik nassaarineqarsinnnaapput. Qaqqap qaavaniik nuna qaquffaarissoq tungujortunik kangerlulik isikkivigissumik takuneqarsinnaapput- taavalu aatsaat tassa ammut sisorusukkaanni sisoraatinik imaluunniit snowboardtimik. Nuummiut snescootererlutik angalasarnerat naliginnaasuuvoq. Periarfissat pillugit illoqarfiup angalatitsiviata ilaannut paasiniaagit. Misigiguit sukkaannerusumik misigisassarsiorniarlutit soorunami aamma arpaatertarfeqarpoq (langrend). Soorlu illoqarfissuarni allani, illoqarfik inuunerlu naliginnaasoq misigisaqarfiulluarnerusarpoq bussinut ilaagaanni. Nuummi taamaaliorit taavalu tulattarfik nutaaq ulapaarfioqisoq, illuliorfiillu ineriartupallapiloorneri, illoqarfiup qeqqa pisiniarfilik, neriniartarfilik allallu kulturisiorfiit- nunatta katersugaasiviat, eqqumiitsuliortut katersugaasiviat nunattalu atuakkanik atorniartarfia misigikkit. Aasakkut golfersinnaavutit immikkut ittumik golfertarfimmi nuussuup mittarfiullu akornanniittoq aammalu naluttarfik Malik, kusanangaaqisoq, ukioq naallugu ammasarpoq. Takornariarfissat: Katuaq Teletårni Nuuk Naluttarfik Malik Nuutoqaq Nuuk Kunstmuseum Noorliit Lifti Ilinniarfiit Nuummi universiteti, Ilisimatusarfik. Galleri Aamma takukkit Nuuk Greenland.com (Qallunaatut) Nuuk Greenland-Guide.gl (Tuluttut) Komuneqarfik Sermersooq Sermersooq.gl (Kalaallisut) Nuuk Kalaallit Nunaat Illoqarfiit pingaarnersaat Jens Fink-Jensen inuuvoq 19. december 1956 København Danmarkimi. Qallunaaq atuakkiortoq, taalliortoq, assiliisoq kiisalu erinniortoq. Inuunerup allaaserineqarnera Tusarnersulianik atuakkiortutut saqqummeqqaarpoq 4.6.1975 oqaluttualiaq Juni 1995 saqqummersikkamiuk, taava aviisi Information aqqutingalugu taalliortutut saqqummerpoq majimi 1976 taallat sisamat saqqummersillugit atuagassiami Hvedekorn nr. 76/1. atuakkiortutut saqqummersitseqqaarpoq 1981-imi atuagaq Verden i et øje saqqummersillugu. 1986-imi atuakkatut ilusilimmik allaaserisaqarpoq oqaluttualiat ataatsimoortunngorlugit Bæsterne kiisalu 1994-imi meeqqanut atuakkiortutut saqqummersissimavaa Jonas og konkylien. Jens Fink-Jensen Herlufsholm Kostskole-mi ilinniarnertuunngorpoq oqaatsit sammisarinerusimallugit. Kingornalu sakkutuujusussaaneq Den Kongelige Livgarde-mi ingerlassimallugu. Kunstakadamiets Arkitektskole København 1986-imi arkitektinngorpoq (MAA, cand.arch.) tassanilu aamma kingorna Multimediedesignerinngorluni 1997-imi. 80-kunni taalliortartut ilaasortaattut Hvedekorn aaqqissuisua Poul Borum katersuuffigisimavaat Jens Fink-Jensenilu 1980-imi aaqqissuisimavoq Huset-imi ilaatigut taalliortoqatini Michael Strunge peqatingalugu NÅ/80-imik aaqqissuussaq taallugu. Optræden Jens Fink-Jensen takutitsisarpoq ilinniarnertuunngorniarfinni festivalertunilu qarasaasiat atorlugit taallanik atuaariaatsinik nammineq assilisani sythesizerkompositionerillu atorlugit keyboardimik nipilersortartoq Fredrik Mellqvist aamma qallortartartoq Jens Severin peqatingalugit. Assi Jens Fink-Jensen ilaatigut aamma assilisanik saqqummersitsisarpoq taallugit Sydens Skibe, Beijing Ansigt, taallanik assinillu saqqummersitsineq OrdBilleder aamma lyddiasshow Øje på verden – om bøgernes råstof. Atuakkat saqqummersissimasai makkuupput Verden i et øje, digte, 1981 Sorgrejser, digte, 1982 Dans under galgen, digte, 1983 Bæsterne, noveller, 1986 Nær afstanden, digte, 1988 Jonas og konkylien, børnebilledbog, 1994 (illustreret af Mads Stage) Forvandlingshavet, digte, 1995 Jonas og himmelteltet, børnebilledbog, 1998 (illustreret af Mads Stage) Alt er en åbning, digte, 2002 Syd for mit hjerte. 100 udvalgte kærlighedsdigte, digte, 2005 Danmarki Eqqumiitsuliorneq‎ Oqaatsit tassaasinnaapput "ingerlaariaatsit" isummersuinermut paasinarsinnaasunik eqqarsaatinik oqaatsikkut malunniussineq. Oqaaseq amerlasuunik ikittunilluunniit imaqarsinnaavoq periaaseqarsinnaallunilu, qanoq isumaq oqaatigisaq naleqqiunneqartilluni. Oqaatsit imalt. oqaaseq allaaserissagaanni inummiit inummut assigiinngitsigisinnaavoq, allaaserissallugu nalunarsinnaagami. Oqaatsit assigiinngitsut 6000-7000 missaaniipput silarsuarmi. Qulini oqaatsit silarsuarmi atorneqarnerpaat Kineserisut, mandarin (836 mio.) Hindi/Urdu (333 mio.) Spanskisut (332 mio.) Tuluttut (322 mio.) Bengali (189 mio.) Arabiamiutut (186 mio.) Ruslandimiutut (170 mio.) Brasiliamiusut/Portugalimiutut (170 mio.) Japanimiusut (125 mio.) Tyskisut (98 mio.) Attaveqaqatigiinneq Matematikki tassaavoq misissuineq/ilinniarneq atortuaqqanut tunngasut; annertussuserineq, sanariaatsimik ilusilersuineq, allanngortitserineq aamma qanoq initussutsimut uuttuisarneq. Assersuutit Pythagoras-ip pingasunik teqeqqulinnut ataatsimik 90˚-iusumik teqeqqulinnut oqaasia tassaavoq pingasunik teqiqqullip iluatungaani qivernerit katinnerat 180˚-iuvoq. Ilisimatusaatit Matimatikkimik ilinniarluni soorlu filmit paasisassaanngitsunik oqaluttut EU (qallunaatut naalisagaq; Den Europæiske Union; Europami nunat kattusimaffiat) tassaavoq politikkikkut aamma aningaasarsiornikkut suleqatigiiffik, 2013-imiilli 28-inik nunanik ilaasortalik. EU-mik pilersitsineq aallarniutitut kissaatigineqarsimavoq, sorsunnersuup aappaani aserortiterinersuarmik Europami pinngitsoorteqqikkumallutik. Ullumikkut EU-mi najugaqartut inuit 494,5 mio.-iupput, bruttonationalprodukt 12.0 euro-lluni taamaalilluni suleqatigiiffiuvoq aningaasarsiornikkut aamma politikkikkut nunarsuarmi anginerpaaq. Aamma takukkit Europa.eu (Qallunaatut) Europa Politik Nanoq (latiin.: Ursus maritimus) Kalaallit Nunaanni nersutit qaasuttut annersaraat Kalaallit Nunaata Avannaani Tunumilu uumasuunerusoq. Taamaattorli nannut sikorsuarnut ilaallutik Tunumiit Kujataanut uiarussinnaasarput. Nanoq issittumi avannarlermi uumasuunissamut naleqqussarluarsimavoq. Meqqorsuani qaqorujuttut iluaqutigalugit avatangiisiminut ilassuuttuuvoq, amialu taama meqqulerujussuugami oqorluinnartuuvoq. Timaa oqorsaatitut poorsimavaa imermillu pitarneqarsinnanani. Isigarujussuit maakkarnaveeqqutaallutillu nalutsilluni anguartuutikkuminartuupput meqqulerujussuugamillu oqorsarluarsimallutik. Nanoq puisinniallaqqilluinnartuuvoq. Ukiukkut nannup puisit allusiorlugit piniartarpai. Narajorluni nassaarisarpai taavalu puisi anersaarniarluni puitsiillugu tassani utaqqisarlugu. Nannup puisi siulliiminik saamimmik tassanngaannarluinnaq patillugu toquttarpaa. Aasaanerani nannup puisit sikutap qaani qassimasut taqissorlugit tikissinnaasariaqarpai. Nannup arnavissap piaqqani apissimi iluani erniarisarpai. Piarai ernioqqaarnerminni kiilup affaannaanik oqimaassuseqartarput, kisiannili qaammatit pingasut qaangiunnerani apissiminnit anigaangamik 15 kiilunik oqimassuseqalereersimasarlutik. Miluumasoq Nersut Ilulissat (siusinnerusukkut atia: Jakobshavn) Qaasuitsup kommunia-ta illoqarfittut pingaarnersaraa. Ilulissat Kalaalit Nunaata illoqarfiit anginersaata pingajoraat, Nuuk Sisimiullu tulleralungit. Ilulissat Kalaallit Nunaata kitaani inissisimavoq, Sermeq Kujalliup avannaata tungaaniilluni. Qaasuitsullu killeqarfiata 350 kilometer-inik avammut ungasissuaniilluni. Ukioq 2015 ilanngullungu 4491-nik inuttussuseqarpoq. Ilulissat Sermeq Kujalliup eqqaaniinnera, UNESCO-llu nunarsuarmioqatigiittut eriangisassatut kingornussassanngortitaasimaneranut, sermillu iigartartup eqqaaniinneranut Ilulissat avataa iluliarpassuaqartarneranut ilisarnaatigaa. Kalaallit Nunaanni illoqarfik qimminik qimuttunik inuit amerlaqatingajaanik peqarnera, aalisakkanik kinguppannillu tunisassiornera aammattaaq takornariaqarfiunera Ilulissat ilisarnaatingaa. Oqaluttuassartaa Umiarsualiviup oqaluffiullu nutaanngitsup eqqaani illut 1700-kunni 1800-kunnilu sanaat takuneqarsinnaapput. Oqaluffiup ungasinngisaani inissisimasoq Ilulissani Katersugaasivik iserneqarsinnaavoq, ataavartumik angalatooq Knud Rasmussen-i pillugu takusassaqartitsisoq, taanna Ilulissani inuuvoq peroriartorluni. Sermeq Kujalleq, 40 km-imik isorartutingisoq, nunarsuup avannarpiarsuani kaanngartitsinerpaat ilagaat sukkanerpaartaralugulu. Kangerluk sikorsuarnik immeqqasarpoq, kangerluullu anillariaani illoqarfiup avataani unittarlutik immap 2-300 meter-inik ikkannera peqqutaalluni. Ilulissat kangerlua (qallunaatut atia: Ilulissat Isfjord) 2004-mi UNESCO-p allattugaasiviani nunarsuarmioqatigiittut eriangisassatut kingornussassanngortitanngorneqarpoq, taamaammallu eqqissisimatitaaffiulluni. Kalaallit Nunaata avannaani ukiukkut qimusserneq piniartumut aalisartumulu sakkuuvoq pingaarutilik, tamannalu ingerlanneqarsimalluni ukiuni hundredeni arlaqartuni. 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Ilulissat Qaasuitsup kommunianut atalerpoq. Nunaqarfii qanittut ukuupput: Saqqaq Oqaatsut Ilimanaq Qeqertaq Naleqqiussat Kalaallit Nunaat Puisi (latiinerisut: Phoca vitulina) miluumasuuvoq nunani issittuni uumasoq. Miluumasoq Arfivik (Balaena mysticetus) - Uumasunik ilisimatuut - qanoq utoqqaatigilersinnaanersoq ilisimaqqissaanngilaat. Kisianni utoqqalinikkaarujussuusut qularnaateqanngilaq. Alaskami piniartut ukiualunnguit qaangiuttut arfivimmik ukiunik 125-nik pisoqaassusilimmik tuukkartalimmik silulipput. Misissueqqissaarnikkut paasineqarpoq arfeq ukiunik 200 missaannik utoqqaassuseqartoq, tassalu utoqqalinerminik toqquteqarani tuukkartalertinnerminik toqquteqarsimavoq. Saanilorujussuit kisimik taamatukanneq utoqqaassuseqalersinnaapput. Kisianni arferit 200 missiliorlugit ukiullit utoqqaalisinnaassutsimikkut saanilorujussuit minnerpaamik ukiunik 50-inik qaangerpaat. Arfivik inerilluarsimasoq 15-18 meterinik takissuseqartarpoq, taavalu 44-58 tonsinik oqimaassuseqartarluni, ukiup qanoq ilinera orsuatalu issussusia apeqqutaalluni. Arfivik sikut eqimasut akornanni neriniartarpoq, arfiviillu ullut quliinnaat ingerlaneranni 1000 km-inik nikissinnaasarput. Arfiviit ukiuunerani sumiittarnersut uumasunik ilisimatuut suli naluaat. Kisianni neriuutigaat qaammataasanut nassitsissutit atortoralugit tamanna ukiuni aggersuni paasineqarumaartoq. Arferit Qilalugaq qernertaq (Monodon monoceros). Qilalugugaq qernertaq marlunnik tuugaalik Kangersuatsiami piniartumit arfininngormat pisarineqarpoq. Piniartoq Aron Kristiansen Aqqaluk Kangersuatsiarmioq, nunaqarfiup avannaatungaani qilalugaq pisarigamiuk naluaa pisani illugiiliusoq, tassa marlunnik tuugaaqartoq. Aatsaat tassa toqulluinnalerlugu, kapeqqaarlugu aatsaat aallaasarakkku toqulluinnalerlugu aatsaat kingullermik aallaaganni qivermat tuugaarsui marluk takulerpakka, Aron Kristiansen oqarpoq, siullermik tuugaava ataasiinnaanarsorigaluarpara, kussarmallu aatsaat takulerpara marlunnik tuugaaqartoq, paasigakku nilliaqaanga!, aatsaat uanga taamaattumik, marlunnik tuugaalimmik takuvunga, peernikunik siornatigut takunikuugaluarlunga. Piniartup Kangersuatsiarmiup Aron Kristiansen-ip Aqqaluup qilalugaq qernertaq illugiilik pisaa, meterit sisamat sinnerlugit takissuseqarpoq tuugaavilu meterinik marlunnik centimeterinillu 20-inik takissuteqarlutik, Aron Kristiansen-illu arlaannut tuniniarlugu aalajangersimavoq. Arferit Aarluk (Orcinus orca = Orca gladiator) meterinik pingasunik takissusilik Danmarki nunami sissaanut majorassimasoq Falckip annaassiniartartuinit imaanut avalaanneqarsinnaasimasoq DR-mi allaaserineqarpoq. Oqaatigineqarporlu Danmarki aarloqajuitsuummat aarluk sissamut majorakkaluartoq tammartajaarsimassasoq. Aarluup itisuumut isumannaatsumik anngunnissaa pillugu Danmarkip avannaata kangiani aqqutissarsiuunneqarpoq. Aarluup neqe 250 kilo missaanniittoq ullormut nunguttarpaa. Arferit Qilalugaq qaqortaq (Delphinapterus leucas). Pillugu paasissutissat Sumi qaqugukkullu Kalaallit Nunaata imartaani Ukiukkut Kitaani Nunat allat imartaanni naammattuugassaasarnerat Canada Qilalugaqatigiit qanoq innerat Ikiliartorput Qilalugaqatigiit allannguuteqarnerinut patsisaasut Piniarneqarnerat Naliliinerup pitsaassusia Ajunngilaq Apeqqutit pingaarutillit akineqanngitsut Kitaani qaqortaqatigiiaat immikkoortut arlaqarnersut Canadallu avannaani sumi aasisarnersut ilisimaneqanngilaq. Pisat nalunaarutigineqartut/ukiumut 676 (Piffissami 1993-1998-mi ukiumut pisarineqartartut agguaqatigiissinnerat Piniarnermi nalunaarutigineqartoq). Annaasat pisallu nalunaarutigineqanngitsut 28% miss. (missiliuussineq). Piniarneqarnermikkut pisat tamarmiusut 938 (1993-1998) Ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffik JCNB-p aamma NAMMCO-p ilisimatuunut suleqatigiiffii. Siunnersuineq Pisat ukiumut 100-nut ikilisinneqarnissaat. Siusinnerusukkut siunnersuineq Pisat ikilisinneqarnissaat. Oqaatigiumasat Qilalukkat qaqortat Tunumi aamma ikittuinnaallutik akuttusuunillu naammattuugassaasarput. Arferit Arfeq Tunnulik (Balaenoptera musculus) nunarsuarmi uumasuusarsimasut tamarmik annerpaartaraat. Kalaallit Nunaanni aasakkut Kitaata eqqaani tunnullit siumugassaasarput, qaqutiguinnarli sissamut qanillisarlutik. Tunnulik 30 meterit angullugit takitigilersinnaavoq 200 tonsillu tungaannut oqimaatsigilersinnaalluni. Uummaterujussua biilitut angitigaaq, taqarujussuilu ima silitsigaat allaat naalungiarsuk tattoqisaannani tamakku iluatigut paarmorsinnaalluni. Tunnulik niaqqumi qaani anersaartorfimmigut marlutsigut silaannarmik supisisarpoq. Taamaaligaangat tamanna pujuusanngortarpoq 20 meterit pallillugit portutigaluni, taamaattumillu ungasissumiit takuneqarsinnaasarluni. Tunnullip isituuaqqat nerisarai. Taamattut 1 tons ataatsikkut oqummiussinnaavai, tassa isituuaqqat ullormut 30 millionit missaat. Arferit Danmarki (qallunaatut: Danmark) tassa Europami nunaavoq. Nuna pukkitsuuvoq, agguaqatigiisillugu immamiit 35 m portussuseqarluni, taamaalilluni Danmark Europami pukkinnerpaani ilaavoq. Nunavittaa arlalinnik qeqertakujoqarpoq, Jylland nunavimmut atasoq, sinneri pingasorarterutai qeqertaallutik. Aasami silaannaa nunavittut kiatsigilersinnaasarpoq aamma siallerajuttarsinnaalluni. Nunataa naatitsivigilluarneqartarpoq naak ukiumi aamma issittaraluartoq. Nuna pingaarnertut neqinik tunisassiortuuvoq aamma imarsiorneq aallunneqartaqaluni. Ernup aqqutaani mingutsitsisoqarnera assut malunnarpoq, tamani kitaanit aamma kangianit. København tassa illoqarfiit pingaarnersaraat. Europa Qasigiannguit kommunea nunatsinni illoqarfiit pisoqaanersaat tullersaraat, illutoqqallu nunatsinni aamma pisoqaanersaat suli illoqarfimmi takuneqarsinnaallutik. Qasigiannguit inuttunersaammata 1800-t missaanni inoqarsimavoq, 2006-imili kisitsisit qiviaraanni maanna 1400-t missaanni inoqarpoq. Qasigiannguit eqqaanni siorna Qeqertasussummi ittarnisat nassaat Saqqaq kulturimeersut aamma nassaarineqarput. Taakku nassaat katersugaasivimmi soqutiginaqisut aamma takuneqarsinnaapput. Qasigiannguit aamma ilisarnaatigivaa aasaanerani kiangaatsiartarnera, minnerunngitsumillu ippernaqarnera. Qasigiannguit oqaluttuarisaanera eqqarsaatigalugu, allaqqunneqarsinnaanngilaq illoqarfiup raajafabrik-erisimasaa, pilersinneqartoq 1960-mi. Inuppassuit sineriammiit taamani raajanik nassaartoqareersoq Qasigiannguanut nutserput. 1990-ikkunnili raajafabrikki matusariaqalersimavoq assigiinngitsut peqqutaallutik. Illoqarfiulli napaniutaa taarserneqarpoq 1999-mi, qaleralinnut fabrikki nutaarsuaq pilersinneqarmat. Kalaallit Nunaat Maniitsup kommunea (Qallunaatut: Sukkertoppen) 1782-mi tunngavilerneqarpoq, Maniitsorlu eqqarsaatigigaanni eqqaaneqanngitsoorneqarsinnaanngillat apussuit, ukioq naallugu minnerunngitsumillu aasakkut sisorarfigineqarsinnaasoq. Qularnanngitsumik siunissami ineriartortinneqarluariarpat nunaniit allaniit takornarissanik tikerarneqarluarsinnaasoq. Maniitsup eqqagisaa ikkarloqarfissuuvoq aamma, alutornarlutik aammali ulorianarsinnaallutik. Maniitsoq ullumikkut 3.632-nik inoqarpoq nunaqarfii ilanngukkaanni, ukuusullu: Kangaamiut inuttunersaasoq (398-nik inoqarluni), nunatsinnilu nunaqarfiit annersaralugu. Napasoq (103), kiisalu Atammik (239). Maniitsup kommunea aalisarneq inuutissarsiutitut annersaraat, kisianni 2005-imi Olivin-isiorfik Maniitsup eqqaani pilersinneqarpoq. Tamanna Maniitsup kommuneanut Kalaallit nunaanullumi aningaasaqarniarnikkut, isertitaqarnikkut, suliffissaqarniarnikkullu siunissami iluaqutaasussaalluni pingaaruteqarluassaaq. Maniitsup kommuneani Arctic Greenfood aamma inissisimavoq. Alla suliffeqarfik nutaalluinnartoq, avatangiisinullu ilaatigut maligassiulluillartoq taaneqarsinnaasoq, tassaavoq kalaalimeerniarfik. Maniitsoq timersornikkut aamma tusaamasaavoq, angusaqarluartarnikuulluni, ullumikkumut aamma. Kaassassuk Aqissiarlu taaneqaannarsinnaapput. Maniitsup Kommunea Nunatta kitaata sineriaani 64.45' aamma 66.15' avannarpasitsigisumiippoq. Kujataaniit avannamut katillugu195 km-nik takissuseqarpoq. Angissusaa katikkaanni 79.500 km²-nik annertussuseqarpoq, tassanngaanniit nuna sikumik qaller-simanngitsoq 17.000 km²-nik annertussuseqarluni. Aamma takukkit http://www.maniitsoq.gl/ Kalaallit Nunaat Maniitsoq sisimiullu Kommuneqatigiipput. Qeqqata Kommunea. Sisimiut (Qallunaatut: Holsteinsborg), Kalaallit Nunaata kitaani qaasuitsup killeqarfianit 50 km-inik avannarpasinnerusumi inissisimavoq Sisimiut Kommune 1. august 2007-imi 6.231-inik najugaqarfigineqarpoq, taakkuninnga 5.427-it illoqarfimmi, 129-it nunaqarfimmi Itillemi kiisalu 131-it nunaqarfimmi Sarfannguani najugaqarlutik, nunaqarfimmi Kangerlussuarmi 544-it. Aalisarneq pingaarnertut inuutissarsiutaavoq, aalisariutillu angisuut kiisalu kilisaatit minnerit annerillu arlalissuit illoqarfimmut umiatsialivittartuullutik. Raajarniarneq, assagiarsunniarneq kiisalu saarullinniarneq annerusumik ingerlanneqarput. Taakku saniatigut eqaluit qalerallillu aamma piniagaapput, taamatuttaaq aarrit, puiserpassuit, qilalukkat qaqortat, tuttut kiisalu umimmaat. Pisat tamarmik illoqarfimmi suliffissuarni. Royal Greenland-ip aalisakkerivia Kalaallit Nunaanni aalisakkeriviit annersaraat taamatullu nunarsuarmi atortorinnerpaalluni. Klima Silaannaa nillertuuvoq, ukiukkut -35°C -iniit aasakkut +20 °C-inut nikittarluni. Illoqarfik Kalaallit Nunaanni illoqarfiit ukiukkut sikuneq ajortut avannarlersaraat kalaallillu qimmiinik qimuttoqarfiit kujallersaralugu. Oqaluttuassartaa 500 Kr.in.si. – 1300 Sisimiut Kommuneani inoqalersimaneranik takussutissat siullersaat ukiunik 4.500-inik pisoqaassuseqarpoq. Taakku Saqqaqkulturemeersuupput, Kalaallit Nunaanni ukiuni 1800-ini inuusimasut. Taakkununnga tulliullutik Dorsetkulturep inuttai maanni najugaqarsimapput. Kulture taanna marlunnut immikkoortitaavoq, tassa Dorset I (ukioq 500 Kr.in.si. – 200 Kr.in. king.) kiisalu Dorset II. Kulturep Dorset I-ip inuttai taamaallaat Sisimiut Kommuneani nassaarfiusimapput. Thulekulturep inuttai Sisimiut inuisa massakkullu inuusut siulii maanga pisimapput ukiut 1200-it 1300-illu akornanni. Aammattaaq Amerika-mit avannarlermiut nunasisut siulliit ilagisimallugit. Aningaasaqarnermikkut arferit, puisit kiisalu tuttut toqqammavigisimallugit. Nunami taamma nillertigisumi inuuniarneranni puisi pingaaruteqarsimaqaaq. Neqaata inuussutissartaqarluartup nerisarinerata saniatigut amia atisassiatut kisalu qaannanut umianullu atugaraat. Aammattaaq puisip orsua qullerminnut kissamik qaamanermillu tunisisumut ikummatigalugu. 1700–1800 1721-imi Hans Egede-p Kalaallit Nunaannut apuunneratigut nuna qallunaat nunasiaataattut ingerlanneqalerpoq. Sumiiffimmi 1720-ikkunni arfanniaqarfinnik pilersitseriaraluanerit iluatsinngitsoornerisa kinguliinik, 1756-imi niuertoqarfik Sydbay Isortoq-p kangerluata paavani Ukiivimmi pilersinneqarpoq. Tamanna siusinnerusukkut pukkitsormiut arfanniat najugaqarfigisarsimavaat. Kingusinnerusukkut taanna Holsteinsborg-imit atserneqarluni, ajoqersuiartortitat siuttuat Greve Johan Ludvig Holstein atsiullugu. Ukiualuit qaangiummata inissisimanerata pitsaavalaannginnera paasinarsivoq. 1759-imi Asummiuni ajoqersuiartortitat illuliorneqarput Asummiuni arfanniat najugaqarfiata eqqaani 1764-imilu niuertoqarfik Holsteinsborg ullumikkut inissisimaffimminut Sisimiunut nuunneqarluni. Ajoqersuiartortitat illuata (ullumikkut takornarissanut saaffiginnittarfik) 1767-imi Sisimiunut nuunneqarneratigut niuertoqarfik aatsaat ataatsimoorluni inissinneqarpoq. 1773-imili Berthel-ip oqaluffia (oqaluffitoqaq tungujortoq) sanallugu aallartinneqarpoq, 1775-imilu atoqqaartinneqarluni. Oqaluffik Kalaallit Nunaanni pisoqaanerpaajuvoq, sulilu ullumikkumut ilaatigut apersortittussat piareersarnerinut atorneqartarluni. 1800–1900 1801-mi Kalaallit Nunaata kitaa kuppernersuaqarpoq, Sisimiunilu tamatumuuna inuppassuit annaaneqarlutik. Sumiiffiulli eqqaata piniagassarissaarnera peqqutaalluni inuneqqipallaqaluni. 1700-ikkunni arfiviit tammakarnerisigut niuertoqarfiup aningaasaqarniarnerani arferit toqqammaviupput. Kingusinnerusukkut puisit orsuisa amiisalu taamatullu aalisakkat tarajortikkat panertitallu avammut tunisarneri aningaasaqarniutaallutik. 1900–2000 Naak uuteriviliortoqarlunilu amutsiviliortoqaraluaq – Kalaallit Nunaanni siulliit – siulleq 1924-imeersoq aappaalu 1931-imeerluni illoqarfiup ineriartortinneqarnera sorsunnersuup kingulliup naanerata tungaanut kigaatsumik ingerlasimavoq. Napparsimmavik siulleq (ullumikkut Kalaallit Forsikring) 1880-imi sananeqarpoq tullialu (ullumikkut meeqqerivik Aaju) 1926-imeerluni. Ullumikkut napparsimmaviusoq 30-inillu siniffilersugaq 1956-imeerpoq. Oqaluffik nutaaq, qaqqajunnap qaanut inissitaq, 1926-imeersuuvoq 1980-ikkullu qiteqqunneranni tapigaalluni. Oqaluffiup avannamut ataatunginnguani illoqarfitoqaq inissisimavoq, illoqarfiullu katersugaasivia illuni amerlanerni najugaqarfeqarluni, soorlu niuertup illorsua taamatullu illukorsuaq – illoqarfimmi illut nutaannginnersaat Sydbay-imi 1756-imi nappagaq illoqarfimmullu 1764-imi nuutaq. Sisimiut, 1960-imiit najugallit marloriaatertik sinnerlugu amerlisut, Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarnikkut ilinniarfeqarfittullu pingaaruteqartuuvoq. Sisimiuni ilinniarfiit siullersaannik taaneqarsinnaasoq – teknikkimut atuarfik amutsivimmut atatillugu 1946-imi pilersinneqarpoq. Kingornagullu ilaatigut Knud Rasmussenip Højskolea 1962-imi pilersinneqarluni. Nunap kultureata oqaluttuarisaaneratalu ilinniartitaanermut tunngatillugu oqimaalutarnerini taanna ullumikkut inuiaqatigiinni kalaallini pingaaruteqartuuvoq. Højskole ukiut ingerlanerini arlaleriarluni allilerneqarnikuuvoq. 1967-imi Arnat ilinniarfiat pilersinneqarluni høskolemut atalluni. Uutiterivik, aalisakkanik assigiinngitsunik raajanillu uutiteriviusimasoq, annertoqisumik piorsaaffigineqarsimavoq, ullumikkullu raajat kisimik tassani suliarineqartarlutik. Tunisassiorfik ullumikkut Royal Greenland-ip pigisaraa, nunallu tunisassiorfiini annersaalluni. Nunaqarfiit Sisimiut Kommuneani nunaqarfiit pingaasuupput, Kangerlussuaq, Sarfannguaq kiisalu Itilleq. Sisimiut eqqaat siusinnerusukkut arlalissuarnik nunaqarfeqarlunilu inoqarfeqarsimagaluarpoq. 1948-imi Sisimiut Kommune – illoqarfik Sisimiut ilanngullugu – qulingiluanik najugaqarfiqarsimagaluarluni. Ullumikkutut nunaqarfii pingaasuinnanngorsimapput, tassalu: 1976-imi Itilleq aamma Sarfannguaq, kisalu Januar-ip aallaqqaataani 2002 Kangerlussuaq. Nunaqarfiit aningaasaqarnermikkut aalisarneq piniarnerlu toqqammavigaat. Nunaqarfiit immikkut tamarmik tunitsiveqarfeqarput, aalisakkat piniakkallu pisat suliarineqartarfiinik. Taakku saniatigut innaallagissiorfeqarput, pisiniarfeqarput, meeqqeriveqarput, nakorsiartarfeeraqarput katsorsaanermi ikiortimit nakkutigineqartumik kiisalu kigutinik passussiveqarlutik. Nunaqarfiit nakorsaqanngillat aamma kigutit nakorsaannik, akuttunngitsunilli tikeraarfigineqartarlutik. Sarfannguaq Sisimiuniit kangimut 43 km-inik ilorpasinnerulluni kangerluup Amerlup qinnguaniippoq. Sarfannguaq qeqertamiippoq nunavimmut qanittumi. Nunaqarfik 1843-mi saarullinniarfittut pilersitaavoq, 1850-imilu nunaqarfinngorluni illutaqallerluni najugaqarfiusunik, sulisut inissaqalerlutik kiisalu orseriffeqalerlutik. Sarfannguaq nunaviup tasianiit nunap qaavagut ruujoriligaavoq, nunaqarfimmut pumpenik milluaasulerlugu ingerlaartitamik. 1. august 2007-imi 131-inik najugaqarfigineqarpoq. Illut eriagisariallit: Oqaluffik 1927-imi nappagaq. Itilleq Sisimiuniit 49 km-inik kujasinnerulluni Itillep kangerluata paavani qeqertannguami inissisimavoq. 1847-imi nunaqarfinngorpoq, Sydbay-imillu qassutinut illu atugaasimasoq tassunga nuuneqarluni. Nunaqarfik siullermik massakkut inigisaminiit 1 km-inik kippasinnerusumi qeqertamiikkaluarpoq. Ullumikkut inissisimaffia Itinninnguamik taaneqartaraluarluni. Itilleq qeqertamiippoq imeqanngitsumi, tamanna peqqutigalugu ukiualuit qaangiuttut tarajuiaavilerneqarpoq, tassa imaq tarajuiarlugu iminngortitsisinnaasumik. Siusinnerusukkut prammimik umiatsiamilluunniit nunavimmut imertartortoqartarluni. 1. august-imi 129-inik najugaqarfigineqarpoq. Illut eriagisariallit: Toqqorsivitoqarsuaq 1848-imi nappagaq. Pisiniarfitoqaq 1933-imi nappagaq. Oqaluffik 1933-imi nappagaq, ullumikkut inuusuttunik susassaqartitsiniarfiusoq. Ullumikkut oqaluffiusoq Thuletoqqamiissimagaluarpoq (Uummannaq) ullumikkut Dundas-i. Oqaluffik 1930-imi nappagaavoq, 1962-imilu Itilleq-mut nuuneqarluni. Aamma takukkit Sisimiut Greenland.com (Qallunaatut) Sisimiut Greenland-Guide.gl (Qallunaatut) Kalaallit Nunaat Aasiaat Qeqertarsuup tunuani inissisimavoq, 1763-milu tunngavilerneqarluni. 1759-mi tunngavilerneqaraluarpoq kujasinnerusumi "Eqalussuit" akornanni. Niuerniarnikkut atungarisat pitsaanngimmata avannarpasinnerusumut nuunneqarpoq, ullumikkullu suli inissisimaffigalugu. Aasiaat kommunetoqaat, maannakkut Kommune Qeqertalik, ullumikkut 3000-it missaanni innuttaqarpoq, nunaqarfigalugillu Akunnaaq (72-t) aammalu Kitsissuarsuit (58-t). Aasiaat 1987-mi nutaamik fabrik-ertaarpoq, illoqarfimmullu aningaasaqarniarnikkut iluaqutaaqisimasumik, taamatullu illoqarfimmi aalisarneq inuussutissarsiutinut qitiulluarpoq. Aasiaat qangalili ilinniartoqarfiusimavoq, soorlu nivissanut ilinniartoqarfeqarnikuusoq (Pigeskolen). 1986-imilu ilinniarnertuunngorniarfiit Kalaallit Nunaannut eqqunneqarmata, HF-i taarserlugu, Avannaani ilinniarnertuunngorniarfik Aasiannut inissinneqarpoq. Ukiuni kingullerni Aasiaat aamma tusaamassutigilersimavaa Nipiaa Rock Festival, nipilersortartunik nunaniit allaniit nunatsinniillumi peqataasoqartarluni. Kulturikkullu erinarsoqatigiinnikkut eqeersimaartuuvoq. Kalaallit Nunaat Qeqertarsuaq, soorlu ateqaatini, qeqertarsuup tunuani qeqertangaatsiami inissisimavoq. Qeqertarsuup nunagineqarsimaneranut tunngasunik uk. 5-6000 matuma siornatigulli pisunik nassaartoqarsimavoq, tassa nunamik inneeqqaartut kujammukaarnerat nassaatigut uppernarsarneqarsinnaammat. Tamatuma kingorna, Kris. in. miss., Torngit takkussimapput, saaqqutinik sakkunillu kingorna aamma nassaarfigineqartut.. Taamaattorli nassaat tamakku ikittuinnaapput. Oqaluttuassartaa 1600-1800 Ukiut 16-1700-t atuutilernerat tikillugu najugarineqarsimanera nassaat sukumiinerusumik uppernarsarpaat. Tamatuma nalaanissaaq arfanniat siulliit Qeqertarsuaq nunaliffigisalerpaat, umiarsualiviginnera pissutigalugu, tamannarpiarlu illoqarfittut 1773-imi tunngaviligaaneranut pissutaavoq. Taamani qallunaat nunatsinni kisermaassillutik oqartussaaffiisa sinerissami niuertoqarfiit arfanniartitsiffiit avannarlersarilerlugu. Ukiut tamakku siornatigut tuluit, pukkitsormiut noorlermiullu arfanniartitaat Sullorsuarmi piumasaannarminnik iliuuseqartalersimapput. Niuertoqarfimmik tunngaviliisoqanngikkallarmat 1738-mi inunnik kisitsinermi Qeqertarsuup sineriaani najugaqartut 200-t missaaniissimapput taamaattorli aasisuunerusarsimapput, ukiisuusarsimanatillu. Niuertoqarfiup tunngavilernearnera, orsiveqalernera allanillu illuliorfigineqarnera, pitsaasumik niuerneqalersinnaaneranik periarfissiivoq, tamannalu nutserfigineqalerneranik kinguneqarpoq. Tamanna ilutigalugu sulisartut, umiartortut niuertoqarfimmilu sulisussat takornartat avataanit aggersut amerliartulerput. Qeqertarsuaq ukiakkut qallunaat umiarsuinit tikinneqartalerpoq. Tamakku Qeqertarsuarmi Killerniluunniit ukiisarput upernassariartulerluni sikueriartuaarnera ilutigalugu arfannialerniassagamik. Arfanniarneq ilungersuutigereeqqaarsimallugu aasarissinerani nunaminnut pisaminnik angerlaassisarput, ukiakkullu nutaanik peqqumaasisarlutik uteqqittarlutik. Taamaalillutik umiarsuit arfanniat tallimat Qeqertarsuup eqqaani 1778-mi arfanniarput; arfiniliinnarnilli arfallutik. Ukiup tulliani sisamaannarnik pisaqarput. 1800-1900 Arfanniartitsinerup iluanaarutaasinnaanera nikeraraluaqisoq taamaattoq ingerlatiinnarneqarpoq. Ukioq 1801 niuerneq annertusingaatsiarsimavoq: arferit orsui nappartat 247-t, puisit orsui nappartat 78-it, eqalussuit tingui 30-t missaanni, soqqaat 14000 ammillu assigiinngitsut. Niuernerup siuariarnerata kingunerilluinnarpaa nuisitsilluni niueqatigiittarnerup, akiitsunullu aggornersianit ilanngaavigineqartarnerup ukiuni tamakkumani aningaasanik akilersuilluni niuernermik taarserneqarnera. 1807-imi Napuuliorsuup Europami uivertitsinera Qeqertarsuup Danmarkimut atassuteqarnera ajornarsisippaa. Taamaakkaluartorli Tuluit Nunaat, Russit Nunaallu aqqutigalugit peqqumaatissanik iluatsitsilluni pissarsisoqarpoq! Uivertitsinerli sivitsoriartortillugu nioqqutissat ikiligaluttuinnarput, killilersugaasariaqalerlutillu. Nioqqutissat annikitsukkuutaat niuffagiutinit nunalissunneqartaraluarput, umiarsuilli useqaratik uteqqittussaatitaapput, pajuttuinerli 1813-imi aallarteqqinneqarmat amigaateqarneq ima sualutsigilersimavoq allaat paassat nungulluinnarsimallutik. Sorsunneq inermat naalagaaffillu aningaasaarummat, sinerissami arferit ikilartuinnarnerisa kingunerisaanik arfanniartitsineq Qeqertarsuarmi kinguariartulerpoq. Københavnimi Niuernermut Pisortaqarfiup qularutigilerpaa arfanniarfiup ingerlatiinnarnissaa. Qulalernermut patsisaalluinnarpoq Qeqertarsuarmi umiarsuarmik ataavartumik ukiisoqartitsisannginneq, arfanniartitsinerullu ingerlanneqarnera nunamit taamaallaat aallunneqarsinnaammat. Arfanniarnerup allaanerusumik ingerlanneqalernissaa anguniarlugu akissanik noqqaassuteqartarnerigaluaq kinguneqanngimmat Avannaani Naalagaq C. M. Olrik 1849/1850-imi ukiukkut aaliangertariaqalerpoq arfanniarneq unitsinneqassasoq. Qeqertarsuaq arfanniarfittut atorunnaareeraluartoq taamaattoq Avannaani Naalagaqarfittut ingerlaannarpoq, Københavnimiilli aningaasalissutigineqartartut ikileriarnerujussuat maluginngitsuugassaasimanani. Nunap inuii niuertoqarfimmut nutseraassimaqisut, sapinngisannguartik tamakkerlugu imminnut isumagisariaqalerput. Inatsisit nutaat 1862-imi qinersisinnaanermik periarfissiisut atuutsinneqalermata - Paarsisutoqqat nunatsinni pilersinneqarput. Aaqqissuussineq taanna 1863-imi Avannaani aallarnerneqarpoq, Qeqertarsuarmilu siullermeertumik ataatsimiittoqarpoq ortuupap 18-anni ukioq taana. Paarsisutoqqani ilaasortaassarsimapput naalagaq, ajoqiuneq, niuertussaq, kiisalu inunnit qinikkat pingasut. Inuit ukiut pingasukkaarlugit ilaasortassaminnik qinersisarsimapput, ilaasortanngortullu Qeqertarsuarmit, Kangerlummit Kitsissuarsunnillu qinigaasarsimapput. Paarsisut suliassaasa pingaarnersarisimavaat ikiuisarnermut tunngasunut aningaasaliinissaq, soorlu uillarnerussutisiaqartitsineq, meeqqat pilersorteqanngitsut ikiornissaat allallu perlernaveeqqutisiaqartariaqartut. Paarsisut pisussaaffiisa ilagisimavaattaaq eqqartuussineq,- soorlu tillittoqarsimagaangat. Nukappissat qajartornermut, nivissat mersornermut ilinniartinneqarnissaat, qimmillu perlerornaveersaartinnissaat akisussaaffiisa ilagisimavaat. Qeqertarsuarmi Paarsisut sukumiisumik tamatigoortumillu suliniuteqarsimanerat pisarsimasorinarpoq, qinikkallu - sinerissap sinnerani pisarsimasut assiginagit - aaliangiinerni annertungaatsiartumik oqaasissaqaqataasarsimallutik. Paarsisutoqqat allattugaataat 1863-imit 1897-imut killillit atuarneqarsinnaapput. 1900-1950 Qeqertarsuarmi, Kitsissuarsunni Kangerlummilu nunaqarfimmi ataatsimiititaliat nutaat 1926-mi pilersinneqarput. Aaliangigaasa siullit ilagaat Avannaata Naalagaata pujortuleeraa nutaaliaq misiliilluni piniariarnermut piniartunit atorumaneqassasoq. Misiliineq taanna iluatsilluarpoq, piniartutullu inuuniarnerup siunissaanut isumallualersitseqaluni. Ataatsimut isigalugu pissutsit atortorissaarutillu nutaat Qeqertarsuarmut anngunnerat tamatumuuna aallarnerpoq. Ukioq 1925 Qeqertarsuarmi nalunaarasuartaat siulleq (mellembølgesender) atulersinneqarpoq, Holten Møllerilu siullertut pisortanngortinneqarluni. Danmarkimi Kalundborgimit nalunaarasuartaat 1927-mi pilersinneqarmat ajornaquteqanngitsumik Qeqertarsuarmit kunngeqarfiup sinnera taamaat aatassuteqarfigineqarsinnaalerpoq. Qallunaat Nunaata Noorlermiunit tiguagaanerata kinguneranik nunarput Qallunaat Nunaannut atassutaaruppoq. Avannaani Kujataanilu Landsrådit Qeqertarsuarmut 1940-mi majip 3-anni ataatsimiigiaqqusaapput Ataatsimiinnermi tassani aaliangiisoqarpoq nunarput perngaatasumik nammineerluni nunamut allamut naalakkersuinikkut niuernikkullu atassuteqarsinnaalissasoq. Landsrådit uppernarsarpaat Qallunaat Nunaata naalagaaffianiiginnarussuseqarneq, aammali USA-mut atassuteqarusunneq innuttaasullu sorsunnerup nalaani isumannaatsumik atugaqarnissaat pillugu. Ilisimaneqalereersutut tamanna USA-p nunatsinni timmisartunut mittarfiliorneranik kinguneqarpoq, taamaattumillu oqaatigineqarsinnaavoq, sorsunnersuup kingorna Nunarsuaq tamakkerlugu upalungaarsarnermi Qeqertarsuaq sunniuteqanngitsoorsimanngitsoq. Ataatsimiinneq taanna pisortaqarfiit Nuummut nussorneqarnerannik kinguneqarpoq; tassami pisortaqarfiit Nuummi Qeqertarsuarmilu inissisimagaluarmata. Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq tamanna Qeqertarsuup Avannaani naalagaqarfittut atuunnera tamaanga killeqarsimasoq. Qeqertarsuarmi Avannaani Naalakkatut atorfik 1950-imi atorunnaarsinneqarpoq, Nunarput tamakkerlugu Landsrådi pilersinneqarmat. Illoqarfiup ineriartornera taamaalilluni illoqarfittut "naliginnaasutut" allatulli aalisarnermik piniarnermillu aallaaveqartillugu piorsarneqalerpoq ullutsinni illoqarfik, nutaalianik eqeersimaarnermillu angusaqarusuttunik najortiminit sulliviusoq. Kalaallit Nunaat Qaqortup kommunea kujataani illoqarfinni pingaarnersaavoq, 1775-imilu tunngavilerneqarluni. Qaqortoq ullumikkut 3.129-t missaanni inoqarpoq, pingasunillu nunaqarfeqarluni. Saarloq (50-t missaat), Eqalugaarsuit (138-t), kiisalu Qassimiut (47-t). Nunaqarfiit saniatigut 12-nik savaateqarfeqarpoq. Qaqortup kommunea aalisarneq piniarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersarai. Ammerivilli Great Greenland inuutissarsiuni aamma pingaaruteqartorujussuuvoq, soorlu aamma illoqarfik amutsiveqarnikuungaluartoq. Qaqortup illoqarfia ilinniarfeqarfittut aamma tusaamasaavoq, Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfik, Niuernermik Ilinniarfik illoqarfimmi ilinniarneqarsinnaammata. Sulisartut Højskoleat illoqarfimmi aammattaaq inissisimavoq. Qaqortup oqaluttuarisaanera eqqaassagaanni taaneqanngittoorsinnaanngilaq Erik aappalaartoq, qallunaatsiaat kujataani 900-p naalernerani 1400-p aallartilaarnerata tungaanut kujataani inuusimasut. Taamaammat aamma Hvalsø oqaluffik oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarluinnartoq taaneqassaaq, Qaqortullu eqqaanut takornariarneqarsinnaalluni. Qaqortup kommunea pinngortitamigut aamma alianaalluinnarpoq, naasorpassuaqarmat. Sikorsuit imaannaanngitsumik misigisassaapput, soorlu tissaluttoq nunatsinni kisiartaasoq. Kalaallit Nunaat Taoisme imalt. Daoisme upperisanut ilaannut ilaasuuvoq. Minnerpaamik 2500-rujunik ukiunik utoqqaassuseqarpoq Kiinameersuullunilu. Ilaasa upperisarsiornertut taarusuttarpaat ilaasalu eqqarsarluarsaatitut (Filosofi) taarusuttarlugu, isumaa inunnut assigiinngitsunut isumaqartinneqartarmat. Filosofi Upperisarsiorneq Narsap illoqarfia kujataani inissisimavoq, 1830-milu tunngavilerneqarluni. Narsap kommunea ullumikkut nunaqarfii ilanngukkaanni 2.050-t missaanni inoqarpoq. 1740-t Narsami najugaqarlutik, nunaqarfinnilu pingasuni inuttussuseq ima isikkoqarpoq. Qassiarsummi (102-t), Igaliko (55), kiisalu kujataani angallannermi qitiusoq, mittarfeqarfik Narsarsuaq (153). Narsaq 20-nik aamma savaateqarfeqarpoq. Narsap komuneani inuutissarsiutit pingaarnersat tassaapput aalisarneq savaateqarnerlu. Savat saniatigut hest-eqarpoq, kukkukooqarpoq, nersussuaqarlunilu. Royal Greenland-ip fabrikkiutaa saniatigut, Neqi A/S savanik toqoraavik suliffeqarfittut pingaarutilittut aamma illoqarfimmi inissisimavoq. Narsap eqqangisaa pingortitaalu aamma alianaatsorsuvoq, aasakkullu 22-t tikillugu kiattarsinnaalluni. Ukiukkut 17-t tikillugu issittarsinnaallunittaaq. Kalaallit Nunaat Teletårnet i Nuuk illorsuaq illoqarfiup qeqqaniittoq portunerpaaq 2005-imi naammassineqarpoq. Sparbank Vest, TELE-POST, InuitCOM, Fashion aamma Hans Pavia Egede-ip niuertarfiutaa illorsuarmi inissisimapput. Teletårnet napparneratigut oqaatigineqarsinnaavoq nunatsinni illorsuit portusuut siulliit aallarniutaasumik pilersinneqartoq. Illorsuit portusuut nunatsinni siornatigut takussaasimanngillat, Nuummi Savimmilinerinermik Ilinniarfik eqqaassanngikkaanni. Nuuk Ilusilersugaaneq Paamiut 2000 tungaanut innuttaassuseqarpoq, 1742-milu illoqarfik tunngavilerneqarluni. Paamiut ataatsimik nunaqarfeqarpoq Arsuk. Arsuk 1805-imi tunngavilerneqarpoq, ullumikkullu 300-t missaanni inoqarpoq. 1970, 1980-ikkunni saarulleqarluarnerani, Kapisileqarluarnerani, innuttaasut Arsummi amerlanerusimangaluarput. Aalisakkalli peerummata innuttaasui nutserput. Paamiut-ni aalisarneq inuutissarsiutini pingaarnersaavoq, ukioq naallugulu immakkut angallanneq eqqarsaatigalugu tikinneqarsinnaaluni. Angallannikkut Paamiut talittarfeqarpoq ukioq naallugu nioqqutissanik pajuttartunik, ilaasartaatinillu sinersortaatinik tikinneqartarluni aamma suluusalimmik mittarfeqarluni. Paamiut ilisarnaatigivaa aamma nattoralioqarfiulluarnera. Illoqarfiat oqaluffeqarpoq Kal.Nun. kusanarnersaanut ilaasoq sananeqarsimasoq 1909-mi. Qisummik sanaavoq Norge-miusulli ilusilersugaalluni titartarneqarsimallunilu Norgemi. 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Paamiut Kommuneqarfimmut Sermersuumut atalerpoq. Kalaallit Nunaat Uummannap Kommunea iloqarfinni avannarpasinnerpaasuni pingajoraat, qaqqarsuanilu 1170 meterimik portussusilik kusanaqisoq uummatitut isikkulik ateqqaatigalugu. Illoqarfik nunatsinni nunasiaaneq eqqunneqareermat 1761-mi tunngavilerneqarpoq. Uummannaq nunaqarfii ilanngukkaanni 2.587 missaanni inoqarpoq. Nunaqarfiit arfineq marluusut ukuupput: Niaqornat, Qaarsut, Ikerasak, Saattut, Ukkusissat, Illorsuit, Nuugatsiarlu. Uummannaq immakkut angallanneq eqqarsaatigalugu juni-miit december-i qaammamut tikinneqarsinnaavoq, sorlu illoqarfinni allani aalisarneq piniarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Takornariaqarneq eqqarsaatigalugu qimussertitsisoqartarpoq, aalisarneq, piniarneq, arfernut takornariartitsinerit, allallu pinngortitami periarfissat. Juullip inuata illua, Nissebanden qallunaat nangeqattaartumi ammartakkamiit filmiliami, aamma alakkarneqarsinnaavoq. Uummannaq zink-imik, Maamorilik, piiaaffeqarsimavoq aamma. Uummannap oqaluffit annersaat, ujaqqanik sanaaq, pigivattaaq. Oqaluffik 1935-mi pilersinneqarpoq, sulilu atorneqarluni. Takornariarnikkut ukiuni kingullerni nutaatut aamma eqqaaneqarsinnaavoq sikumi golf-erneq. Uummannarlu ukiuni kingullerni nunarsuarmi sikukkut golf-erneq pissartanngorniuunnerit ingerlattarsimavai. Kalaallit Nunaat Maamorilik, Zink-imik piiaaffik ukiamiit 1973, aasaaneranut 1990-p tungaanut ingerlanneqarpoq. (TEMA-rapport DMU-miit, 38/2001). Aasarli 2006 tusagassiutini nalunaarutigineqarpoq tuluit aatsitassanut suliffeqarfik, Angus & Ross, soqutiginnittut Maarmorilik ammaqqissallugu. Kalaallit Nunaat Upernaviup kommunea illoqarfiit avannarpasinnerpaat tulleraat, 1772-milu tunngavilerneqarluni. Kisitsisit 2004-meersut naapertorlugit 2.905-inik katillugu inoqarpoq. Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani Upernaviup kommunea piniarneq inuutissarsiutitut annerusumik ingerlassimavaa, 1980-ikkunnili aalisarneq pingaarutilimmik eqqunneqarsimavoq aallunneqalerluni. Kommune-p isorartussusaa avannaaniit kujammut annertuvoq, 450 km-t. Assersuutitut Jylland-ip avannaaniit, Skagen-imiit, kujammut Tysklandi-p killeqarfianut. Nunaqarfiit qiviassagaanni Upernaviup kommuneani, kommune-kkuutaarnerit eqqarsaatigalugit, nunaqarfiit amerlanersaat inissisimapput. Taakku quliupput, Kullorsuarlu inuttunersaavoq 400-t missaanni inoqarluni. Minnersaraat Tussaaq, tassanilungooq inuk ataasiinnaq najugaqarpoq. Nunaqarfiit sinneri ukuupput: Upernavik Kujalleq (194), Kangersuatsiaq (237), Aappilattoq (200), Naajat (55), Innaarsuit (155), Tasiusaq (237), Nutaarmiut (55), kiisalu Nuussuaq (197). Takornariaqarneq, minnerunngitsumillu angallanneq eqqarsaatigigaanni, Upernavik ukiuni kingullerni oqilisaaffigineqarsimavoq. Tamanna pivoq Oktoberip aallaqqaataani 2000, mittarfittaarneratigut. Upernaviup eqqangisaa avatangiisiilu aamma alianaaqaaq kusanarluni, soorlu kullorsuartut isikkulik Kullorsuup eqqannguaniittoq tikinneqarsinnaasoq. Kalaallit Nunaat Qaanaaq nunatsinni illoqarfinni avannarpasinnerpaajuvoq, nunarsuatsinnilumi avannarpasinnerpaajulluni. Kommunit kattunnerisa kingorna Qaanaaq Qaasuitsup kommunianut atalerpoq 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu. Thule kulturi ukiut 1000 kingornatigut inuit Avanersuaq tikeqqaarpaa, Inuit-lu issittumi ullumikkut inuusut siuleraat. Qaanaaq inuusoqaaq oqaluttuarisaaneralu imaannaasimanani. 1953-mi Thuletoqaq Amerikamiunit sorsunnersuup nalaani najorneqalermalli kingornagullu sakkutooqarfik pilersinneqarmat, Qaanaarmiut maanna suli inissisimaffimminnut pinngitsaalisaallutik nuutsitaapput. Nunartik, piniarfitoqarfitsik, erligisartik annaavaat, peqatigiiffik Hingitaq 53 ilaatigut aqqutigalugu ukiorpaalunni nunatoqqaminnut utersinnaanissaat, taarsiiffigineqarnissaallu ullumikkumut sorsuussutiginnissimallugu. Qaanaaq ullumikkut 870-t missaanni inoqarpoq, nunaqarfii, Savissivik, kujasinnerpaaq (110-t missaat.) , Moriusaq (10-t ataallugit inoqarpoq), Siorapaluk nunaqarfinni inoqarfiusunilu avannarpasinnerpaaq (76-it missaanni inoqarpoq), Qeqertat (20-t missaanni inoqarpoq). Qaanaap eqqaanilu piniarneq aalisarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Sakkutooqarfimmi Thule Airbase kalaallinik aamma sulisoqartarpoq. Septemberip 1-ni 2001 Qaanaami mittarfittaaq nutaaq atuutinneqalerpoq, angallannerli akisoqimmat takornariaqarneq annikitsutut oqaatigineqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaat Tasiilaq Ammassalik kommunea tunumi kangitsinni inissisimavoq, nunaqarfiilu tallimat ilanngukkaanni 3.067-inik inoqarpoq. Tasiilap kommunea 1963-mi pilersinneqarpoq, isorartussusaalu annertulluni. Oqaluttuarisaanermi tunu pingaarutilimmik tikinneqarpoq 1885-imi Gustav Holm-ip ilisimasassarsiorneranut tunngatillugu. Tunu aamma tikinniarneqartarsimavoq qallunaatsiaat kingulliit ujariaraluarlugit, iluatsinngittumilli. 1500, 1600-ikunni arfanniarneq annertuseruttormat, arfanniarpassuit Europameersut tunup eqqaani aamma arfanniartarsimapput, oqaatigiuminaapporli tunumiut naapittarsimaneraat. Tunumilu sikorsuit aamma aporfiusarsimaqaat. Ammassalik, taaguutaata aappaa, tallimanik nunaqarfeqarpoq, ukuusullu: Kulusuk qeqertamiippoq (302)-nillu inoqarluni, nunaqarfinnilu annersaat tulleraat, mittarfeqarfiulluni. Kuummiut (402) nunaqarfinni annersaavoq, Tasiilamiillu 60 km-t avannarpasissumi kangiatungaani inissisimalluni. Eqqumiittuliortoq Karale Andreassen 1890-mi Kuummiuni inunngorpoq, tusaamaneqaatigalugulu. Tiniteqilaaq (153) Ammassalimmiit avannarpasissumi inissisimavoq. Sermiligaaq (212) avannarpasissumi Sermiligaap kangerluani inissisimavoq. Ikatseq kangerlumi Sermiligaaq Kuummiullu eqqaani Amerikamiut mittarfikuat Bluie 2 aamma inissisimanikuuvoq, Kulusummilli kingusinnerusukkut nuunneqarpoq. Isortoq (110) kujasissumi qeqertami Tasiilamiit 80 km-t inisseqqavoq, Tasiilallu nunaqarfiini minnersaalluni. Tasiilap kommuneanut takornariaqarneq inuutissarsiutini immaqa annertunersaavoq, aalisarnerli piniarnerlu aamma pingaaruteqaqaat. Tasiilaq, tunumiut aamma tusaamassutigaat inngertarnertik (tivaneq), sumiorpalussusaallu tusarnersoq. Kalaallit Nunaat Kangaatsiaq kommune avannaani Aasiaat eqqaanni inissisimavoq, nunaqarfiilu sisamaasut ilanngukkaanni katillugit 1482-inik inoqarpoq. Kangaatsiaq kommuneni inuusunnersaavoq 1986-mi kommune-ngormat, 600-t missaanniillu inoqarluni. Innuttaasut sinneri 900-t missaanniittut nunaqarfinni Attu, Niaqornaarsuk, Ikerasaarsuk, Iginniarfimmilu agguataaqqapput, Niaqornaarsullu inuttunersaalluni 321-nik, minnersaallunilu Iginniarfik 97-inik inoqartoq. Aalisarneq piniarnerlu Kangaatsiap kommuneani inuutissarsiutit pingaarnersaraat, bundgarn-imik aalisartoqartarluni, aammattaaq assagiarsunnik. Takornariaqartitsineq pilersaarusiorneqaleruttorneqarpoq. Ukiukkut upernaakkullu ullut sisamat atorlugit Kangerlussuarmut qimussertoqarsinnaasarpoq. Kangaatsiami innuttaasut sunngiffimminni aamma timersorluarsinnaapput, Kangaatsiap 2003-mi timersortarfeerartaarneratigut. Kangaatsiaq komune-ngornikuungaluarluni napparsimaveqarnerup tungaasigut Aasianniit sullinneqarpoq. Kalaallit Nunaat Illoqqortoormiut tunumi illoqarfiit aapparaat avannarpasinnersaalluni, pinngortitarsuarlu eqqissisimatitaasoq (nationalpark) qanillugu. Illoqqortoormiut, imaluunnit Illoqqortoormiut kitaamiusut taaneqartartoq, nunaqarfii marluk ilanngukkaanni 496-nik innuttaasoqarpoq, inuillu Tasiilamiit nuutsinneqareernerisa kingornatigut 1925-mi tunngavilerneqarluni. Itterajivit Illoqqortoormiut kitaatungaani inissisimavoq, 10-nillu inoqarluni. Silasiorfiunikuusoq Uunarteq kujasissumi inissisimasoq 1980-imi matuneqarpoq, ilaqutariillu kingulliit piniarnermik inuussuteqarsimasut nunaqarfik 2004-mi qimappaat. Illulli Illoqqortoormiut pigineqarput, aasarsiorfittullu atorneqartarlutik. Uunarteq eqqaaniippoq aamma puilasoq kissartoq. 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Illoqqortoormiut kommuneqarfimmut Sermersooqmut atalerput. Kinguaariit ingerlaneranni Illoqqortoormiuni arfanniarneq, nannunniarneq aallunneqartarsimasoq, ullumittaaq. Naak illoqarfiup eqqaa raajaqarfiulluarluni qaleraliffiulluartoq, ukioq naallugu aalisarnissai sikorsuarnik akornuserneqarpoq. Taamaammat aalisarneq Illoqqortoormiuni ineriartortinneqarsimanngilaq. Takornariaqartitsinerli ineriartorpoq ingerlalluarluni. Illoqqortoormiut tikissagaanni akikinnersaavoq Island-ikkoorluni. Kalaallit Nunaat Nanortalliup kommunea illoqarfinni kujasinnerpaajuvoq, nunatta isuata nalaani. 1797-mi tunngavilerneqarpoq, Nanortalilli 1830-mi, maanna suli inissisimaffianut nuunneqarpoq. 1300-1600-it missaanni inoqarpoq, nunaqarfigalugillu Aappilattoq (160-it miss. inulik), Narsarmijit, nunaqarfik kujasinnerpaaq (125-it), Tasiusaq, Ammassivik (79-it), kiisalu Alluitsup Paa, nunaqarfik inuttunersaq (390-it). Assagiarsunniarneq (saattussarniarneq aamma), puisinniarneq (natsersuarniarneq annerusumik), aalisarnerlu angallatiniik mikinerusuniik, inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Inuutissarsiulli Nanortalliup kommuneanut, nunatsinnullumi oqaluttuarisaanikkut aamma pingaaruteqarluinnalersoq, tassaavoq Nalunami gultisiorfik. Nanortalliup, nunatta isuata nalaani eqqaanilu, pinngortitamigut aamma alianaattorsuuvoq. Qaqqarsuit inngigissut, naggorinnera. Tasermiup kangerlua unniangooq alianaattorsuaq aamma, piluttat 8, 10 meterit tungaannut portussusilillit. Tassaniittaaq aamma orpippassuaqarfik, orpiit naajorartinneqarnikuullutik. Ilorpasinnerusumi qallunaatsiaat pillugit nassaat, illukut aamma takussaapput. Kalaallit Nunaat Biibili tassaapput Testamentitoqaq Testamentitaarlu. Paasissutissanik pingaartunik sunik Biibili imaqarpa? Biibili tassaavoq Guutip tunissutaa nalilerujussuaq. Ataatap asannittup meeqqaminut allagaatut ippoq. Guuti pillugu sallusuissut imaraa — kinaanera qanorlu najoqqutassiaqarnera oqaluttuarineqarlutik. Ajornartorsiutit qanoq ililluni aaqqinneqarsinnaanerat pilluarnerullu piviusup qanoq ililluni nanineqarsinnaanera nassuiarneqarput. Biibilip kisimi oqaluttuuppaatigut Guutimit iluarisaassagutta qanoq iliortariaqartugut. Kina Biibilimik atuakkiortuua? Biibili ukioq 1513 u.n.s. aallarnerfigalugu ukiut 1600-t ingerlaneranni inunnit assigiinngitsunit 40-t missaanniittunit allanneqarsimavoq. Atuagaaqqanit 66-init katitigaavoq. Biibilimik allattut Guutimit isumassarsisitaanermikkut allassimapput, taamaattumik namminneq eqqarsaatitik pinnagit Guutip eqqarsaatai allassimavaat. Tassa Guuti qilammiittoq, inuk nunarsuarmiittoq pinnani, Biibilimut atuakkiortuuvoq. Sooq Biibili misissortariaqarparput? Biibilip eqqoqqissaartumik assilillugu allanneqarnissaa atatinneqarnissaalu Guutip isumagisimavaa. Ullumikkut atuakkanit allanit tamanit Biibili naqiterneqarnerpaavoq. Biibilimik atuaqqissaartalernerit inuit ilaasa iluarinavianngilaat, tamannali unissutigeqinagu. Akerlilersorneqaraluarlutit Guuti pillugu ilinniarnerit taassumalu piumasaatut iliornerit naassaanngitsumik siunissannut aalajangiisuuvoq. Testamentitoqaq Mosesimik allakkat siulliit Mosesimik allakkat aappaat Mosesimik allakkat pingajui Mosesimik allakkat sisamaat Mosesimik allakkat tallimaat Josvamik allakkat Eqqartuussisunik allakkat Ruthimik allakkat Samuelimik allakkat siulliit Samuelimik allakkat aappaat Kunnginik allakkat siulliit Kunnginik allakkat aappaat Nalunaarsuutit siulliit Nalunaarsuutit aappaat Ezrap allagai Nehemiap allagai Esterimik allakkat Jobimik allakkat Tussiaatit Ussatit Oqaluussisartup oqaasii Erinarsugassiat Pingaarnersaat Esajap allagai Jeremiap allagai Upputit Ezekielip allagai Danielimik allakkat Hoseap allagai Joelip allagai Amosip allagai Obadiap allagai Jonamik allakkat Mikap allagai Nahumip allagai Habakkukip allagai Sefaniap allagai Haggajip allagai Zakariap allagai Malakip allagai Testamentitaaq Iivangkiiliu Matthæusip allagaa Iivangkiiliu Markusip allagaa Iivangkiiliu Lukasip allagaa Iivangkiiliu Johannesip allagaa Apustilit Suliaat Paulusip Romamiunut allagai Paulusip Korinthimiunut allagai siulliit Paulusip Korinthimiunut allagaasa aappaat Paulusip Galatiamiunut allagai Paulusip Efesosimiunut allagai Paulusip Filippimiunut allagai Paulusip Kolossemiunut allagai Paulusip Thessalonikamiunut allagai siulliit Paulusip Thessalonikamiunut allagaasa aappaat Paulusip Timotheusimut allagai siulliit Paulusip Timotheusimut allagaasa aappaat Paulusip Titusimut allagai Paulusip Fiilimuumut allagai Hebræerinut allakkat Jaakup allagai Petrusip allagai siulliit Petrusip allagaasa aappaat Johannesip allagai siulliit Johannesip allagaasa aappaat Johannesip allagaasa pingajui Judasip allagai Johannesimut saqqummersitat Aamma takuuk Ataatarpooq Upperisarsiorneq Kimmernaq Kjeldsen In. februaarip 12-anni 1980-imi Aasianni. Erinarsortartoq, isiginnaartitsisartoq, aallakaatitassiortoq nunatta TViatigut, klummiliortartoq, timmisartumi saqisoq. Siullermik saqqummersitsivoq 2006-imi Pilu Lyngep taalliai erinniailu atorlugit, taanna ateqarpoq “Tunissut”. Taanna tigulluarneqarpoq guldpladennallunilu CD-it 7000-it tunineqarnerisa kingorna. Taassuma kingorna 2007-imi DVDimik saqqummiivoq Nuummi tusarnaartitsinerminik immiussaanik imalimmik. Nunatta Isiginnaartitsisarfia peqatigalugu 2012-imi saqummeeqqippoq tassani qullissarmiut Jens Hendriksen aamma Jens Leibhardt allallu taalliaat erinniaallu atorlugit immiussipput Qullissat matuneraniit ukiut 40-nngornerat malunnartinniarlugu. Makkak Kleistip ilitsersuisuuffigaa Christian Søgaard nipilersornermik aaqqissuisuulluni. 2013-imi Frederik Elsner taalliortoralugu erinniortoralugulu saqqummeeqqippoq taannalu ateqarpoq “Uani”. 2020-imi Kimmernaq saqqummersitseqqippoq erinnamik paasititsiniummik Angajo Lennert-Sandgreen »Hinnarik« aamma Josef Tarrak peqatigalugit. Taanna ateqarpoq “Eqitaaqqikuttoorumaarpugut.” Kimmernaq isiginnaagassiami nipilersornertalimmi “Akunnerit”-mi aamma erinarsoqataavoq. Taanna isiginnaagassiaq Laarseeraq Svendsen nersorniarlugu isiginnaagassiaavoq CD-tullu saqqummerluni kingusinnerusukkut. Jim Milnep nipilersorneri aaqqissuuppai pattattuullunilu. Kimmernaq aamma Nunatta Isiginnaartitsisarfianit allagartaqarpoq. Danmarks Radiop aallakaatitassiarsuani 2020-imi inuttaavoq Qetura Lyngetut (Augo Lyngep nulia). Aamma Cmorep isiginnaagassiarsuani inuttaavoq 2022-imi saqqummersumi naalakkersuisut siulittaasuatut Pipaluk Møller (fiktiv karakter). Nittartakkat Kimmernaq Aviisi "Arnanut" Nipilersortartut Kalaallit Nunaat Kimmernaq (qallunaatut Tyttebær, Vaccinium vitis-idaea) tassaavoq tamangajanni takusassaasoq, qorsuunerusoq naasut katitikkatut mikisutut ittoq, nunap ataanilu aamma qaavani. Kimmernaq nunatsinni niviarsiaqqat aterisinnaasarpaat. Naasut Kigutilissuaq (Physeter catodon = Physeter macrocephalus). Naggasiullugu oqaluttuarisinnaavara naalakkersuisut tikaagulliusaarniarnerup ammaqqinneqarnissaa aalajangersimammassuk. Naalakkersuisoqarfiup tusagassiorfinnut nalunaarutaani oqaatigineqarpoq tikaagulliusaartassat arfinilinnik amerlineqarnerisigut ukiormanna 16-it pisassiissutigineqartut. Nutaamik pisassiissutit arfinillit angallatinut tikaagulliusaarniarsinnaanermut piumasaqaatinik naammassinnittunut tikaagulliusaarniarsinnaanermullu akuersissummik pigisaqartunut tamanut paggatassiissutigineqarput. Arferit Katuaq tassaavoq Kulturip Illorsua, 15. feb. 1997-imi atoqqaartinneqartoq. Katuaq inuiaqatigiit Kalaallit Nunaanni najungaqartut tamarmik illorsuaraat, Nuumi angerlarsimaffilik. Katuaq nipilersuussuartut ippoq, sukkulluunniit appissinnaasoq, ullukkut takorluukkanik ulikkaartoq, unnukkullu saviup kajungerisaatut inunnik qaamanermut nutsuisartorlusooq. Katuaq illorsuuvoq angakkuakkatut ittoq, arsarnerit alutornassusiisa, iluliarsuit kinginnerisa qaamarngullu apummi alanngialanerata uumassuseqartumillu pissuseqarnerata anersaanitsitsillutik isumassarsisitsinermikkut avatagiisilerlugulu ilusiligaat. Qassimiuaariartartut atuisartulllu pitsaanerpaamik misigisaqartinneqartarnissaat, sullinneqarnissaat paasissutissinneqartarnissaallu Katuap sulisuisa salliutittuassavaat. Katuap neqeroorutaanut ilaasarput nipilersornernik tusarnaartitsinerit isiginnaartitsinerillu assigiinngitsut, saqqummersitsinerit, filmertitsinerit aaqqissuussinerillu allat. Aamma ataatsimeersuarnerit pikkorissartitsinerillu ingerlanneqartarput, kiisalu Cafetuami alutornartunik mamartunillu sutungassaqartuartarpoq. Katuaq aallaavigalugu aaqqissuussinerit sinerissamut ingerlatinneqartarput. Agguaqatigiillugu tusarnaartitsinerit isiginnaartitsinerillu 50–it miss. illoqarfinni allani ingerlanneqartut Katuap aaqqissuusseqataaffigai. Nuannisarluarnissarnik kissaallutit Katuamut tikilluaqqoqqippatsigit, qujanarlu nittartakkatta alakkarnissaa piffissaqarfigigakku. Nittartakkat allat Katuap nittartagaa Nuuk Kulturi Ilusilersugaaneq Jesusip Ilumiortup Ilagiissai tassaapput ilagiit sumut arlaannut atanngitsut Beijingimi. Kinami 1917-imi tunngavilerneqartut. Nalitsinni uppertaat 1,5 aamma 2,5 milliuunit akornanniipput naalagaaffinni 40-ni nunavissuarni arfinilinni. Ilagiit taakku Ilagiit Pinisisiortut avalequtaattut Kinami 1900-kkut aallartinnineranni pilersuupput. Ilagiit taakku aamma sammivigaat Pinsisiiortut ataasiunermik upperisamik isiginnittasiat (Jesusip aqqanik tunngaveqarneq). Aamma taakkupput upperisarsiortut Kinamiuvinnik tunngavilillit pingasut 1949-mi kommunistit Kinamik tigusinngikkallarmarta atasuusut ilaat. Ilagiit siunertaraat inuiaqatigiinnut tamanut iivangkiiliup oqaluussissutiginissaa Jesusip aappassanik tikiutinnginnerani. 1967-imi nunat tamalaat akornanni Jesusip Ilumoortup Ilagiissaasa ataatsimoorfiat Los Angelesimi (USA-mi) pilersionneqarpoq. Upperisarsiorneq Taparneq - Qitinneq Kujataamiusoorlugu taparneq, avannaamiutut, kitaamiusut, qitinneq. Tunumiutut, avanersuarmiutut ilisimanngilara qanoq oqaatigisarneraat. Ullumikkut kulturerpullu eqqarsaatigalugu, kalattoorneq nunatta ilisarnaatigilluarpaa, kalaallisoortoqartillugulu soorlu takornarissanut takutitsisoqaraangama alutorineqartarpoq. Avataaneersuullu immaqa eqqarsartarput uagut kalaallit namminneq qiteriaaseq taanna pinngortillugulu ineriartortissimagipput. Taamaanngilarli. Nunarput nunasiaataanngortinneqarnermigut 1700-ikkunnili kingornatigullu, arfanniallu soorlu Holland-imiut, Tuluit il.il., nunarput tikittalermassuk, siuligullu kalaallit niueqatigisalermagit, qiteriaaseq kalattoorneq eqqunneqarsimavoq. Periarfissaqarsimanngilanga oqaluttuanik nassaassallunga, kisianni taamatuttaaq kalattoornermi nipilersorneq aamma eqqunneqarsimavoq. Kalaallimmi itsaq nutsungiaateqanngillat, pattangissaqanngillat, qilaatersorlutilli uaajeertarsimapput. Taakku qujanartumik ullumikkumut tammatsaaliunneqarsimapput. Kalattoorneq saniatigut 1950, 60-ikkunni qitigissat nutaat nunatsinnut aamma apuullutillu atugaalerput. Soorlu Rock & Roll-ertoqartillugu twist, quick-step allallu, europamiut nunarsuarmioqatillu ilaarneqarlutik qitinnerit ilikkariartorneqalerput. Qanoq nuanneq taamani. Nipilersoriaatsit aamma aalajangiingaatsiartarput qitinnermi qanoq periaaseqarnissaq. 1970-ikkunni Disco-dance aamma tusaamasaalerpoq, nunarpullumi soorlu nunarpassuit aamma allat, qiteriiaatsimik taassuminnga aamma sunnigaavoq, nunatsinnilu aamma atugaalerluni. Soorlulu allat siulii eqqarsaatigalugit, nuannarineqalerlunittaaq. Qitigissat assigiinngitsut eqqaasakka itinerusumik oqaluttuarisinnaangaluarpakka, suminngaanniillu pinngorfeqarnersut, qangalu. Kisianni una allaaserisaq naatsumik paasissutissiinerummat, naatsumik oqaluttuaraakka. Kingusinnerusukkut Pop-nipilersornermi qiteriaaseq 1980-ikkunni aamma takkuppoq, taamatuttaaq 80-ikkut qiteqqutilernerani Breakdance, electricboogie-lu nunatsinni meeqqat inuusuttullu akornanni soqutigineqaqisumik atugaalerput. Qitigissat taakku marluk Amerikami qernertormiut , ilaatigut piittoqarfiit akornanni pinngorsimapput atugaalerlutillu, taamatullu siaruakkiartulerlutik. Nunatsinni meeqqat inuusuttullu akornanni suli atugaavoq. Ukiut ingerlammata qiteriaatsit, atortorissaarutit (teknik) pitsanngoriartorneratigut, ineriartorput, 1990-ikkunnilu teknik-i aqqutigalugu techno-dance pinngorpoq, meeqqanillu inuusuttunillu annerusumik tusarnaarneqarluni qitinneqartar Qitigissanilli amerlasuunik assigiingitsunik peqarpoq, nunatsinnilu suli annerusumik atugaanngitsut. Soorlu latinamerikamiut qiteriaasii, ballet-sernermi qitinneq, erinniarsuit (klassisk) eqqarsaatigalugit qiteriaatsit soorlu vals allallu. Country Western-imi, kangiani qiterlermiit qiteriaatsit, ila amerlaqaat. Nunatsinni suli aamma qitinneq eqqarsaatigalugu ilinniarfeqanngilaq. Innuttaasunut, periarfissat aamma qiviassagaanni, iluaqutaasinnaassangaluarpoq. Siunissamili immaqa pinngoralerumaarput. Kalattoornerli kissaatiginarpoq siunissami ataavartuartinneqarnissaa, tammatsaaliorneqarnissaalu. Qitinneq nuanneqaaq, peqqinnarpoq, pinngitsoorneqarsinnaananilu. Taparneq Kalaallisut Kalaallit Nunaanni oqaaserineqarput. Inuit-Aleut oqaatsineersuupput sikuijuitsumi avannarlermi najugaqartuni oqaaserineqartut. Sumiorpalussutsit annerit assigiinngitsut pingasuupput tassaasullu Avanersuarmiutut (Inuktun), Kitaamiusut (Kalaallisut), Tunumiusullu (Tunumiit oraasiat). Inuit 54.000 missaat kalaallisut oqalussinnaapput, taamaalillunilu kalaallisut oqaluttartut Inuit-Aleut'it oqaasiinik oqaluttartut allat tamaasa katillugit amerlanerullutik. Aamma takuuk Oqaasileriffik Kalaallit Nunaat Oqaatsit Uumaatsulerineq (fysik, grækerineersoq physis: "pinngortitaq") tassaavoq pinngortitamik ilaannillu siammasissumik ilinniarneq. Fysikerit ilinniartarpaat sunik annertuserineq, qanoq silaannaqarneq aamma piffissap ingerlaarnera, atortukujunnik ataqatigiissaariniartarlutik. Aamma matematik-imut suliaqartarsinnaasarput. Nassaariikkanik (ilisamaleriikkanik) ilusilersuineq atorluarneqartarpoq. Ilisimatuussutsimik isummersuutit allat assigalugit, fysik-erit uppernarsaaniartarput atortut aallaavigalugit tunngaviginerullugillu. Imaq silaannartarlu Silaannarsuup naqqarmiuuvugut Silaannaap takussaanngitsup iluani - naqqanilu inuunerput ulluinnarsiutigalugulu sungiusimangaaratsigu, eqqarsaatigineq ajorparput, naak ilaatigut immaqa tupigutsassuteqartaraluarluta. Aamma eqqarsaatitsinnut ungasittaqaaq silaannap-imertut timerput tamakkerlugu sammivinnit tamanit naqitsivigigaa. Immaqalu arlaqartugut misilissimavarput immiartorfik imermik ulikkaartoq, pappiaqqamik matoriarlugu ammut saatillugu kuineq ajortoq. Tassuunakkut upernarsineqaannarpoq, aamma silaannaap immiartorfiup matua pappiaraq qummut naqikkaa. Silaannaap naqitsinera qanoq atsigaa? Siullermik, uuttuut newton ilisarnaataa N. Nutsuinernut allanullu nukinnut kilo-mut taarsiullugu uuttuutaavoq. Oqimaalutaq 1 kg nukimmut uuttuummut nivinngarneqaruni takussaalissaaq nusutsineq 9,8 N-iusoq, 10 N-ip missaa. Tupinnaqaaq: ..assersuutigalugu sakissatta silaannaap nukingata qanoq atsigisumik sunniiviginerai naatsosorutsigit. Takorlooriartigu inuk natermi nalasoq atuakkamik 1000 kvadratcentimeterit missaani annertussusilimmik quppeqqasumillu sakissaminiititaqartoq. Anertussutsimi tassani silaannaap kvadratcentimeterit tamaasa nukimmik 10 N-imik, oqimaaluttap 1 kg-p oqimaaqataanik, ammut naqitsivigai. Nukiup naqitsisup assigivaa 1000 kvadratcentimeter x 1 kg = 1000 kg. Taamaalilluta paasivarput nukik sakissatsinni atuakkamut naqitsisoq biilitut naliginnaasutut oqimaatsigisoq. Imaalerpoq: Nukik kvadratcentimeterimut 10 N ( 1 kg ) missaa. Naqitsineq tamanna aamma 1 atmosfærimik ( 1 atm. ) taaneqartarpoq. Nerriviup qaava, soorlu 1m X 1,5 m-iusoq, qaamini 15000 kvadratcentimeterimik anertussuseqassaaq. Silaannaallu tassunga tamakkiisumik naqitsinerata assigissavaa 15000 kg, 15 tons! Silaannaaq naqitsinera taama angitigisorsuaq nerriviup qaavata napinani attassinnaammagu pissutaavoq aamma nerriviup ataaniit naqitsineq taamak atsigisoq qummut sunniimmat oqimaaqatigissitsisoqartillugu. Itissutsini assigiinngitsuni naqitsineq Aqqartartoq 10 meterisut ititigisumiikkuni naqitsineq, silaannartap immap qaavanut naqitsineranit pisoq 1 atmosfæriusorlu, ilaannarlugu immap iluata naqitsinera naqitsisigissavaa. Erngup naqitsinera aqqartartumut sunniisoq pissuteqarpoq aqqartartumut kvadratcentimeterit tamarmik 1000 cm-imik naqitsimmata. Erngup taassuma annertussusaa tassaavoq 1000 kubikcentimeter assigiinnarpaalu 1 literi. Imeq 10 m -isut ititigisup oqimaassutsiminik kvadratcentimeterit tamaasa nukimmik 10 N-imik sunniiffigissavai, tassa naqitsineq 1 atmosfære pilersillugu. Taamaalilluta paasivarput aqqartartoq 10 m-isut itissutsimiittoq 2 atmosfæremik naqitsiffigineqartoq - silaannarmit 1 atm. imermillu 1 atm. Aqqartartoq 10 m-imik itinerusumut aqqaqqikkuni imeq nammagassaa 10 m-inik ilassaaq. Ima paasillugu, naqitsineq 1 atm.-imik ilaqqittoq. Itissutsimi 10 m-imi naqitsineq 2 atm.-uvoq 20 m-imi 3 atm. il.il. Eqikkarlugit ilaqqillugillu: 1 atmosfære = 10 N kvadratcentimeterimut aammalu tassaavoq: 1013 millibar = 1000 hektopascal (hp) Ilisimatusaatit Uumaatsulerineq Uumassuseqartulerineq tassaavoq nunarsuarmi inuunermik (uumasut tamat timitallit) ilinniarneq. Inuup ineriartorneranik isumaliusersuutaasimasut Aapakaanit kingoqqivugut? Ukiut 15 millionit (mio) miss. matuma siorna nunarsuup klimaa nillernerulerpoq panernerulerlunilu. Taamaalimmat ækvatorip nalaani kiattup orpippassuini eqimattunik ivigaasunik orperasaartunillu narsaamaneqalerpoq. Orpippassuit aapakaavisa ilaat orpippassuarniit narsaamanermut pipput, orpinnullu qallorunnaarlutik nikuillutik pisuttalerlutik. Isumaqartoqarpoq inuit ullutsinnilu aapakaat siuaasaqatigiissut aapakaanit taakkunannga kingoqqisuullutik. Inuup aapakaani eqqarlerinerusaata chimpansip ukiut 6 mio. matuma siorna ineriartornini aallarnerpaa. Inuit siulliit Afrikami siuaasatta nikorfarmik pisuttuusimasut saarngi ujarannguuttut ukiunik 6 mio.-nik pisoqaa tigisut nassaarineqarsimapput. Tassaapput inuit siuaasaannik ilisimaneqartut pisoqaanersaat. Ukiut mio. marluk sisamallu akornanni matuma siorna inuit siuaasaat Afrikami Asiamilu inuusimapput. Siuaa satoqqanit taakkuninnga inuk nutaaliaq ineriartorsimavoq. Inuit avatangiisiminut tulluarsartarput Ukiut mio. marluk miss. matuma siorna inuit siornatigornit annerusumik qarasallit inuusimapput, ujaqqanik, qisummik saanernillu sakkuliortuusut. Sakkut ukiut ingerlaneranni pitsanngoriartor simapput, inuillu siornatigornit avatangiisitik aqunnerulersimavaat. Ukiut mio. marluk miss. matuma siorna nunarsuup klimaa nillertinnerulersimavoq. Peqatigalugu inuit siuaasaat siaruariartorsimapput. Oqquiniarlutik kiassarniarlutillu illuaraliorlutillu tupiliortar simapput, uumasullu amiinik atisaqartalerlutik. Ukiut ingerlaneranni siuaasavut nunarsuarmi sumi luunniit piniarlutik, aalisarlutik nerisassarsiorfigisinnaasaminni inuusinnaalersimapput. Inuit nunarsuaq tamaat inuuffigaat Kinami inuit siuaasaat ukiut millionit marluk sinnerlugit matuma siorna inuusimasut takussutissar taat nassaarineqarsimapput, Europamilu nassaarineqarsimallutik inuit siuaasaata sinneri ukiunik 1,9 mio.-nik pisoqaatigisut. Qangaanerusoq isumaqartoqarsimavoq inuit Afrikami pinngortuusut, ukiullu 1 mio. matuma siorna tassanngaanniit Asiamut Europamullu siaruaassimasut. Misissuinerit nutaanerusut takutippaat inuit Afrikami pinngortuusut, ilimagisaasumilli siusinnerujussuakkut. "Inuup nutaap" sumit pineranik isumaliusersuutit "Inuup nutaap" sumit pineranik isumaliutersuutit pingasuupput: 1. "Out of Africa-teorien", inuup mutiusup Afrikameersuuneranik imaqartoq, tassanngaanniillu aamma Europamut siaruartoq, neandertalerinillu inangiilluni. 2. Isumaliutersuut imaqartoq inuit tamarmik qangaaniit inuttut iluseqartunik pilerfeqartut, tassa europamiut neandertalerinik siuaasaqartut. 3. Isumaliutersuutit 1-ip 2-llu katinnerat imaattoq, inuk muteq Afrikami pilerfeqartoq, nunarsuarmilu sumiiffinnut allanut ingerlaarsimasoq nunallu allat inoqqaavinut akulerussuulluni. Inuit siulliit sumi najugaqarpat? Ukiut 6 mio. matuma siorna Uumasut inunnut assingusut saarnisa pisoqaanersaat ilisimaneqartut Afrikami Kenyameersuupput. Ukiut 2 mio. matuma siorna Inuup siuaasai Afrikami, Asiami Europallu Kujataani issimapput. Ukiut 50.000-it matuma siorna Europap Asiallu avannaatungaat sermersuaqarput, inuilli sermip sinaa tikillugu najugaqarsimallutik. Amerika Avannarleq, Amerika Kujalleq Manerassuullu qeqertarpassuisa ilaat suli inoqarsimanngillat. Kingulliarsuit amerlasuut kingornuttagaat, DNA, misissorneqarsimapput, tassuunalu paasineqarsimalluni maanna europamiuusut inunnit ukiut 50.000-it miss. matuma siorna Kangia Qiterlermut Asiamullu annguttunit kingoqqisuusut. Ilisimatusaatit Ammassalik kommunea, kommuni pilersinneqarpoq kommunalbestyrelsimut qinersineqaqqaarmat 1. januar 1963-imi, taamaalilluni ulumikkut kommunalbestyrelsi atuuttoq kommunalbestyrelsiuarsimasut nr. 11-rivaat. Kommuni nunatamigut angissuseqarpoq 250.000 km²-inik, Danmarki tallimariarlugu angissuseqarluni. Ulloq 6. septemberi 2006 -imi kommunip innuttai 3.067-upput, taakkunaniillu 1.883-it missaat illoqarfimmi najugaqarlutik, taavalu 1.184 -it missaat nunaqarfinni tallimani agguarsimallutik Kuummiuni, Kulusumi, Tiniteqilaami, Sermiligaami aammalu Isertumi. 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu, Ammassalik kommuneqarfimmut Sermersooq-mut atalerpoq. Ukioq tamaat sapaatip akunneranut arlaleriartumik Ammassalimmut timmisartunik tikittoqartarpoq Kangerlussuarmiit (Søndrestrømfjord), Nerlerit Inaanniit (Konstabel Pynt) aamma Keflavík/Reykjavík Islandimiit. Aaasaanerani timmisartut ullut tamaasa Reykjavikimiit Kulusumut tikerartuartarput timmisartoq ataaseq pingasulluunniit akulikitsumillu amerlanerusut. Immakkut angallattoqarsinnaavoq junip aallartinneraniit oktober-ip naaneranut. Immakkut angallaffiup avataanni nunaqarfinnut tamanut sapaatip akunneranut ataasiarluni qulimiguulimmik attaveqatarpoq, kisimi Qerneretuarsuit Ikkatseq-lu pinngagit. Kommunimut akileraarut 2003-mi 27 % -iuvoq, naatsorsuutigineqarporlu 2006 -mi 45 mio. kr.-nit missaannik isertitaqarnissaq. 2005-imut kommunip ingerlatsinerminut aningaasaliissutigaat 197 mill.kr.-nit saniatigullu isertitaralugit 197 mill.kr.-nit Inuit 700-it missaanni kommunimiit aningaasarsisarput allatulluunniit pissasisarlutik, tunninneqartartullu angissusiat atorfinnut nalleqqiutissagaanni atorfiit 260-it naligissavaat. Kalaallit Nunaat Qallunaatut oqaasiupput danskit oqaasii. Ilaasa europamiut oqaasiinut eqqaaneqartarsinnaapput aammami naggueqatigut kititsinniittut eqqaasarpaat europamiut imalt. amerikarmiut (tuluit) oqaaserigaat. Oqaatsit Kangerlussuaq (Qallunaatut: Søndre Strømfjord) Kalaallit Nunaata kitaani kangerluit qinngortunersaasa tulleraat 170 km-iulluni. Mittarfik kangerluup qinnguani Watson River-ip kangerlummut kuuffigisaani inissisimavoq. Tassani najugaqavissut 450-erpiaasut mittarfik ingerlataraat. Junip aallartinneraniit septemberip tungaanut aputeqarneq ajorpoq ullullu qaamaneri takisarlutik, junillu naanerani seqineq ulloq unnuarlu kaaviinnartarpoq. Sumiiffik tamanna naasoqarluarpoq uumasoqarluarlunilu, aammalu pinngortitami angalaarnissamut periarfissarpassuaqarpoq – aammattaaq junimiit septemberip saniatigut – aammattaaq aallaaniarnissamut aalisarnissamullu periarfissaqarluarpoq. Kalaallit Nunaat Umimmak / ummik (Ovibos moschatus) uumasuuvoq itsarsuarmiilli uumasuusimasoq; uumasutoqarsuuvoq. Umimmak savap ussiullu akornanniittutut oqaatigineqarsinnaavoq. Inuussutissaqarpianngikkaluami najoruminaakkaluamilu uumaniallaqqissuuvoq pinertoorujussuullunilu. Umimmak inerilluarsimasoq qununavissunik nassussuaqarpoq 350 kiilullu missiliorlugit oqimaassuseqarluni. Kitaani illoqarfik Kangerlussuaq nunarsuarmi umimmaqarnerpaavoq. Tamaani umimmaat 5.000 missaanniipput. Kitaani umimmaqaqqaarsimanngikkaluarpoq, 1960’ikkulli aallartilaarneranni umimmaat inuusuttut 20-t missaat Tunumiit Kangerlussuarmut nuunneqarput. Tamaani tupinnaannavissumik ingerlalluarput, umimmaallu taamanikkumiilli amerliartuinnavissimallutik. Umimmaat ataatsimoorumatuujupput, taamaattorli utoqqartaat ilaminnit avissaartitaasimasut ilaaneeriarlutik Kangerlussuarmi illunut qanillivissinnaasarput, allaallumi ilaannikkut umimmaat tamaani mittarfimmiit peersinneqartariaqartarlutik. Nersut Miluumasoq Issittup amarua (Canis lupus arctos) amaqqut ilagisaraat. Amaroq nalinginnaq assipaluttorujussuuaa, taamaallaalli qaqorujuttunik meqqoqarpoq, siunera naannerumaarluni siutaalu mikinerullutik. Issittup amarua pangalilluni qasugallartussaanngilaq, aammalu pissillaqqillunilu nallorissuuvoq. Issittup amarua 16-inik ukioqalersinnaavoq. Angiissutsimigut qimmeq schæferi angisooq missiliorpaa, taavalu 25-55 kiilunik oqimaassuseqartarluni. Amaqqut tusaamanerlugaasarput, siornatigullu assut amerlasuut ersigalugit toqunneqartarsimallutik. Soorluli inuit amaqqut ersigisaraat, aamma amaqqut inunnut nujuartorujussuupput naak inuit isumaqarnerattut navianartiginngikkaluarlutik. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni amaqqut amiakkui ikittuinnaapput. Nersut Savalimmiut tassa nuna Europami. Savalimmiut (Føroyar) qeqertat arlalikkaajupput atlantip imartaani Shetland (kujammut 280 km), avammullu (430 km) Island-imut inissisimalluni, qeqertat 18-nit, 16-nit najugarineqarlutik. Silap pissusaa siallerajuppoq nuiarajuttuulluni. Immap sarfaa peqqutigalugu kiassusaa naammaannangajattuuvoq ukiumi aasamilu. Nunataata 6%-ia naatitsivissatut atorneqarpoq. Iffialiassanut naatsorsuussaanngilaq taamaallaalli naatitat (grønsager) kisimik naatinniarneqartarlutik. Qeqertani tamani savaateqarneq annerusumik ingerlanneqarpoq. Suderoy-imi aatsitassanik ingerlatsisoqarpoq. 20%-ii sanaartornermik aallutaqartuupput. 21%-iilu aalisagarsiornermik suliassaqartuupput, tassaasoq 90%-iata missaa niuernermik avammut tunitsiviulluni. Aalisakkat 80-ikkunni tammariarternerata kingorna, eqalunnik tukertitsivinnik pilersitsisalerput, ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu annerpaasuni 10-ullutik. Uuliasiornissamik qalluinissaminnik ujaasisoqarpoq imartaanni. Aamma takukkit Løgmansskrivstovan Turistinfo Fl.ick photo set Europa Nunavissuaq tassaavoq nunarsuarmi nunatarujussuaq nunanut arlalinnut atasoq. Inuit isumaqatigiinneq ajorput nunavissuit qassiunersut tamakkiisumilli ilisimaneqarput nunavissuit arfineq marluusut uku: Afrika Antarktis Asia Europa Amerika Avannarleq Oceania Amerika Kujalleq Atlantikup Avannaani Suleqatigiiffik (NORA) tassaavoq Nordisk Ministerråd-ip ataani killeqarfiit akulloqquallugit ataatsimiisitaliaq. Nordisk Ministerråd-illu nunat ilaannut pilersaarutaata ataani naalagaaffiit akornanni suleqatigiinnermut tunnga-sunik suliaqartartuulluni. NORA-p avannarpasissumi inissisimanera, suleriaatsinik ilisimasaqarpalaar-tumik ingerlariaaseqarnera, Nunallu Avannarliit anguniagaannik pingaartitaannillu aallaaveqartuunera naalagaaffiit assigiinngitsut akornannni suleqatigiinnermik aallarniisuusarnissaanut tunngavissaqartil-luarpaa. NORA Nordisk Ministerråd-imit aningaasalersorneqarpoq, aammalu nunat uku suleqatigiiffimmut pe-qataasartut aningaasaleeqataasuusarput: Savalimmiut, Kalaallit Nunaat, Island aammalu Norge-p sine-riaa. NORA-p ataatsimiisitaliaa nunanit peqataasartunit sisamanit inuttalersugaavoq. Nunat tamarmik pinga-sunik ilaasortaatitaqarput, ataatsimiisitaliarlu NORA-p ukiunut arlalinnut sulinikkut pilersaarusiornera tamakkiisumik malittarisassiuullugu aalajangersaasarpoq. NORA-p allattoqarfia Savalimmiuni Tórshavn-imi inissisimasuuvoq. Nunani ukunani allattoqarfiit si-samat saaffigisartagassamik ataatsimik inuttalersugaapput: Island, Kalaallit Nunaat, Norge-p kujataa/-kitaa aammalu Norge-p avannaa. NORA-p nunani immikkoortortaqarfiusuni suleqatigiinnerup nukittorsernissaa sunniuteqaqataaffigisus-saavaa, anguniarneqarporlu Atlantikup avannarpasissuata immikkoortortaqarfia nukitooq annertuumillu sunniisinnaasoq. Ineriartornerup patajaatsup nukituullu ilisarnaatigai aningaasatigut imminut napatissin-naaneq. Tamanna ilaatigut nunat killeqarfii akulloqquallugit inuussutissarsiornikkut suliffeqarfiit, aam-malu ilisimatusarnikkut ineriartortitsinikkullu kattuffiit suleqatiginerisa nukittorsarneragut anguneqas-saaq. Taamaasilluni NORA-p makku suliassarai Politikkikkut sulinikkullu periarfissarsiuussineq, taamaasiornikkut Atlantikup avannarpasissuani apeqqutit naammassisassat eqqartorneqarsinnaaqqullugit, aammalu ataatsimoorussamik iliuuserineqarsinnaasut suliniutigineqarsinnaasullu ineriartorsinnaaqqullugit. Pilersinniakkanik siunernatilinnik suleqatigiissuteqartarnissat akunnermiliuuffigalugillu aallarnisarnissai. Nunat Avannarliit imminut napatinnissamut tunngavigisartagaat malillugit ineriartortitsinermi sunneeqataanissaq. NORA-p Nunat Avannarliit nunanik sanilerisanik suleqatiginniffigisinnaasaatut pilerinarsarnissaa. Politik Siissisoq (Ceratotherium simum) nersutaavoq, immikkoortut assigiinngitsut tallimaasut. Nersut Miluumasoq Sermersuup isorartunerujussua pissutaalluni nuna ataatsimut isigalugu issittumik silaannalittut taasariaqarpoq, ukiullu qaammataani kiannerpaaffiusumi kiassusia agguaqatigiissillugu 10° C qaangissanagit. Sumiiffinni ataasiakkaani, soorlu Narsarsuarmi Kangerlussuarmilu silaannaq kiattup issittullu akornannut qanittumiittuupput aasallu qaammataani agguaqatigiissillugu kiassusaat 10° C sinnersinnaasarlugu. Nunap isorartunerujussua pissutaalluni Kalaallit Nunaata Avannaani Kujataanilu sila assigiinngeqisumik allanngorartuuvoq, sinerissamili nunat avasissuniittut timerpasinnerusullu, pingaartumik sikuusanngitsumi, nunallu timaaniittut annertuumik assigiinngissuteqartarput. Aasaanerani imaq silaannarmik nillataartitsisarpoq ukiuuneranilu nerumitsitsisarluni. Taamaammat sinerissami sikuneq ajortumi ukiuunerani aasaaneranilu kiassutsit assigiinngissutaat annikinneruvoq, nunaviullu silaannaanik silaannaqartumut qanilliartortilluni assigiinngissut annertusiartortarpoq. Kalaallit Nunaanni tamarmi aasaanerani kiassuseq assigiiaartorujussuuvoq, piffissami seqernup kaaviinnalerneraniit (qaasuitsup killiaqarfiata avannaatungaani) kiak annertooq pissutigalugu. Kalaallit Nunaanni nittaalaq/sialuk allanngorartorujussuuvoq. Kalaallit Nunaata Kujataani illoqarfinni sinerissamiittuni ukiumut nittaalaq/sialuk 800 mm-ip miss. 1.400 mm-imut annertussuseqarpoq. Avannarpasinnerusumi aammalu nunap timaani nittaalaq/sialuk annikilleriarujussuartarpoq. Avannarpasinnerpaani timerpasissumilu ukiumut nittaallap/sialuup 200 mm inorpaa. Sumiiffinni ataasiakkaani soorlu Pearylandimi nunatta avannaarpiarsuaniittumi nittaalaq/sialuk ima annikitsigaaq tamanna ilaatigut issittup inoqajuitsuatut taaneqarsinnaalluni. Najoqqutaq Naatsorsueqqissaartarfik, Kalaallit Nunaat 2000 - Ukiumoortumik kisitsisitigut paasissutissat, immikkoortoq 3.2 Linkit Asiaq Pinngortitamik ilisimatusarneq‎ Kaniinaq nujuartaq, ukalertulli assigiingajattuupput kigutimikkut siuani marloqiusanik kiguteqartut. Kaniinaq mikinerusunik tunuani nissoqarpoq ukalerli tannerulaartuullutik. Kaniinap siutai minnerulaarput qingaata tungaanut killillutik, ukalerli siutai tannerullutik. Kaniinaq nujuartaq 1½-2 kg.-mik oqimaatsigilersinnaasarput. Miluumasoq Nersut Kuanneq (Angelica archangelica L. = Archangelica officinalis Hoffm.) Urtelini isugutallik naggorissuni aamma orpigaqarfinni kuunnguit puilasullu eqqaanniittuni naasarpoq. Qaamasortaasaaqqat ammalortuusut titartaataasanik pilutaaraqarput. Qaamasortaasap pilutaarai nakkajaarttarput. Inerittua 3-nik pukkitsunik 2-nillu portusuunik quassugaasaqarpoq. Kanaartat nutaat "illaavi" mamaqaat. Pilutai "quaraanik" taaneqartarput. Sorlaa nunap iluaniittoq usunngusamik taaneqertarpoq. Kuanneq Qeqertarsuup eqqaani eqqissisimatitaavoq. Naasut Ikerasaarsuk imalt. Ikerasarssuk Kalaallit Nunaanni nunaqarfiuvoq, Kangaatsiamiit 35 km missaanik kujasinnerulluni. Kangaatsiap Kommuneata ataaniippoq. Nunaqarfik 100-it ataatilaarlugit missaanik inoqarpoq (1.1.2009), piniarneq aalisarnerlu inuussutissarsiutaanerupput. Nunaqarfiup ateqaataa imaappoq: Qeqertat ikerasannguuteqqasutut isikkullip qeqqata missaani inissisimavoq taamaattumik taanna ateqaatigigunarpaa. Ikerasaarsuk allamut aamma taaguutingineqartaraluarpoq. Tassa nunaqarfiup qanittuaniittoq ikerasaarannguaq qangaanerusoq Killormuukasimmik taasartangaat sarfap kuunnerata akerlerluinnaanut kuuttuartoq aamma taama taasaramikku. Nunaqarfik marloqiusanik ateqarpoq: Ikerasaarsuk - Illukoq. Kingulleq tassani nunaqarfimmi nunaqartunut,tassanilu nunaqarsimasunut atungaanerulluni. Kalaallit Nunaat Aapakaaq tassaavoq orpinni uumasoq. Inunnut assingusinnaapput taleqarlutillu nioqarmata. Nunarsuarmi aapakaat assigiinngitsut arlaqangaatsiarput, taakkununnga ilaallutik orangutango, chimpanse, gorilla allarpassuillu. Miluumasoq Nersut Oqaasileriffiiup inissisimanera imatut ippoq; "Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersoqarfiup" ataani ilisimatusarnikkut ingerlatsiviulluni nammineq ingerlasoq. Oqaasileriffimmi suliassat inatsisit kalaallit oqaasiinut tunngasut tunngavigalugit ingerlapput. Suliaqarfiit Oqaasileriffiup suliassarai oqaatsit pillugit aalajangiisartut ataatsimiititaliallu Inatsisartunit Naalakkersuisunillu pilersinneqartut allattoqarnikkut sullisissallugit, taakkulu tassaapput: Oqaasiliortut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Inuit aqqinut tunngatillugu suliassat siornatigut immikkut Inuit Aqqinik Akuersisartunik ilaasortaqartartut 2014-imit Oqaasiliortunit isumagineqartalerput. Oqaasileriffiup aalajangiisartunut ataatsimiititalianullu allattoqarfiunermi saniatigut kalaallisut oqaatsinik teknologiikkut ineriartortitsisuuvoq, kalaallisut qarasaasiaq atorlugu oqaasilerissutit Oqaaserpassualeriffimmi ineriartortinneqarlutik. Inuit aqqinut kiisalu oqaaserpassualerinermut tunngasut annertunerusumik paasisaqarfigineqarsinnaapput uani: Inuit aqqi Oqaaserpassualerineq Suliassat pingaarnerit Oqaasileriffiup suliassai pingaarnerit makkuupput: Kalaallit naggueqatigiillu oqaasii misissuiffigissallugit taakkulu pillugit paasissutissanik katersuinissaq Kalaallit naggueqatigiillu oqaasiinik siunnersuinissaq Kalaallit oqaatsinik atuinerisa sunniutaannik malinnaaneq Kalaallit oqaasiisa allamiut oqaasiisut atorneqarneri misissuiffigissallugit Oqaasileriffiup oqaatsini allanit kalaallisuunut nutserineq suliassarinngilaa. Oqaasiliortut Oqaasiliortut suliaat Oqaasiliortunut ilaasortat Naalakkersuisunit toqqarneqartartut ukiut sisamat atasarput. Oqaasiliortut suliassaraat oqaatsit oqariartaatsillu nutaat – naalisakkat ilanngullugit – katersussallugit, nalunaarsussallugit akuerissallugillu. Ilanngullugu suliassaraat kalaallit oqaasii pillugit pisortat inuillu siunnersortassallugit. Tamakkulu saniatigut oqaasiliortut suliassaraat suliffeqarfiit kalaallisut atsersuisartut imaluunniit atissanik siunnersuisartut suleqatiginissaat. Oqaasiliortut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni aammattaaq Oqaasiliortut suliassaattut makku nalunaarsorneqarput: Pisortat inuillu ilitsersortassallugit oqaatsit aqqillu nutaat nunanit allaneersut atorneqarnerannik. Kalaallit oqaasiisa eqqortumik allanneqartarnerannik ordbogi aaqqissortassallugu saqqummersittassallugulu. Killiffilersuutit, oqaatsit allannissaat assigisaallu pillugit malittarisassaliussallutik. Kalaallit oqaasii pillugit atortussat qaammarsaataasut siammartissallugit atuagassiat kulturimut tunngassuteqartut aqqutigalugit. Kalaallit Nunaanni Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suleqatigissallugit. Nunani Avannarlerni suleqatigiiffiit Oqaasileriffimmut assingusut suleqatigissallugit. Nunani allani suleqatigiiffiit taamaattut suleqatigissallugit. Taakkunani immikkut pingaartillugit Canadami, USA-mi Ruslandimilu Inuit Kattuffii. Aammattaaq suliassat immikkut ittut pillugit Naalakkersuisut ataatsimiititaliorsinnaapput Oqaasiliortut ataanni inissisimasussanik. Oqaasiliortut sulinertik pillugu ukiumoortumik naalakkersuisunut nalunaarusiortussaatitaapput. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tallimanik ilaasortaqarput ukiuni sisamani atuuttussatut toqqarneqartartunik. Taakkunannga pingasut Naalakkersuisunit toqqagaasarput marlullu Oqaasiliortut akunnerminnit toqqartarpaat. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suliassaraat Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik katersineq, nalunaarsuineq atortussanngortitsinerlu, tamatumanili ilaanngillat aqquserngit sumiiffiilluunniit aqqi. Aammattaaq suliassaraat pisortanik innuttaasunillu Kalaallit Nunaanniittunik nunat aqqi pillugit siunnersuisarnissaq. Kiisalu ataatsimiititaliap suliassaanut ilaavoq suliffeqarfinnik inunnillu ataasiakkaanik, taaguutinik atortussanngortinneqarsimasunik nassitsisunik imaluunniit nunat aqqinik kalaallisuunik inassuteqartunik, suleqateqassalluni. Nunat aqqinik atortussanngortitsinermi tunngavissat Aqqit kalaallisut qangali aterititat akuerineqassapput. Nunat aqqi kinguaariinni nutaanik taarserneqarsimagaangata tamanit atorneqalersimaneri tunngavigalugit atortussanngortinneqartassapput. Atissatut siunnersuutit kalaallisuujunngitsut tunngaveqarluarpata aatsaat atsiunneqartassapput. Inuit suli inuusut immikkut pissutissaqarluni aatsaat atsiunneqartassapput. Suliffeqarfiit immikkut pissutissaqarluni aatsaat atsiunneqarsinnaapput. Nunat aqqi kommuneqarfiit iluini atugaasut aalajangiinissami tunngaviussapput. Atissatut siunnersuutit uku tunngavigalugit akuerineqarsinnaassanngillat allanut paarlaanneqarsinnaagunik sumiissusiat erseqqissumik nalunaarsimanngippat, Kalaallit Nunaannut attuumassuteqanngippata. Taamaattoq piumasaqaatit naammassineqarpata akuerineqarsinnaassapput, atsiinermi sumiorpaluutinut tunngasuni Oqaasiliortut aalajangigaat malinneqassapput. Oqaaserpassualerineq Sunaana Oqaaserpassualeriffik? Oqaaserpassualeriffik Oqaasileriffiup ataani immikkut suliaqarfiuvoq. Oqaaserpassualeriffiup suliassaatut pingaarneq tassaavoq, qarasaasiaq atorlugu kalaallisut oqaasilerissut tamanut atuuttoq ineriartortissallugu, piffissallu ingerlanerani oqaasilerinermut sakkut assigiinngitsut tamakkiisumik pigilernissaat anguniassallugu, nutserutit ilanngullugit. Massakkorpiaq pisussaaffigaarput kalaallisut kukkuniiaammik ineriartortitsineq ataavartitsinerlu, aammalu oqaaseqatigiinnut disambiguatorimik (´disambiguator´, tassaavoq: oqaaseqatigiinnik misissueqqissaarut – oqaatsit ataasiakkaat oqaaseqatigiinni inissisimaneri tunngavigalugit, oqaatsit ataasiakkaat oqaaseqatigiinni atorneqartut paasissutissanik eqqortunik imaqarnissaannik immikkoortiterissutaasartoq) pitsaasumik, siunertanut assigiinngitsunut atorneqarsinnaasumik ineriartortitsinissaq, ilanngullugu allaaserisanik katersani oqaatsit ataasiakkaat oqaaseqatigiillu misissoqqissaakkat, misissuinermi ilinniartitsinermilu siunertalinni atorneqarsinnaasut pilersinnissaat anguniarlugu. Oqaaseqatigiinnik misissueqqissaarummik ineriartortitsineq, taavalu oqaatsinik katersanik nutaanik pilersitsineq, oqaatsit assigiinngitsut arlalit tunngavigalugit, taakku imaqassallutik, oqaatsit katersat isumaat tunngavigalugit misissoqqissaakkat. Link Oqaasileriffik Uumap allattornera oqaasileriffiup nittartagaaneersut ilaarlugit allattorneqarput. Tamakkiisumillu paasisaqarusukkuit oqaasileriffiup nittartagaa iserfigiinnassavat. Oqaatsit Kalaallit Nunaat Piorsarsimassuseq, oqaaseq isumaqarpoq, ineriartortitsiniarluni passussineq. Latin-erisut isumaqartinneqarpoq "assammik passussat", akerlianik Natur isumaqartinneqartoq "Pinngoreersut". Nipilersorneq ilisimaneqarpoq ileqquusutut nipit tulleriiaaqqissaat atorlugit ingerlanneqartartoq, erinarsornikkut nipiliuutinilluunniit atuinikkut. USA-mi eqqarsaatersortartut nipilersorneq pissusersiorlugu nassuiaaserpaat nipilersorneq tassaasoq "nipeeqqat assigiinngiiaartumik qataannikkut aamma piffissap ingerlanerani naleqqussakkat atulersinneqartartut misigissutsikkut, inuup isumaginninneranut, kultur-imut, silassorissutsimullu peqquteqartumik. Siammasinnerusumik nipilersorneq nassuiaaserlugu tassaanerugunarpoq, nipi ataqatigiissaagaq ilisimaneqalersartoq sianissutsikkut. Oqaluttuassartaa Nipilersorneq atorneqartuuvoq silarsuarmi tamarmi. Kultur-it tamalaat nipilersorneq siuarsarsimavaat atortarlugulu soorlu taparnerni/qitinnermi katerisimaarnernilu. Nipilersorneq ilimanarluinnartumik nassaarineqarsimavoq inuup oqaluttuassartaata aallartereernerani. Inuk nipilersortarsimavoq ukiuni tusind-ilikkaanili. Slovenien-imi nassaartoqarsimavoq qarlortaatinnguit kusanartuliat saannginik sanaat 53.000-inik ukiulinnik atoqqaassusilerneqarsimasunik, ilimanartumik taakku taamani atorneqartasimasut nipilersuutitut. Guitarimut assingusut oqaluttuarsartaa, ukioq 2000 f.kr. nassaassaasimapput. Titartakkani Egyptenimi takussaasimapput arnat guitarip assingusumik atugaqartut. Oqaaseq guitar pinngoqqaarunarpoq Spaniamiunit, imalt. arabiamiut oqaasiat "Gui-Tar" isumaqartikkaat "affarmik kaavittulik noqartitalik". Imalt. pinngoqqaarsinnaasimagunarpoq arabiamiut allatulaaq oqaasiat "Qitara", taannaasoq Spaniamut eqqunneqarsimasoq ukiumi 900-mi. Nipilersuutit Timersorneq inunnit aallunneqartuusimavoq ukiuni tusind-ilikkaani. Aallarniutigigunarpaa sakkutooqarnissamik sungiusartitsisarneq, imalt sorsunnermik tunngatinneqarsinnaalluni. Ullumikkut timersorneq pingaarutaa tassaaneruvoq inooqatigiinnermi ataqatigiinneq, aviisini fjernsyn-ini malinnaasarneq aamma aningaasarsiornikkut pilitikkikkulluunniillumi. Timersorneq aliikkusersuutitut nuannarilluarneqartuuvoq suut tamat timersoriaatsit tv-kkut isiginnaarneqartarmata. Annerpaagunarpoq OL-imi timersornerit. Aamma takuuk: Timersoqatigiiffiit Qaasuitsup Kommunia (atini tulluarigaa, Qaasuitsoq; "piffiit seqernup nuinngitsoorfigisartagai") pilersinneqarpoq 1. jan. 2009, kommunit kattunnerata kingorna. Kommuneqarfik avannarlerpaajuvoq kangimut killigigaa Kalaallit Nunaata nunataa eqqissisimatitaq, kujammullu killigigaa Qeqqata Kommunia. Kommuneqarfik annerpaaq aamma nunarsuarmi kommuneqarfinni annerpaaq, nunataa eqqarsaatigalugu. 660.000 km². Innuttussisigigaa 17.679 (2008). Kommunit kattuttut ukuupput: Kangaatsiaq, Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik, aamma Qaanaaq. Kalaallit Nunaat Kommune Kujalleq pilersinneqaqqaarpoq 1. jan. 2009-miit aallarnerfigalugu. Nunatsinni kommunit aaqqissuuteqqinneqarneranni kommuneqarfinngortoq mikinerpaaq. Avannamut killerivaa Kommuneqarfik Sermersooq. Kommunit kattutut ukuupput, Narsaq, Nanortalik Qaqortullu kommuniat. Inuttussusai 7.632. Nunap angissusaa: 32.000 km². Kalaallit Nunaat Qeqqata Kommunia, pilersinneqartoq 1. jan. 2009-miit, kommunit aaqqissuuteqqinneqarnerata kingunerani. Avammut killeraa Qaasuitsup kommunia, kujammullu killigigaa Sermersuup Kommunia. Innuttat: 9.685. Nunap angissusia: 115.500 km². Kommunit kattuttut ukuusut, Sisimiut aamma Maniitsoq. Kalaallit Nunaat Kommuneqarfik Sermersooq tassaavoq kommuneqarfik nunarsuarmi annersaata tullia, nunataa eqqarsaatigalugu (annerpaasoq Qaasuitsup Kommunia). Kommunit aaqqissuuteqqinneqarneranni (aallartiffianiit 1. jan. 2009) kommuneqarfiuvoq innuttussutsimigut annerpaaq (Kalaallit Nunaanni). Kujammut killigaa Kujataata Kommunia, avammut killigaa Qeqqata Kommunia. Innuttaqarpoq 21.000 tungaanut, nunataatalu angissusigivaa 635.600 km². Kommunit kattuttut ukuupput, Ammassalik, Ittoqqortoormiit, Ivittuut, Nuuk aamma Paamiut. Kalaallit Nunaat Leksikon tassaavoq suliaq/atuagaq sunik tamanik paasissutissanik suliarineqarsimasoq. Oqaaseq grækerineersuuvoq lexikón isumaqartoq ordbogi. Naliginnaasuugaluarpoq leksikon suliarineqartarluni tulleriiaanik aaqqissorlugu, soorlu ukiut ingerlaarneri imalt. atuakkiortut tulleriiaarlugit. Ullutisinnili qarasaasiaq atorlugu assut atorluarneqartalerluni. Ilisimatusaatit Politik tassaavoq ingerlaariaatsimik aalajangiineq, immikkoortitat akornanni aqutsineq sunniiniarnerlu, piffiit ilaanni ineriartortuni. Naliginnaasumik oqaaseq ilisimaneqarpoq naalakkersuinermik tunngatinneqartarluni, kisiannili politik aamma maluginiarneqartarpoq inuit ataatsimooqatigiinneranni ingerlaarnerit (aamma ilaanni uumasut akornanni), ilanngullugu suliffeqarfinni, ilinniarfinni aamma upperisarsiorfinni. Statsvidenskab (aamma polikittikkut ilinniarfiit) ilinniartarpaat misissorlugillu politikkimut pissusilersornerit, paasiniarlugillu politikkimut pissaaneqarnerup atugaanera alapernaaserlugu. Uani politik allaaserineqarpoq, nunap aaqqissugaanerata toqqavilersorneqarnera, naalakkersuisuniit inatsisartunut inunnullu naliginnarnut. Kalaallit Nunaanni politikki Kalaallit Nunaanni politikki oqaluttuarssartaa Kalaallit Nunaat nunasiaataanerata nalaani 1721-miit 1850 miss. tikillugu Danmark naalakkersuisuniit aqunneqarpoq. 1850 miss. pilersinneqarput ataatsimiittarfiit qallunaanit kalaallinillu inuttaqartunik, taamani taaneqartartut "Paarsisut". Suliassaralugit nunap immikkoortuini aqutsisassallutik. 1911-mi pilersinneqarput kommunerådit aamma landsrådit marluk (taamani avannaata landsrådia aamma kujataata landsrådia). Kommunerådit annerusumik suliassarigaat aqutsinerit inunnik isumaginninnermut tunngasut aamma aaqqissuussinernik tunngasunik. Landsrådit suliassarigaat nunap immikkoortuini apeqqutit soqutigisaqatigiissut oqallisigineqartarlutik aamma qallunaat naalakkersuisuinut siunnersuutinik nassiussisarlutik. 1925-mi sysselråd-mik ilaneqarput suliassarigaat kalaallit suliffiinik pilersitsiniarlutik ikiuillutik aamma suliffeqarneq pitsanngorsarniarlugu, soorlu attartuinerit, tapiisarnerit assigisaallu. 1951-mi kommunalbestyrelsit atuutinneqalerput, landsrådilu ataasinngorluni. Landsråd-ip annerusumik suliassarigaa siunnersuisarneq qallunaat naalakkersuisuinut annikitsumillu akisussaaffeqartoq nunap iluani suliassanik tunngasunut. Politikkerini pittaanerpaavoq ingasannerpaallunilu tamani ateqartoq Hans Enoksen. Aallaavia Quppersagaq inoqutigiinnut agguaassaq namminersornissamut paasisitsiniut Aamma takuuk Naalakkersueriaaseq Naalakkersuisut siulittaasuat Politik Tina Turner (Inuusoq Anna Mae Bullock, 26. nov. 1939), amerikarmiuuvoq pop/rock-inik erinarsortartoq, Grammy-nik pinnattarnikoq. Buddhist-eq aamma ilaatigooriarluni isiginnaartitsisartoq. Inunngorpoq Nutbush-imi (massakkut Brownsville, Tennessee). Afro-amerikammiuuvoq, aamma Navajo Cherokee-lu. 16-inik ukioqarluni St. Louis-imut nuuppoq ilisimaneqarlualerlunilu qiimmaarissumik erinarsortarnini The Ike and Tina Turner Revue-mi 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu. Tina Turner katinnikuuvoq Ike Turnermit kisianni ukiut ingerlanerini avillutik. Uiminit persuttarneqarnerminit nalunnginneqarpoq. Saxofonertartumit ataatsimik erneqarpoq aamma Ike Turner-imit ataatsimik erneqarluni. Ilisimaneqarluaatigineruaa kisimiilluni erinarsoqqittalerami 1980-ikkunni cd saqqummersikkamiuk "Privat Dancer" aamma kingusinnerusukkut "Simply the Best" "Whats love got to do with it"-ilu. Taaneqarnerusarpoq "Rock & Roll-ip Dronninng"-ia. Nunani allani nipilersortartut Isiginnaartitsisartut USA-meersut Shania Twain (inuusoq Eilleen Regina Edwards 28. aug. 1965) canadarmiuuvoq erinarsortartoq pop-nik countrynillu sanasartoq. Nuuseeraliaani Come On Over ateqartumi iluatsilluartumik saqqummiussinikuuvoq nunarsuaq tamaat 35. mio.-inik amerlatigisunik tunineqarluni. Katillugit nuuseeraliai 65. mio.-inik amerlatigisunik saqqummiussaqarnikuuvoq. Shania Twain avinneruvoq immiussisartumit, Robert "Mutt" Lange. Erneqarput atilik Eja (2001). Eilleen Twain-itut ateqarluni erinarsortalerpoq (13 miss. ukioqarluni), country-nik erinarsortalernialerluni atini allanngortippaa Shania (taaneqartarnera [sjanaija]), amerikka avannarliup indiaanerit oqaasiat isumaqarsinnaasoq "nammineq". Twain, Shania Céline Marie Claudette Dion (inuusoq 30. marts 1968) canadarmiuuvoq erinarsortartoq. Canada-mi franskisut oqaluttuni qatannguterpaat 14-nini nukarlerpaavoq. Meeraallunili erinarsorneq tusarnaartitsiniarnerlu nuannarisorujussuuvaa, tallimat affarlu ukioqartoq aniata katimmat erinarsorfigisimallugu. Qulinik ukioqarluni angajoqqaavisa imerniartarfiani tusarnaartitsisarsimavoq. 12-nik ukioqarluni erinnamik sanavoq immiullugulu anaanani aninilu ilagalugit. Erinaq taanna Rene Angelil, nipilersortartunik aaqqissuisartoq aamma immiussisartoq, nuannaringaaramiuk illumini Céline-p nuussualiaqqaani sanavaat, saqqummerluni 1981-mi, taamani Céline 13-nik ukioqartoq. Taanna nuussualiaq ateqarpoq "La Voix Du Bon Dieu". Ukiut marluk qaangiuttullu Céline nuussuarnik tallimanik saqqummersitseqqippoq. Guldpladinnarppoq Frankrig-mi, canadarmiumik siullerpaamik tunineqartoq. Celine Dion erinarsugai akigivai 200.000.000-it nunarsuarmi inunnit pisiarineqarput,tusaammasaalluartuuvoq erinagilluartuullunilu. Dion, Céline Roxette nipilersoqatigiiupput pop-imik atuisartut, Sverigemeersut, 1986-imi saqqummeqqaartut. Erinarortartui Per Gessle aamma Marie Fredriksson. "It Must Have Been Love" saqqummerseqqaaramikku immiussisarfimmik EMI-meersumik saqqummiunneqarnerpaat akornanniilluni. 1991-imi saqqummersikkamikku "JoyRide" nuannarilluarneqalerput nunarsuaq tamaat angalallugu tusarnaartitsisaleramik. Nuuteeqqanik tamakkiisumik saqqummersitsipput 75 mio. nunarsuarmi tamarmi. Nunani allani nipilersortartut Sverige Safri Duo tassaapput qallunaat pop-inik nipilersuutinillu elektronik-kiusunik atuisartut inuttaralugit Uffe Savery Morten Friis-lu. Nunani allani nipilersortartut Ataatarpooq tassaavoq kristumiut qinnutaat Matthæus evangeliet kap. 6, vers 9-13-mi atuarneqarsinnaasoq. Oqaatsit hundred-ulikkaani nutsigaavoq nunarsuaq tamakkerlugu, aamma wikipedia-mi oqaatsit arlalippassuit (saamiatungaani ammut) takuneqarsinnaapput. Kalaallisuua nutaaneq ima nipeqarpoq: Ataatarput qilanniittutit! Aqqit illernartitaali, naalagaaffiit tikiulli, piumasat qilammisut nunamissaaq pili; inuussutissatsinnik ullumi tunisigut, akiitsukkatsinnillu isumakkeerfigitigut, soorlu uaguttaaq akiitsortivut isumakkeerfigigivut; ussernartumullu pisinnata, ajortumilli annaatsigut. Illimmi pigaatit naalagaaffik pissaanerlu naalannassuserlu naassaanngitsumik! Amen Nutaanerusup siulia ima nipaqarpoq: Ataatarput qilammiusutit! Aqqit illernarsili, naalagaaffiit tikiulli, peqqusat qilammisut nunamissaaq pili; inuutissatsinnik ullumi tunisigut, akiitsukkatsinnillu isumakkeerfigitigut, Soorlu uaguttaaq akiitsortivut isumakkeerfigigivut; Ussernartumullu pisinnata, ajortumilli annaatsigut. Naalagaaffik pissaanerlu naalannassuserlu illit pigigakkit naassaanngitsumik! Amen Aamma takukkit Ataatarpooq Ataatarpooq oqaatsini 1000 sinnerlugit Upperisarsiorneq Nuna eqqissisimatitaq tassaavoq naalagaaffiup nunataata iluani nunataq eqqissisimatinneqartoq, nuna naasuilu uumasoqarfiilu piniaqqusaanatik illersorneqartut, aamma nuna immikkuullarissusaa illersorneqarluni ataannarnissaanut. Kalaallit Nunaanni Kalaallit Nunaanni nuna pingasoriarterutingajaa eqqissisimatinneqartuuvoq. 1974-mi tunup avammut killingani nuna eqqissisimatinneqalerpoq ullumikkumut nunarsuarmi annerpaalluni. 972.000 km². Aamma takuuk Kalaallit Nunaat pillugu Nunalerineq Julie Ivalo Broberg Berthelsen, Aarhus-mi inunngortoq, ulloq 7. juni 1979, kalaaliuvoq (kalaallisut/qallunaatut/tuluttut) erninarsortartoq/isiginnaartitsisartoq. Annerusumik ilisimaneqalerpoq tv-kkut aallakaatitassiani Popstars-ini. Tassani ajugaasup tullerilermagu annerusumik ajugaasumit iluatsitsilluarnera malunnarnerulermat. Nuummi alliartorpoq. Julie angajoqarpoq aqqaluaqarlunilu. Juulia pingasoriarluni Danish Music Awards-innappoq feb. 28, 2004-mi. Ajugaassutigivai nuussuaaraliaa pitsaanerpaatut (pop-imik saqqummersitsinera), qallunaani aallarterlaani pitsaanerpaatut kiisalu qallunaani arnani erinarsullaqqinnerpaatut. Diskografii Albummit 2003: Home 2004: Julie 2006: Asasara 2009: Lige nu 2010: Closer (feat. Nina Kreutzmann) Singlit 2002: "Every Little Part of Me" 2003: "Shout (Out Love Will Be the Light)" 2003: "Completely Fallen" 2004: "It's a Wonderful Feeling" Aamma takuuk www.julie.gl Julie Berthelsen (IMDB) Paasissutissat kingoqqiviat Berthelsen, Julie Kalaallit Nunaat Encyklopædii tassaavoq allatanik, titarnilersukkanik, assinik, nipinik, filminillu katersuiffik, inuup ilisimariigaanik allaaserinniffik. (Atuagarsuit ilisimajumasanik ujarlerfissiat) Oqaaseq grækerineersuuvoq: enkyklios paideia, isumaqarsinnaasoq "naliginnaasumik ineriartorneq". Ilisimatusaatit Hans Enoksen Kalaallit Nunaata naalakkersuisut siulittaasorivaat 2002-miit 2009-mut. Kalaallisuinnaq oqaluttoq, inatsisartuni 1995-imiilli ilaasortaq. Aalisarnermut piniarnermullu nunaqarfinnullu naalakkersuisunngorpoq aamma Siumut siulittaasuattut inissilluni 2001-mi. Naalakkersuisut siulittaasuattut qinerneqarpoq dec. 14-ianni 2002, partiia ajugaammat 28% sinnerlugu, 7% ikinnerulluni qinersiffiup siuliani kisiannili siulittaasutut inississinnaalluni. Qinersereernerup kingunerani saamerliuniat Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatigilerpai. Taakku partiit marluk oqallisigilerpaat, Danmarkimit USA-millu isumaqatigiissut allanngortinniassanerlugu, Pituffimmi attartuineq qanoq atsigisumik iluanaarfiginiassanerlugu. 2009-mi qinersisoqarmat, IA-p ajugaaffigaa 43% missaani qinerneqarmat, Hans Enoksen-ip Siumua 26% miss. qinerneqartoq. 2009-mi ajugaaffigineqarmat, Hans Enoksen partii Siumut siulittaasuattut tunuarpoq, inatsisartunilu ilaasortatut ingerlaqqilluni. Enoksen, Hans Kalaallit Nunaat Naalakkersuisut siulittaasuat tassaavoq kalaallini politikkimi siulittaasoq. Naalakkersuisut siulittaasui: Ukiuni tulleriiaarlugit Politik Kalaallit Nunaat Jonathan Motzfeldt (inuusoq 25. sep. 1938 - 28. okt. 2010, Qassimiuni Qaqortup Kommuneani, ullumikkut Kommune Kujalleq), kalaaliuvoq politikkimi suliaqartarsimasoq aamma palasiusoq. Motzfeldt, Jonathan Kalaallit Nunaat Lars Emil Johansen, kalaaliuvoq politikkeri kammassuaraa Hans Enoksen Johansen, Lars-Emil Kalaallit Nunaat Upperisarsiorneq isumaqartoq pituttorneq imalt. arlaanut attaveqalerneq. Pineqarput qutsissumi pissaaneqartut imalt. nukeqartut. Upperisarsiorneq Juutit Islam Kristumiut Mount Everest nunarsuarmi qaqqaq portunerpaavoq, uuttorneqarsimalluni immap qaavaniit nuuanut 8.848 m. Qaqqaq Himalayap ilagivaa Asia-mi portunersaani, inissisimalluni killeqarfinni ukunani Sagarmatha Zone, Nepal, Tibet (Kina). Asia Nunalerineq Kuupik Kleist, IA siulittaasua, politikkeri, 2009-mi kalaallit parlament-iannut (Inatsisartut) qinersisoqarmat, naalakkersuisut siulittaasussaattut qinerneqartoq. Inunngorpoq 31. marts 1958 Qullissani, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketing-imut ilaasortaavoq 2001-miit 2007 tungaanut. Meeqqat atuarfianni atuarpoq Qullissani 1966-miit 1972-mut, realskolerluni Sisimiuni 1972-miit 1975-mut, Birkerød Statskole gymasiarluni 1975-miit 78-mut. Socionom-itut atuarpoq Roskilde Universitetscenter 1983-imi. Pisortaqarfinni atorfilik, Naalakkersuisuni ilaasortaasartoq aamma namminersornissamut isumalioqatigiissummi ilaasortaq 2004-mi. Kleist, Kuupik Kalaallit Nunaat Barack Hussein Obama (inuusoq Honolulu-mi Hawaii, 1961) amerikarmiuuvoq politikkeri aamma USA præsidentiat 44-ssaat. Obama inuiaqatigiilerinermut ilinniarnertuuvoq, aamma nunat tamalaat akornanni politikki ilinniarfiginikuuvaa Columbia University-mi, tassaneereerluni Chicago kujasissortaani piitsut akornanni sulilerpoq tassani pissutsit pitsanngorsarniarlugit suleqataalluni. Chicago-mi ukiut pingasuni tassaneereerluni inatsisilerituutut ilinnialerpoq Harvard University-mi, aviisiliorfimmi ataqqisaasumi Harvard Law Review-mi aaqqissuisuuninngorpoq affarmik qernertormioq siullerpaaq. Obama, Barack Naasut paarnaqutit assigiinngitsut 20-it akornaniittoq (qallunaatut Timian, Thymus), Europami, Kangia qiterlermi aamma Afrika-p avannaani takussaasuupput. Tupaarnaq Kal.Nun.-ni niviarsiaqqat aterisinnaasarpaat. Naasut Status Quo tassaapput tuluit rock-imik nipilersortartut, nuannarineqaatigiligaat tassaasut "Down Down", "Whatever You Want" aamma "Caroline". Status Quo aallartipput 1962-imi bassertuanni Alan Lancaster aamma guitarertuat erinarsortuallu Francis Rossi. Massakkut ukuupput Francis Rossi Rick Parfitt Andrew Bown John Rhino Edwards Matthew Letley. 2011-vimi nutaamik saqqumersitissapput. Nunani allani nipilersortartut Ippernaq (Nematocera) sullineruvoq arlalinnik immikkorrtunik assingusunik peqateqartoq. Nematocera ilaqutariikkaat arlallit qallunaatut Anisopodidae (vinduesmyg) Cecidomyiidae (galmyg) Ceratopogonidae (mitter) Culicidae (stikmyg) Chironomidae (dansemyg) Chaoboridae (glasmyg) Mycetophilidae (svampemyg) Psychodidae (sommerfuglemyg og "sandflies") Simuliidae (kvægmyg) Sciaridae (sørgemyg) Tipulidae (sensu lato) (stankelben) Sullineq Arkitektur oqaaseq latinerimeersoq architectura (aamma griikerineersoq) isumaqartoq "sanaartornermi aqutsisoq" imalt. "siuttuusoq/naalagaq" aamma soorlu "sanasartoq, qisunnik sanasartoq". Tassaavoq suliaqartarneq ilisimatusarnerlu suliassaralugit illussanik ilusilersuineq. Isumaa nassuiarnerullugu tassaanerussagunarpoq, illunik sanaartorneq illullu eqqaani ilanngullugit, soorlu illoqarfimmik pilersaarusioqataaneq, nutaanik sanaartuineq aamma nunap issusaa pilersaarusiorlugu. Ingeniørilerineq atorneqartarpoq ilisimatusaatit matematik-ilu sakkugalugit atortunik sananeq ilusilersuinerluunniit. Ingeniørilerisut (ingeniør-it) suliarinerusarpaat atortunik sananeq ilusilersuinerluunniit atortut inunnut tamanut pisiassanngortitassanik. Aamma atortut sanariikkat ajutoornikut suliareqqittarsinnaavaat iluarsarlugit. Ingeniør-it arlaliupput assigiinngitsut, ilaat computerinik ilusilersuisut ilaat nalunaaqqutaaqqanik il.il. Ingeniørilerineq assigiinngitsuupput arlallit. Ilisimatusaatit Attaveqatigiinneq tassaavoq paasissutissanik nassiussineq arlaatigut atortut atortuunngitsullu sakkugalugit. Isiginikkut aamma paasissutissanik nassiussisoqarsinnaavoq, ukuusinnaappullu: Isiginikkut attaveqatigiinneq (kiinnersornikkut ussersuinikkulluuunniit) Attaveqatigiinneq oqaatsitigut (inuit oqaasiitigut, qimmilluunniit nipaanik qiluffigalugit) Attaveqatigiinneq oqaq iluaqutsiullugu. Naamaneq atorlugu Allanneq atorlugu Oqalunnikkut attaveqatigiittoqarsinnaavoq aamma oqaatsit atornagilluunniit (qungujunnikkut). Attaveqatigiinneq (kommunikation) arlalippassuarnik sammiveqarpoq atorneqartuujuartuullunilu. Inuit kisimik attaveqateqanngillat aamma uumasut amerlanerit taamaapput. Ilaat attaveqatigiinneq atorsinnaasarpaat eqqarsaqqaarnatik, angisoorsuartut nuutitsisinnaasarlutik. Allaq (nanoq kajortoq) uumasuuvoq miluumasoq, nannut ilaqutariit Ursidae akornaniittoq. Ilaqutariikkaat taamaattut nannut sisamaasut (Ursus), Allaq nunarsuaq tamakkerlugu uumasuuvoq naliginnaasoq siammasissumiilluni. Nannut kajortut taamaattut assingi arlaliupput, soorlu europami nanoq kajortoq (ursus arctos arctos), Grizzlybjørnen (Ursus arctos horribilis) aamma Kodiak nanoq (Ursus arctos middendorffi). Taamatut nannut assigiissusai ilisimatuuni isumaqatigiinngissutigineqartarpoq aamma nanoq (Qaqortoq) taakku nannut kajortut assigalugit ilanngunneqartariaqaraluartoq, ilaat isumaqarsimasut nanoq (qaqortoq) immikkut ittuusoq. Miluumasoq Nersut Qaammat (nalunaerqut: ) imalt. Aningaaq tassaavoq nunarsuatsinni kaaviiaartuni ikumasuni anginersaq. Ullorissanik ilisimatusarneq Zachary David Alexander Efron (inuusoq : 18 okt. 1987) amerikarmiuuvoq filmiliaritsittartoq erinarsortartorlu. nalunngilluarneqarpoq filmini ukunani Disney Channel Original Movie High School Musical Troy Bolton-itut aammalu Hairspray-imi Link Larkin-itut Inuunera siuleq Efron inuuvoq San Luis Obispo, Californiamiittumi taava nuupput Arroyo Grande-mut. Ataataa David Efron ingeniør-ivoq Nukissiuutiliorfimmi. Anaanaa Starla Baskett, Allaffimmiuuvoq Zac Efron-ip ataataata suliffiani. Zac Efron meeraangami unnukkut quligiliuanut innartarpoq, pinnguarsinnaasarani aammalu playstation-sinnaasarani ilinniangassani suliarisimanngikkunigit, angajoqqaavisalu tamanna qujarutingeqaat. Zac meeraalluni allatulli meeraasimavoq nuannaartunarnerpaajunani atuarfimmi. Nukaqarpoq Dylan-imik atilik Isikkanilinnik ukioqartoq ataataata siunnersorsimavaa isinginnaartitsisartunngoqqullungu. Taassuma kingorna atuarfimmini isinginnaartitsisartunut ilannguppoq, sulisalerlunilu isinginaartitsisarfimmi " The Melodrama"-mi. Ilinniangai Zac tingusaasimavoq University of Southern California-mi, kisianni suli atuarsimanani, kisanni pilersaarutingivaa atuarnissani piffissaq nallerpat. Massakkulli pisinnaanngikkallarluni massakkorluinnaq ulapputeqarnini pillungu, Filminik immiussingami. Isiginnaartitsisartut USA-meersut Annoraaq kalaallit kavaajarivaat puisip tuttulluunniit amianik sanaaq. Nunarsuarmioqatitsinnik annoraamik sanasarneq ussatigineqartalerpoq/nuannarineqartalerpoq, annoraap ilisarnaaqqutigimmagu siuani siittarfeqannginnera aamma ataannartumik nasalertarfeqarnera, issip anorillu oqorsaatiginerusullugit. Taasarpaat "Anorak". Kalaallisuumeersoq "Annoraaq". Kulturi Qajaq tassaavoq immami angallatinnguaq inummik ataasiinnarmik atugassiaq. Pinngoqqaarpoq/ineriartortinneqaqqaarpoq qisummik sinaakkuserlugu amermillu poorlugu, nunani avannarlerni issittup nalaani najugaqartuni (Kalaallit Nunaannilumi) atugassiarineqarluni piniariaatsitut aamma eqalunniariaatsitut il.il. Inuiaqatigiilerinermik ilisimatuut ilisimavaat uppernarsaateqartillugulu, qajaq ukiunik 4000-inik utoqqaassuseqarsinnaasoq. Ullutsinni sananera taamatut assilillugu, arlalinnik atortunik sananeqartarpoq, pingaartumik nunani allani (qallunaatut taasaramikku kajak, tuluttut kayak), soorlu glasfiber-inik imalt. plastic-inik atorlutik. Angallassissutit Wikimedia Commons suliniutaavoq pilersinneqartoq 7. sep. 2004. Siunertaralugu qitiusumik katersuiffittut assinik, videofilm-inik nipinillu inniminniilluni aallerfissatut wiki-ni tamani ikkunneqarsinnaasunik. Aamma takuuk Commons Ilisimatusaatit Nunaateqarneq, uani pineqarnerupput nunaateqarnermi ingerlaariaatsit nerisassanut aamma nerisassat suliareqqitassatut naatitsineq aamma uumasuuteqarneq. Ulluinnarni nerisatsinnut pingaaruteqartut (iffialiassat, immuk, il.il.) Kalaallit Nunaanni savaateqarneq tuttuuteqarnerlu nunaateqarnerup iluani sivisuumik pingaarnersaapput. Naatsiat 2006-imi 100 ton-it missaanni pisiniaqarfiit tunisisimapput. Nunaateqarneq Sanne Salomonsen (inuusoq 30. dec. 1955, ukiui ) qallunaavoq erinarsortartoq. Sanne Salomonsen qallunaanit (aamma kalaallinit) isigineqarunarpoq rock-imik nipilersortartumik ingerlalluarnerpaaq, nuannarineqartuullunilumi, aamma taaneqartarpoq Danmark-ip Rock-Mama. Inuusuttuaraallunili erinarsornermik peqataasalerpoq soorlu musical-inik tusarnaartitsisarluni. 17-nik ukioqarluni nuussuarmik nammineq atiminik taaguuserluni saqqummiusseqqaarpoq tamassumalu nalaani nipilersoriaatsimik jazz-imik akuulluartarluni. 1980-imi nipilersoqatigiit Sneakers-ikkunnut ilaalerpoq, kingornalu nuussuarnik arlalinnik saqqummersitsisarlutik, Danmark-imilu tusarnaartitsisarfinni tusarnaartitsisaqattaartarlutik. Nunani allani nipilersortartut Katekismus atuagaaraapput kristumiunut tunngasut, biibilimit tigulaakkat. Aallarneqqaarput kuisittussanut ilinniutitut atugassatut. Upperisarsiorneq Mariah Carey (taaneqartarnera [maraija carey]) in. 27. marts 1969, amerikkarmiuuvoq erinarsortartoq aamma isiginnaartitsisartoq. Inunngorpoq Huntington-imi Long Island, New York. Inuusuttuaraareerluni erinarsoqattaartuni peqataasareerluni, Tommy Mottala-mit maluginiarneqalerpoq, 18-inillu ukioqalerluni immiussisarfik CBS Records immiussisarfissatut isumaqatigiiffeqarfigilerpaa. 1990-imi saqqumerseqqaarpaa singleq "Vision Of Love" aamma nuussuaq/cd "Mariah Carey", hitlistini nr. 1-inngortut. Sukkasuumik tusaamaneqalerpoq qataatsumik erinarsortarneranik (5 oktaver). Erinarsoriaasia Céline Dion-imit aamma Whitney Houston-imit assingutinneqartarpoq, kisianni taakku assiginagit nammineq erinnanik sanasarnera immikkuullarissuutippaa. Carey, Mariah Carey, Mariah Naalakkersueriaaseq tassaavoq nunap ingerlaarnerata qanoq issusianit aqutseriaaseq. Danmark-imi (nunatsinni Savalimmiunilu) nunap inatsisai tunngavigalugit kunngeqarfiuvoq (konstitutionelt monarki). Naalakkersueriaatsini nalunaarsuutit Anarki (Inatsisaatsuussuseq) Aristokrati (Akimarngit naalagaanerat) Demokrati Diktatur (Kisermaassilluni naalakkersuineq) Konstitutionelt monarki (Nunap inatsisai tunngavigalugit kunngeqarfik) Monarki (Kunngeqarfik) Parlamentarisme Republik (Kunngiitsuuffik) Tyranni (Qunutitsineq) Politik Erfalasoq anneraamininnguaavoq qalipaatilersugaq nalunaarutiginnittoq, erfalasorfimmi erfalatinneqartartoq imalt. Illuni sanaartorfinni. Aammat takuuk Kalaallit erfalasuat Kulturi Nunalerineq Kalaallit erfalasuat siullerpaamik amuneqaqqaarpoq 21. juuni 1985. Ilusilersorneqarsimavoq Thue Christiansenimit (1940-2022), aamma siornatigut naalakkersuisuni ilaasortaasimasoq. Ilusilersorneqarnerani nassuiaasersimavaa nunarput kaajallalluni qeqertaagami, kangerlunni ilulissat iigartartut aniasarneri, aamma sermersuup qalipaataa seqernullu qalipaataa tamakku eqqaallugit kalaallit erfalasuat ilusilersorneqarsimasoq. Qallunaat erfalasuat qalipaataa assigivaa taaneqartartoq "Aappalaartoq", taamaattumillu kalaallit erfalasuat taamak aamma taaneqartarsinnaalluni. Kalaallit Nunaat Inuiattut erinarsuut tassaanerusarpoq nunamut asanninnermut erinarsuut, assersuunneqartarluni nunami pisortatigoortumik arlaannik pisoqaraangat. Inuiattut erinarsuut pisortanit akuerineqartuusarpoq imalt. Akuerineqartuusariaqarnani (nunat ilaanni) atorneqarnissamut piukkunneqartoq. Kalaallit nunaanni Nunarput utoqqarsuanngoravit Nuna asiilasooq (Erinnat taakku pisortanit inuiaqatigiinni erinnatut akuerineqartuupput) Nipilersorneq Økologi tassaavoq ilisimatusarnermi paasisat, uumasut najugaannilu tunngassuteqartut. Uumasuaqqat uumasullu (inuit ilanngullugit) inuuffianni imminnut attuumassuteqarnerat ilisimaniarneqartarput, ilanngullugu qanoq imminnut sunniuteqartarsut. Oqaaseq pilersinneqarpoq tyskemit biolog (uumassusilerisoq) Ernst Haeckel, aallaavigalugu græskit oqaasiat oikos (isumaqarsinnaasoq "illumi peqqiluisaarneq) aamma logos (isumaqarsinnaasoq "ilisimasat"). Uumasut najugaat (miljø) pineqarnerupput uumaatsut avatangiisii, tassa silap pissusaa, nunap pissusaa, uumasullu pineqarnerullutik naasut, uumasut tamarmik aamma uumasuaqqat (mikroorganismer). Økologi-mi ilisimatusarneq (paasiniaaneq) annerusumik sammineqartarput uumasut suussusii qanorlu amerlatiginersut paasiniarlugit, aamma qanoq sunniitigisarnersut avatangiisiminni; uumasut avatangiisiminni sunniisarmata, aamma avatangiisit uumasunut sunniisarmata. Pinngortitamik ilisimatusarneq‎ Eqaluk 56 timersoqatigiiffiuvoq isikkamik arsaannermik aallussaqartuusoq. Eqaluk 56 ukioq 1956-mi atserneqarpoq angummik Peterimik atilimmik. Eqaluk 56 nunaqarfimmiik Uummannap pigisaaniik Ikerasamminngaanneersuuvoq. Nunaqarfik Ikerasak 280 pallillugit innuttaqartuusoq, inoqarujussuanngikkaluarluni piumassuseqartoqarpoq nunaqqataasunik tapersersuiumatuunik. Nunaqqataasullu takutippaat qanoq tapersersuilluartigalutik tassa 2008-mi Kalaallit Nunaanni Isikkamik Arsaannermi Pissartanngorniuunnermi Coca Cola Cup-mik taaneqartartumi nr. 5-minngoramik S.A.K-mut ajungaanerminni 3-1'mik inerneqartumik. Eqaluk 56 timersortarfeqanngikkaluarluni ukiukkut katersortarfimmi arsaattartut sungiusartinneqartarput kiisalu Uummannamut qamuteralannik (snescooterinik) qamutinik kalitalerlutik sungiusariartarlutik. Ukiukkuunerusoq Ikerasammi Eqaluk-56-p aaqqissugaanik meeqqat, arnat angutillu peqataaffigisaannik unammiuaartoqartarpoq, aammali Ikerasammiunngikkaluaq Eqaluk-56 isikkamik arsarnermik aaqqissuussisarpoq, tassa Uummannami timersortarfimmi aammalu aasakkut Uummannap sulluartitsisarpoq, ukioq 2008-mi nunaqarfiit pissartanngorniuunnerat pisortatiguunngikkaluaq ingerlappaa. Timersorneq Nunalerineq tassaavoq ilinniarneq (misissuineq) nunarsuup qaavanik. Oqaaseq geografi grækerineersuuvoq geo- ("nuna") graphein ("allanneq, titartaaneq, imaluunniit ilisimatusarnermik tunngasoq"). Nunalerineq arlalinnik imaqartarsinnaavoq, imaaginnanngilaq angalalluni allaaserinninneq nunanillu titartaaneq. Aamma misissorneqartarput nunami soqarnersoq sortaanilu susoqarnersoq, apeqqutinillu akissutissanik ujaasineqartarpoq sooq nunami ilaanni nassaassaasut ilaannut ilaanngitsut. Tamakku tamarmik ilinniarnerit/misissuinerit ingerlanneqartarput pinngortitap atugarisinnaasaani sunniutit aammalumi inummut sunniuteqarsinnaasut ilanngullugit. Taamaattut assigiinngissutit kingunerisinnaasai misissorneqartarput. Nunarsuaq (nalunaerqut: ) tassaavoq seqineq manissoq pinngortitaa seqineqarfinni "ullorissani angalasut ilaat" (qall.: planet) pingasuusut ilaat, angissutsimigut anginerpaaq peqatiminni. Nunarsuaq aamma taaneqartarsinnaavoq Silarsuaq (romamiut guutiat eqqaallugu) Tellus imalt. latinerisut – Terra. Seqineq kaavippaa, aamma ingerlaarluni ullunngortarluni unnunngortarlunilu. Taamatut ingerlaarnerata sukkassuseraa 107.219 km/t (agguaqatigiissillugu). Angerlarsimaffiuvoq uumasunik arlalikkaanik millionilikkaanik, aamma inunnit, taamaalilluni nunarsuaq silarsuit (universet) allat naleqqiullugit inuuneq tassani kisimi inuuffigineqarsorineqarluni. Pinngorsorineqarpoq ukiut 4,54 milliader siornatigut, uumasullu pinngortitersorineqarlutik ukiuni milliard-ini siullerni (pinngoqqaarfianiit). Ullorissanik ilisimatusarneq Susan Aglukark, in. , erinarsortartuuvoq Nunavut-inngaanneersoq, inuktitut aamma tuluttut erinarsortartoq. Inuit ileqqutoqaat malinniarlugit aamma country pop-imillu akusarlugit erinniortarnera Canada-mi nuannarineqaatigilerpaa. Erinnamik saqqummiussineranik iluatsilluarnerpaaq tassaavoq "O Siem" Canadami hit-listini #1-inngortarluni. Arfineq marlunnik nuussuaaqqanik saqqummersitsinikuuvoq, marlorialu Juno Awards-innalluni (Canadami nipilersortunik saqqummiussisuni kusagineqarluartut/pitsaagineqarluartut). Aglukark inunngorpoq Churchill-mi, Manitoba, Canada, alliartorlunilu Arviat-mi, Nordvest Territorier, massakkut Nunavut. Atuarnini naammassereerlugu Ottawa-mi, Ontariomiittumi, sulilerpoq oqaasilerisutut, naalakkersuisoqarfinni indiaanerinut tunngasunut. Nunavut-mut uteqqippoq "Inuit tapirisat" allattoqarfiannut sulilerluni. Tassaniitilluni erinarsorneq sammisaqarfigilerpaa. Albums Dreams for You (1990) Arctic Rose (1992) Christmas (1993) This Child (1995) Unsung Heroes (1999) Big Feeling (2003) Blood Red Earth (2006) White Sahara (2011) Dreaming of Home (2013) Aamma takuuk Susan Aglukark Official site Aglukark, Susan Nipilersoriaaseq Pop tassaavoq nipilersoriaatsini naliginnaanerpaaq aamma atorluarneqarnerpaaq. Naalisagaavoq populær (nalunngilluagaasoq), imalt. tuluttuumeersoq popular. Aamma oqaatigineqarsinnaassaaq nipilersoriaaseq taanna tamanit amerlanerpaanit tusarnaarumaneqarnerpaasoq. Ilusii arlaannut atasarsinnaapput, soorlu rock, hip hop, pop punk. Ilisarnaaqqutigivaa erinarsortartut nipilersortartullu ataatsikkut erinnamik appisimaarlutik, tusarnaartitsinermi tapartitsinermiluunniit, guitar-imik, bass-imik, synth.-imik tromminillu atuillutik. Nipilersorneq Eurasia tassaavoq nunavissuaq europa asialu ilanngullugit nunavissuarnut ilaatinneqartartoq. Nunarsuup avannarpasinnerani ippoq. "Eur" (Europa) "asia" taamak ateqarnera ersersippaa. Nunamik misissuisartut "titartaasartut" oqartarput nunavissuaq taanna ataasiusoq immamik avissaarneqannginnerat pillugu, soorlu taamaattoq Amerika avannarleq aamma Amerika kujalleq. Ilaatigut Eurasia marlunnik avinneqarsinnaasarpoq. Eurasia killeq aamma Eurasia kangilleq. Eurasia killermi ilaatinneqartarluni kangia qiterleq. Oqaluttuarisaanermut ilisimatuut aamma oqaatigisarsinnaasarpaat Afrika avannarleq Eurasia killermut ilaasinnaasoq, inoqajuitsorsuaq Sahara killeqarfigalugu. Nunavissuaq Islam tassaavoq upperisaq Guutimut ataasiussusermut upperisaq, upperivaalli profiitit tamarmik soorlu Adam, Noah, Moses, Jesus, il.il. taava kingullerpaaq Muhammad profiititut upperalugu. Islam-imi profiitit Guutiminngaanniit nassinneqarnikuupput inunnut nunamullu aaliangersimasunut, taava Guutip Muhammad nassippaa inunnut nunarsuarmullu tamanut kingullerpaatullu. Muhammad-llu saqqummersitai Guutiminngaanneersut malillugit. Oqaaseq islam isumaqarsinnaavoq "tunniulluinnarneq", uanili iluamik paasineqassaaq Guutimut tunniulluinnarneq, oqaaserlu muslim tassaasoq islam-imut uppertoq, isumaqarsinnaasoq "taannaasoq tunniulluinnartoq", tassalu Guutimut taannaasoq tunniulluinnartoq. Nunarsuarmi tassunga uppertut 1 aamma 1,8 mia. missaanniipput, maannakkut upperisani anginerpaani tulliulluni, kristumiut amerlanerpaajullutik. Upperisarsiorneq Aritmetikki tassaavoq matematikkimut ilaasoq, kisitsineq (naatsorsuineq) pingaarnermik kisitsisit atorlugit ilinniarneq. Naliginnaasuupput katitsineq (+), ilanngaaneq (-), amerlisaaneq (*), aamma agguaaneq (/); aamma imaqarnerusut ilaapput soorlu kvadratrod-ilersuineq eksponent-ilerinerlu aritmetikkimut ilaapput. Matematikki "Nunarput utoqqarsuanngoravit" Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutigaa. Henrik Lundimit taalliarineqarpoq Jonathan Petersenimiillu erinniarineqarluni. Erinarsuut 1916-imi atulersinneqarpoq. 1979-imiit aamma "Nuna asiilasooq" Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik inuiattut erinarsuutitut akuerineqarpoq. Kalaallisut taallai Nunarput, utoqqarsuanngoravit niaqqut ulissimavoq qiinik. Qitornatit kissumiaannarpatit tunillugit sineriavit piinik. Akullequtaasut merlertutut ilinni perortugut tamaani kalaallinik imminik taajumavugut niaqquit ataqqinartup saani. Atortillugillu tamaasa pisit ingerlaniarusuleqaagut nutarterlugillu noqitsigisatit siumut, siumut piumaqaagut. Inersimalersut ingerlanerat tungaalitsiterusuleqaarput, oqaatsit "aviisit" qanoq kingunerat atussasoq erinigileqaarput. Taqilluni naami atunngiveqaaq, kalaallit siumut makigitsi. Inuttut inuuneq pigiuminaqaaq, saperasi isumaqaleritsi. Aamma takuuk Nuna asiilasooq Kalaallit Nunaat Nipilersorneq ABBA tassaapput svenskit pop-inik nipilersortartut, nipilersoqatigiit, nipilersornerup oqaluttuarisaanerani Beatles-ikkut tullersortaat immiussaminni tunisaanerpaani. Nalunarpoq oqaatigissallugu ABBA-kkut qanga kattunnersut, "ataasiakkaarlutik" katersuleramik. Björn Bennylu musikalskinik nipilersoqatigiittarput 1967-mili. 1969-70-imi taakkuullutik tv-ikkut nipilersorlutik saqqummeqqaarput, nipilersuusiaat naalisagaat atorlugu California, Here I Come. Albummiat Ring Ring (1973) Waterloo (1974) ABBA (1975) Arrival (1976) The Album (1977) Voulez-Vous (1979) Super Trouper (1980) The Visitors (1981) Voyage (2021) Nunani allani nipilersortartut Sverige Namminersornerullutik oqartussat (qall. hjemmestyre) taaguutaavoq politikkimut ingerlatsinermut atorneqartartoq Savalimmiuni nunatsinnilu. Taamatut politikkimut ingerlariaaseq atuutilerneqarpoq siunertaralugu pisinnaaneq (kompetence) aamma akisussaaffiit dk-miittut Savalimmiunut Kal.Nun.-nnullu oqartussaasuinut nuunneqarnissaat. Åland qeqertaannissaaq aamma hjemmestyre-qarpoq. Taaguusioriaaseq taanna Irlandi-imit pinngorpoq (home rule), 1800-jukkut ingerlaneranni taamak ingerlariaatsimik peqarusukkaluarsimagamik iluatitsinatilli. Politik Peqqinneq oqaasiuvoq siammasissumik imaqartoq, inuup qanoq issusaanik imaqartoq, qanorlu angallaritsiginersoq aamma inuunerminik pitsaasumik inuuneqarnera timikkut isummakkullu. Tamakku anguniaraanni nakorsaatinik ilisimatuussutsikkut ilinniartitsinermiit saniatigut passussinikkut anguniarneqartarput. Peqqinneq marloqiusanik avinneqarsinnaavoq, tassaasut timikkut peqqinneq aamma isummakkut peqqinneq. WHO (Silarsuarmi peqqinnissamut kattuffissuaq) 1970-ikkunni peqqinneq nassuiaaserpaa, program-iliorluni "Peqqinneq tamanut ukioq 2000-imi" imak oqaasilerlugu: "Peqqinneq tassaaginnassanngilaq napparsimanermik ilaqassanngitsoq, kisiannili timikkut, isummakkut inooqatigiinnermillu pitsaasumik annerpaamik inuuneqarneq". Taanna oqaaserisaq tamanit isumaqatigineqarpallaartanngilaq, nassuiaaserneqarsorisinnaasimagami pilluarneq sunaanersoq. Taamaattumik peqqinneq tunngavittut assersuuserlugu paasiniarneqartariaqassaaq napparsimaneq sunaanersoq. Tassani takuneqalersinnaassaaq inuunermi ippinnarsinnaasut peqqilluni inuunermi aamma nappaat sunaanersoq takuneqalersinnaalluni. London tassaavoq Tuluit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaat aamma tuluit nunaanni illoqarfinni inuttunerpaaq. Illoqarfiup ilua killeqarfigivai qanga ukiuni akullerni killeqarfigineqartartut, kisianni 1800-jukkut ingerlaneranni illoqarfik suli annertusiartornerulersimavoq. Ullumikkut arlalinnik immikkoortanik illoqarfik immikkoortortaqarfeqarpoq nammineq arlalinnik borgmester-eqartarluni. Illoqarfiit pingaarnersaat Nuna asiilasooq erinarsuutaavoq kalaallit inuiattut erinarsuutaannut ilaasoq, aapparigaa "Nunarput utoqqarsuanngoravit". Erinniortuuvoq taalliortuullunilu Jonathan Petersen. Taallaa malunnarpoq nuna kisiat oqaluttuarigaa namminerlu isummersuinani, (asiilasooq; "imaqarluartoq") isigisani Kalaallit Nunaat qanoq kusanassusia eqqartorlugu. Taallaa imak nipaqarpoq: Nuna asiilasooq kalaallit nunagaarput tamarmi qaqqartooq, tamarmi qaqqartooq kangerluppassuit sinaa nunassaqqissisippaat tamaat sineriaa qeqertat saangerpaat Nuannersoqaqaaq angallavigigaanni tamaat sineriak, tamaat sineriak avannamut kujammullu inunnik naapitsiffik nunaqarfinnillu uninngavissalik. Qaqqaasa saavini kangerluillu paanni unipput inuii, unipput inuii Imartik pissaqarfigaat atorluakkaminnik; kalaallimmi pigaat soraajerlutik. Aamma takuuk Nunarput utoqqarsuanngoravit Kalaallit Nunaat Nipilersorneq Silarsuarmi peqqinnissamut kattuffik, WHO (The World Health Organization) FN-ip ataaniittuuvoq, nunat tamalaat akornanni suliniuteqartartuulluni, qitiusumik allaffeqarpoq Geneva-mi Svejt-imiittumi. WHO pilersinneqarpoq FN ataani Aprilip 7-iani, 1948. Nittartagaa World Health Organization Peqqinneq Naalagaaffiit Peqatigiit (qallunaatut naalisagaq: Forenede Nationer, FN) tassaavoq kattuffik nunat tamalaat akornanni ingerlasoq. Pilersinneqarpoq sorsunnersuup aappaata naanerani, nunarsuarmi sorsunnersuaqaqqinnginnissaa siunniutigineqarluni. Naalagaaffiit arlallit FN-imut ilaasortaapput, aallartitaqartarpullu nunaminni immikkoortortaqarfianut ataatsimiisitsisarlutik isumaqatigiissutinik ingerlariaqqiffiusinnaasunik aalajangiisitsisarlutik apeqqutinik nunarsuarmi tamanik tunngassuteqarsinnaasunik. FN angerlarsimaffeqarpoq (allaffeqarpoq) New York-p illoqarfiani USA-mi. Politik Qanga ilaasortanngorpat Ukioq ilaasortanngorfik Nunat ilaasortat Konfusiusi (Kineserisut: 孔夫子; pinyin: Kǒng Fūzǐ, Wade-Giles: K'ung-fu-tzŭ) Kiinamiuuvoq eqqarsartartoq aamma inooqatigiinnermi eqqarsartartitsisoq, ukua ajoqersuussutit eqqarsartartorlu Kiinamiut, Koreanimiut, Japanimiut aamma Vietnamiut sunniuteqaqataasimatusaaqarput eqqarsaatai inuunerlu. eqqarsartai erseqqissaqutillugu aamma naalakkersuisunit akuliusimaffigineqartut ileqqorinneq, attaveqaateqarnerup ataqatigiinnissaap kukkunnginniarneq, eqqartuussivik aamma ilumoorsuseq. Filosofi Spanien nunaavoq Europa-miittoq, avannamut Frankrig, Andorra-lu killeqarfigivai, kangimut kujammullu Middelhavet aamma Gibraltar killeqarfigigaa, kimmullu Portugal killeqarfigalugu. Iberiske qeqertaanni Spanien nunaavoq anginerpaaq. Illoqarfiit Ceuta aamma Melilla Marokko killeqarfigivai. Kunngeqarfiuvoq, nunallu illoqarfiit pingaarnersarivaat Madrid. Spaniami qaqqat portunersarivaat innermik aniatitsisarsinnaasoq Teide (3718 m.), Tenerife-mi inissisimasoq. Kunngeqarfik Spanien qeqertat makku aamma ilagivai, Balearene (aamma ilaatigut uku: Menorca, Mallorca aamma Ibiza (Eivissa) Middelhavet-miittut), De Kanariske Øer (Atlanterhavet) aamma La Isla Perejil (Middelhavet). Spanien aamma oqartussaaffigivai Llívia Catalonien-imut pigineqartoq, kisianni Frankrig-mut ilaasoq, Andorra-p avannaani. Nioqqutissat eqqussorneqartut pingaarnerit makkuunerupput: maskiinat, olie, nunamik atuinermut atortut aamma assartuinermut atortussat. Avammut nioqqutissat pingaarnerit akusaapput maskiinanik aamma assartuinermut atortunik. Niueqatit pingaarnerit tassaapput Italien, Frankrig aamma Tyskland. Aamma takukkit Official tourism portal for Spain Weather forecast for Spain Spania Europa Qarsoq (aamma taarusuttarpaat "Qarsukkut") nipilersoqatigiiupput 1980-ikkut aallartilaarnerani saqqummersut, pop aamma rock-imik akullugit appisimaartartut. Nuannarineqaatigilerpaat atortagaat "Qimappagit", "Misigisat", "Imatut ajornanngitsigaa". Oqaluttuassartaa Qarsukkut aallarteqqaarput 1970-ikkut qeqqani taamani atseqaqqaarsimallutik Damgård Band, kingusinnerusukkullu Qarsoq-mik ateqarlutik immiusseqqaarput, immiussaat atserlugu "Qimappagit" (1982). Nipilersortartut Suliffissualerineq arlalinnik isumaqarpoq: Nioqquteqarneq - Aningaasarsiornikkut ingerlatsineq soorlu biililiorfiit, tupaliorfiit. Tuluttuumiit (industry), kisianni qallunaatuuani oqaaseq industri naliginnarmik atugaanerulernikuuvoq. Amerlasuunik sanaartorneq, tassaavoq suliffeqarfiit sulisui 10 sinnerlugit ingerlatsitsisoq. Nioqqutissanik sanaartorneq. Pingaarnertut tassaavoq uumaatsunik suliaqarneq, aatsitassarsiorneq, nunaateqarneq aalisarnerlu. Aamma tassani ilaapput niuerneq, sassaalliisarneq (service) aamma angallassineq. Aamma ulluni kingullerni atugaalerpoq nioqqutissanik sananermi pitsanngorsaanermik ilisimasanik suliaqarneq. Suliffissualerineq Ilinniartitaaneq taaguut arlalinnik imaqarsinnaavoq, naammassisanik ilinniarneq, ilisimasanik ilinniarneq, aamma isummersuinermik ilinniarneq. Ilinniartitaanerup iluani aamma immikkuullarinnik sammisanik ingerlatsineq naliginnaasuuvoq. Kiisalu aamma ilisimasanik naliginnarnik tigussaasinnaasunik ilisimaleriikkanillu ilinniarneq ingerlanneqartarluni. Ilinniarneq inunngornermiit aallartittarpoq inuunerup sinnera tamaat ingerlasarluni. Ilinniartitsineq pisarpoq inuup nammineq ilinniarsinnaasaanik aamma ilinniakkamik tigusinermik peqartarluni. Nammineq soqutigisat ilinniaruminarnerusinnaapput, kisiannili atuarfinni ilinniartitsineq tassaavoq tamanik ilinniartitsineq aamma pisussaassusermik atuartitsineq. Oqallisigineqarsinnaavoq ilinniartitsinerup qaffasinnera anneruppat ilinniakkat paasisat annertunerilersinnaasut. Ilisimatusaatit Oqaaseq eqqumiitsuliorneq arlalinnik nassuiaaserneqarsinnaagunarpoq. Soorlu inuup suliai saqqummersitaaluunniit inummut allamut pingaaruteqarsinnaasorisamut tulluarsarlugit saqqummersitsineq, inuup isumaanut "tunniussiniarneq". Taamaattumik eqqumiitsuliat suliarineqartarput, sanasua inunnut qanoq "oqariartuuteqarneranik" pilersinneqartarlutik. Eqqumiitsuliat ilaat ulluinnarni atugassatut iluaqutaasarput, soorlu atortut tiguinnarlugit arlaannut atorneqalersinnaallutik. Eqqumiitsuliorsinnaanermut inuit ilaat isumaqatigiinngissuteqarsinnaapput, ilaat isumaqartut eqqumiitsuliorsinnaaneq inunnguuserineqartuusoq. Eqqumiitsuliat ukuusinnaapput; titartaaneq, qalipaaneq, sanalunneq, assilialiorneq/assiliineq, saqqummersitsinermi eqqumiitsuliorneq, taparneq, nipilersorneq, taalliorneq, aamma isiginnaartitsineq. Eqqumiitsuliorneq Nunarsualerineq imalt. Nunarsuup ilusianik ilinniarneq tassaavoq nunarsuup ilusiata qanoq sananeqaataanik ilinniarneq, soorlu, nunap qaavi qanoq inneri, nunarsuup ingerlaarnerani sunniutaasinnaasut, soorlu innermik aniatitsinerit, nunap sajunnera, aamma nunarsuup oqaluttuarisaanera ilinniarneqartarpoq, misissorneqartarlutik qanga nunarsuup sikuunera aamma nunat ukiut ingerlanerani nikittarneri. Taamatut ilinniagaqartut taasarpaat geolog. Juutit imalt. Juutiussuseq tassaavoq juutit upperisatoqaat aamma kultur-iannut ilaasoq, Guutimut ataasiussusermut uppernermut ilaasoq, pisoqaanerpaaq silarsuarmi upperisani tamani. Juutiussusermi qitiutinneqarpoq allakkat illernartut, juutit biibiliat Tanakh, aamma Talmud. Juutiussuseq ingerlanneqarpoq silarsuarmi tamarmi, USA-mi amerlanerpaallutik (6 mio. miss.) Israel-imilu (5 mio. miss.). Danmark-mi najugaqarput 7000 miss. Kristumiussuseq, Islam aamma upperisat allat juutiussusermit aallarnerneqarput. Juutit neqitoqqusaanngillat aamma aalisangartoqqusaanngillat. Upperisarsiorneq Kunngikkormiutut ataqqinassusilik Dronning Margrethe II (Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid, Danmarkip kunngia arnaq) (16. april 1940-mi inuuvoq, Amalienborgip illussaarsuani). Ataatangaa Kunngi Frederik 9. anaanangalugu Dronning Ingrid. Margrethe II-ip uingingalua franskiuvoq Henrik-mik atilik, marlunnillu erneqarput Kronprins Frederik aamma Prins Joachim. Politik Danmarki Sir Isaac Newton (4. januar 1643 - 31. marts 1727, ullorsiutitoqqani: 25. december 1642 - 20. marts 1727). Tuluuvoq matematikereq, fysikereq aamma ulloriarsiooq, ilaatigut ilusilersorpai tyngdekraften, inuup aalasarneri il.il. Taamatut suliffini suliarisartagai ilisimatuussutsikkut pingaaruteqarluarnerpaannut ilaapput, soorlu ullorissat seqernullu ingerlaarneri paasisanut ilaalersinneqarnerini. Ilisimatusaatit Advent (latin-imeersoq: adventus isumaqartoq "tikiuttoq"), sisamaapput sapaatit juullip (25. december) siuliini. Juulliaraq sapaatiuguni tassaassaaq advent sisamaat. Adventit sapaataat siulleq kalaallisut ilisimaneqarluarpoq siusinnerusukkut taaneqartarmat “Sapaat anneq” kingusinnerusukkullu aamma taaneqartalerluni "Sapaassuaq". Sapaatillu tulliuttut pingasut taaneqartarput Adventit sapaasa aappaat, pingajuat sisamaallu. Adventit siulliat pingaartorsiutit ilagisarpaat tassaammat oqaluffimmi nioqqutarineqartartut tunngavigalugit ukiortaaq. tuttarsinnaasarpoq 27. november aamma 3. december (ilanngullugu) akornani. Ullorsiutit Francis Dominic Nicholas Michael Rossi (inuusoq London, Forest Hill) tassaavoq Status Quo-kkunni guitar-ertoq, ataasiakkaarisoq erinarsortartorlu. Status Quo-kkut avataanni mikisumik iluatsitsilluni immiussaqarnikuuvoq, marlunnik single-iliorami aamma ataatsimik nuussuaaraliorluni (saqqummernikuunanilu), suleqatitoqqani peqatigalugu Bernie Frost. Single-t saqqummersippai "Modern Romance (I Want to Fall in Love Again)" aappaa "Jealousy", 1985-mi Status Quo-kkut unillatsiarneranni. 1996-mi kisimiilluni nuussuaaraliorpaa (solo album) "King of the Doghouse" saqqummerneralu tusaamaneqarneranut iluatsitsivallaarnani. Rossi Status Quo-reqataalu Rick Parfitt tuluit kunngikkormiuanit saqqarmiulernissaminnut toqqarneqarsimasunut ilaapput 2010-mi, inuiaqatigiinni sulilluarsimasutut eqqaamaneqaatissaminnut. (Kina oqarpa nujakkaat sianigalugit). Francis-ip nutsani ilisarnaatigisani tunummut ammut qilerlugit (hestehale) inissisimatittarneri takusarunnaassavarput, tassami marts-imi 2009-mi aalajangerami qiorniarlugit ukiuni 35-ini atatereerlugit. Tuluit Nunaanni nutaarsiassaqartitsivik "The Sun" eqquiniaatitsisimavoq taakku nutsat qiornikut inunnut nuannarisaanut tunniunniarlugit, ajugaasuusimavorlu Sharon Littleton Status Quo-kkunni sivisuumik nuannarinnittoq (-rooq). Maannakkullu F-F uteqqillutik 2013-mi Rossi, Francis Lech Wałęsa oqariaaseq [Leh va-wen-sa], inuusoq 29. sep. 1943 Popowo-mi Polen-imi, Polen-imiuvoq elektrikeri, sulisartut kattuffianni suliniuteqataasartoq aamma politikeri. 1970-imi decemberimi Lech Wałęsa siuttuuvoq, naalakkersuisut sulisartullu aporaammata Gdańsk-mi. 1978-imi sulisartut atugaat peqataalluni aaqqissuuteqqippai, sulinermik peqatigiiffiit kiffaanngissuseqartut kommunistiunatik. Sulinermik peqatigiiffik aallartippaa "Solidarność" (Solidaritet), nunani taamani Sovjet-imut atasuni sulinermik peqatigiiffik kiffaanngissuseqartoq siullerpaaq, Nobels fredspris-imik ataqqineqarpoq 1983-imi, aamma Polen-ip præsidenterivaa 1990 - 1995-mut. Politik Poleni Angallassissutit tassaavoq angalaneq inuit akornanni, nioqqutissat tamat angallanneqarneri sumiiffinniit sumiiffinnut. Angallassissutit naliginnaasut nutaaliaanerit tassaapput motorinik angallassissutit, biilit, qimuttuitsut, timmisartut umiarsuillu, aamma angallassineq attaveqatigiinnermut ilaaqataalluartuuvoq. Mittarfeqarfiit Kalaallit Nunaanni mittarfinnik kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasunik ingerlatsivoq. Mittarfeqarfiit suliffeqarfiuvoq sinneqartooruteqarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ataanniittoq kiisalu Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfinnik marlunnik Kangerlussuarmi aamma Narsarsuarmi, nunap immikkoortuini aqqanilinni suluusalinnut mittarfinnik, qulimiguulinnut mittarfinnik kiisalu nunnittarfinnik 40-nik akisussaaffeqartoq. Taassuma saniatigut Mittarfeqarfiit Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfinni marlunni hotelinik marlunnik – Hotel Kangerlussuaq aamma Hotel Narsarsuaq – niuernikkut aningaasatigut iluanaaruteqarnissaq tunngavigalugu ingerlataqarpoq. Kalaallit Nunaanni timmisartunik mittarfiit internationaliusut Suliffeqarfiup ingerlanneqarnera Mittarfeqarfiit suliffeqarfiuvoq sinneqartooruteqarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq Peqqissutsimut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittoq, naalakkersuisoqarfimmillu angusassanik isumaqatigiissuteqarsimasoq. Isumaqatigiissummi suliffeqarfiup angusassai 19-it immikkut illaarissut isumaqatigiissutigineqarsimapput. Mittarfeqarfiit ingerlanneqarnerat Kalaallit Nunaata Karsianit qulakkeerneqarsimavoq; suliffeqarfik ukiuni arlalinni siullermeerluni 2008-mi sinneqartooruteqarpoq. Sinneqartoorutit 10,6 mio. kruuniupput. Mittarfeqarfiit Nuummi qullersaqarfeqarpoq juunillu aallaqqaataani 2012-imi Mittarfeqarfiit Jens Lauridsenimit siuttuuffigineqalerpoq taannalu kingullermik Samson Agromi Viborgimiittumi pisortaanerusimavoq. Tamatuma siorna Jens Lauridsen nunani tamalaani Danfoss sullillugu Mexicomi, Slovakiami Italiamilu sulisimavoq. Jens Lauridsenip pisortaasimasoq Niels Kreutzmann tassanngaannarluni januaarimi 2012-imi toqukkut qimaguttoq kingoraarpaa. Suliffeqarfik ullumi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu 450-inik sulisoqarpoq. Mittarfeqarfiit ”Nunami ilinniartitaanernut atuarfik” aqqutigalugu ilinniartoqartarpoq nammineerlunilu AFIS-ilerisunik, HIS-ilerisunik, timmisartornermik aqutsisunik angallannermilu assistentinik ilinniartitsisarluni. Taakkua saniatigut suliffeqarfik qatserinermut annaassiniarnermullu, sillimaniarnermut, imaani annaassiniarnermut kiisalu aqutsinermut ilinniartitsisarpoq. Mittarfinnik ingerlatsinerup ilaasunik nassatanillu suliaqarnermik, sillimaniarnermik AFIS-imillu imaqartup saniatigut Mittarfeqarfiit mittarfiit ilaannut tunngatillugu suliassat allat akisussaaffigai, taakkununnga ilanngullugit nukimmik pilersuineq, sannaveqarneq pisiniarfeqarnerlu, taakkununnga ilanngullugit mittarfinni arlalinni akitsuuteqanngitsunik nioqquteqarneq. Mittarfeqarfiit Danmarkimi Trafikstyrelsimiit, Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu timmisartukkut angallannermik oqartussaasuusumit piginnaatinneqarpoq. Mittarfeqarfiit oqaluttuassartaa Mittarfeqarfiit 1. januar 1988-imi pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaannilu mittarfinnik kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasunik ataqatigiissaarisutut aaqqissuussisutullu inissisimalerluni. Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni mittarfiit assigiinngitsut Kongelig Grønlandske Handelimit, KGH (maanna KNI) aamma Grønlands Tekniske Organisationimit, GTO (maanna Nukissiorfiit) aqunneqarsimapput. Mittarfeqarfiit pilersinneqarnerannut ilutigitillugu ilisarnaat assiliartalik atorneqalerpoq, taannalu taamanikkut Niuernermut Angallannermullu Naalakkersuisuusimasumut, Josef Tuusi Motzfeldtimut pigitinneqarpoq. 1980-ikkunni GTO aamma KGH danskit oqartussaaffiannit Poul Schüterimit siuttuuffigineqartumit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarpoq. 1. januar 1986-imi Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfiit pingaarnerit, Kalaallit Nunaanni timmisartuussinerup ingerlanneqarsinnaaneranik ajornarunnaarsitsisut tiguai. 1979-imi Namminersornerullutik Oqartussaanerup pilersinneqarnerani Kalaallit Nunaanni suluusalinnut qulimiguulinnullu mittarfiit pillugit allaffissorneq attuumassuteqarnerlu danskit ministeeriaqarfiinut, oqartussaasuinut suliffeqarfiutaannullu – Forsvarsministeriaqarfimmut, aatsitassarsiorfik Greenex A/S-imut, Grønlandsfly A/S-imut (maanna Air Greenland), GTO-mut aamma KGH-mut, US Air Forcemut kiisalu Statens Lufthavnsvæsenimut agguataarneqarsimapput. [5]. Ullumikkut Mittarfeqarfiit Kalaallit Nunaanni mittarfiit kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasut kisimiilluni ingerlatarai. Mittarfeqarfiit Aaqqissuussaanikkut allanngortiterinikkut Mittarfeqarfiit mittarfiutai 13-it allaffissornikkut immikkoortortanut tallimanut agguarneqarput, taakkunanilu Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfiit immikkoortuupput marluk. Taakkua saniatigut mittarfiit akunnattunik angissusilinnut, mikisunut mittarfinnullu ujaraaqqanik qallerneqarsimasunut immikkoortiterneqarsimapput. Nunnittarfiit qulimiguulinnullu mittarfiit mittarfinnut qaninnernut allaffissornikkut attuumassuteqarput: Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfiit Kangerlussuaq Narsarsuaq Mittarfiit akunnattumik angissusillit Sisimiut Nuuk Ilulissat Mittarfiit mikisut Maniitsoq Paamiut Upernavik Aasiaat Mittarfiit ujaraaqqanik qallerneqarsimasut Qaarsut Nerlerit Inaat Qaanaaq Kulusuk Qulimiguulinnut mittarfiit Nanortalik Qaqortoq Narsaq Qasigiannguit Qeqertarsuaq Alluitsup Paa Nunnittarfiit Uummannaq Ittoqqortoormiit Tasiilaq Isortoq Tiniteqilaaq Kuummiut Sermiligaaq Eqalugaarsuit Qassimiut Aappilattoq Narsaq Kujalleq Tasiusaq Ammassivik Upernavik Kujalleq Kangersuatsiaq Aappilattoq Innaarsuit Tasiusaq Nuussuaq Kullorsuaq Illorsuit Nuugaatsiaq Ikerasak Saattut Ukkusissat Niaqornat Kangaatsiaq Ikerasaarsuk Attu Niaqornaarsuk Iginniarfik Kitsissuarsuit Akunnaaq Ikamiut Saqqaq Qeqertaq Ilimanaq Savissivik Moriusaq Siorapaluk Aamma takuuk www.mit.gl Kalaallit Nunaat Arsuk nunaqarfiuvoq 156 miss. inulik, Kalaallit Nunaata kujataani inissisimasoq, Paamiut kommunerisimasaani ilaagaluartoq, ullumikkut Kommuneqarfik Sermersuup ilaaniittoq. Kalaallit Nunaat Qeqertarsuatsiaat nunaqarfiuvoq 250 miss. inulik (1.1.2009), Nuuk kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq ilaaniittoq. Aamma takuuk Kommuneqarfik Sermersooq Kalaallit Nunaat Kapisillit nunaqarfiuvoq 80 miss. inulik (1.1.2009) Nuuk kommunerigaluani atasoq, ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq ataaniittoq. Kalaallit Nunaat Siorapaluk nunaqarfiuvoq 70 miss. inulik (1.1.2009), Kalaallit Nunaanni inoqarfinni avannarpasinnerpaaq, Qaasuitsup Kommunia ataaniittoq. Aamma takuuk Qaasuitsup Kommunia Kalaallit Nunaat Kullorsuaq nunaqarfiuvoq 436 miss. (1.1.2010) inulik, Upernaviup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Niaqornaarsuk imalt. Niaqornarssuk nunaqarfiuvoq 300 miss. inulik (1.1.2010) Kangaatsiap kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani atasoq. Kalaallit Nunaat Ikerasak nunaqarfiuvoq 238 sinnilaarlugit inulik (1.1.2010) Uummannap kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani atasoq. Aamma takuuk Qaasuitsup Kommunia Kalaallit Nunaat Nuussuaq nunaqarfiuvoq 204 miss. inulik (1.1.2010) Upernaviup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Kangaamiut nunaqarfiuvoq 357 miss. inulik (1.1.2010), Maniitsup kommunerigaluani atasoq ullumikkut Qeqqata Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Atammik nunaqarfiuvoq 1997 miss. inulik (2010), Maniitsup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qeqqata Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Narsarmijit imalt. Narsarmiit, aamma nalunnginneqarpoq Narsaq-Kujalleq (qall.: Frederiksdal) nunaqarfiuvoq 97 miss. inulik (1.1.2010), Kalaallit Nunaanni inoqarfinni kujallerpaaq. Kalaallit Nunaat Ukkusissat nunaqarfiuvoq 160 miss. inulik (1.1.2009), Uummannap kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianut atasoq. Aamma takuuk Qaasuitsup Kommunia Kalaallit Nunaat Qeqertaq nunaqarfiuvoq 130 miss. inulik (1.1.2009), Ilulissat kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianut atasoq. Aamma takuuk Qaasuitsup Kommunia Kalaallit Nunaat Amerika nunavissuit ilagaat avannaaniit Amerika Avannarleq Amerika Qiterleq kujammut Amerika Kujalleq nunarsuup 8,3%-ia inissisimaffigaa (imalt. 28,4% nunataa), inuilu nunarsuup 14%-ii inoqarfigalugu. Oqaaseq "Amerika" oqaannarniutinngortillugulu "amerikkarmioq" ilaasa paatsiveerutigisinnaasarpaat USA pineqarsoritillugu, kisianni una kukkunngilaq Amerika tassaammat nunavissuaq, USA-lu (Amerikami naalagaaffiit peqatigiit) nunavissuarmi Amerika-mi ilaammat. Nunavissuaq Antarktis nunavissuit ilagivaat aamma taaneqarsinnaasoq "Qalasersuaq Kujallermip nalaa", Antarktis qeqqaniikkami Qalasersuaq Kujallermi. Arktis assigalugu Antarkis silaannaa issittuaannangajappoq, ingammik ukiuunerani juni qaammataani aamma kaperlattarluni. Aasakkut decemberip nalaani ulloq unnuarlu qaamajuarpoq. Nunavissuaq Qalasersuaq Kujalleq‎ Aappilattoq nunaqarfiuvoq nunatta kujataaniittoq, Nanortalik kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommune Kujallermi atasoq. Kalaallit Nunaat Alluitsup Paa nunaqarfiuvoq nunatta kujataaniittoq 303 miss. inulik (2010), Nanortalik kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-mi atasoq. Kalaallit Nunaat Qassimiut nunaqarfiuvoq 30 miss. inulik (1.1.2009) nunatta kujataaniittoq, Qaqortoq kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-mut atasoq. Kalaallit Nunaat Qaarsut nunaqarfiuvoq 197 miss inulik (1.1.2009), Uummannaq kommunerigaluani ittoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Kuummiut tunumi nunaqarfiuvoq 361 miss. inulik (1.1.2010) Ammassalik kommunerigaluani ilaasoq ullumikkut Kommuneqarfik Sermersuumiittoq. Kalaallit Nunaat Innaarsuit nunaqarfiuvoq 161 miss. inulik (1.1.2010), Upernavik kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianiittoq. Kalaallit Nunaat Gregorianskit ullorsiutaat tassaapput ullorsiutit nunani amerlanerni naliginnaasumik atugaasut ullutsinni. Paavi Gregor XIII 1582-imi atulersitai. Ullorsiutit Kurów (Puławy eqqaaniittoq) nunaqarfiuvoq Poleni-ip kujataaniittoq, Województwo lubelskiep immikkoortortaani. Kuup Kurówkap eqqaani inissisimavoq. Inuttusigivai 2782-it (30.06.2006). Illoqarfik suliassaqartitsilluarpoq suliffissui nersutit amiinik meqquinillu aamma meqqulualinnik nioqqutissanik nioqqutissiortarmat. Poleni Ukiuunerani OL 2010 ingerlanneqassaaq illoqarfimmi Vancouver-imi Canada-p immikkoortortaani British Columbia-mi ulloq 12. feb.-miit 28. feb. tungaanut. Sisoraatinik ammut sangioraarnerni ingerlanneqassapput illoqarfik sisorariartitsisarfik Whistler sinnerilu Vancouver-imi eqqannguanilu ingerlanneqassallutik. Timersuutit ingerlanneqartussat Timersorneq Iron Maiden nipilersoqatigiiupput heavy-metal-inik appisimaartartut aallartittut 1975-imi London-imi Tuluit Nunaanni, aallarniisoralugu bassertartuat Steve Harris. Nipilersoqatigiit naatsorsuunneqartarput maani silarsuarmi heavy-metal-imik sunniilluarnerpaat, immiussatik katillugit 120 mio. sinnerlugit tunisaammata. Arlallit nipilersoqatigiit heavy-metal-imik nipilersortartut taakkununnga sunnertillutik nipilersortarsimapput, soorlu amerikkarmiut Slayer, namminneq oqarsimapput Iron Maiden-ikkut nipilersoriaatsiminnik sunniinerpaasimasut. Nipilersoqatigiit 19. aug. 2005 Hollywood's Rockwalk-imut ilanngunneqarput, tassaasoq nipilersornermut assersuullugu Hollywood Walk of Fame. Nipilersortartut ilisarnaaqqutaat, Eddie, ilaasarpoq tusarnaariartitsisarneranni aamma immiussaminni saqqaani. Eddie computerspil-ini Ed Hunter tunuliaqutaavoq. 2009 tikillugu Iron Maiden-kkut saqqummersippaat immiussat 14-it, katersukkat 10-it, tusarnaartitsinerminni immiussat 9-it. Oqaluttuassartaa Nipilersoqatigiit aallartipput maajimi 1975, Steve Harris Dave Murray-ilu naapimmata siullerpaamik. Ukiullu trettenit qaangiuttut taarseraannernik nipilersoqateqartarlutik ingammik aallarteqqaarneranni, taakku suli annermik nipilersoqatigiit ingerlappaat. Ukiut siulliit Iron Maiden-ikkormiut arlalinnik inuttaqartarput nikerartartunik 1970'ikkunni, tamassumalu nalaani tusarnaartitsinerusarput tamani punkklubbini London-ip kangisinnerusortaani. Naak nipilersoriaasiat metal-iugaluartoq, soorlu Deep Purple, Yes, Wishbone Ash aamma Black Sabbath-ikkut taamaattut, nipilersoriaaseqaqqaarput punk-inik sukkasuunik. Taamatut nipilersoriaaseqartarnerat unippoq erinarsortuat siulleq Paul Day taamaatimmat taarserneqarlunilu Dennis Wilcock-imit. Day nipilersoriaatsinik punk-inik sukkasuunik tusarnaarusutaqartuusoq, Wilcock-ilu Kiss-ikkunnik nuannarisaqartoq soqutigisarinerugai tusarnaartitsinerni qalipaatigissaartunik ilusilersuineq aagasaartunillu asuleertunik. Nipilersoqatigiit taamatut punkinik atueqqittalerput Paul Di'Anno erinarsortortaarileramikku. Immiussisarfimmi sulisut Iron Maiden-ikkut ukiorpannili oqaluuttaraluarpaat nutsatik killulaartaqqullugit nipilersoriaasertillu metal-iusoq atornagu "punk kusanalaarnerusoq" atulaartaqqullugu, tassanilu Di'Anno nujaqartartoq naatsunik, siuttoralugu atuisalerput sukkasuunik kigaallannernillu akusarlugit nipilersoriaaseqalerlutik. 1978 ingerlanerani Harris Murray-ilu inuttaqalerput aalajaatsunik nipilersoqateqalerlutik, ilanngullugu trommertuat Doug Sampson. Tamassuma nalaani (1978) Iron Maiden-ikkut uissuumminangaartunngorput Tuluit Nunaanni rock-ertarfiusuni. Ukiut pingasuinnaat nipilersoqatigiittarput, amerlasoorsuarnillu aalajaatsunik tusarnaartartoqalerlutik. Suli namminneq sanaaminnik atuineq ajorlutik, 31. dec. 1978 immiussipput nipilersoriaasertik saqqummiullugu (demo) tusaamaneqarnerpaamik rock-ip oqaluttuarisaanerani. Sisamat, pingasut single-liaanni ilaallutik "The Soundhouse Tapes" (1979), ulloq manna tikillugu katersugaatissatut piumaneqarnerpaat. Iluatitsineq Nammineq sanaaminnik immiussaqqaavat "Iron Maiden" saqqummerpoq 1980-imi niuernerup aamma allaatigineqarneranut iluatitsilluartumik. Nipilersoqatigiit kissassaasuusarput Kiss-ikkut angalaarneranni aamma Judas Priest-ikkunnut akuttukkaanik kissassaasartuullutik. Nipilersoqataat ilaat peersikkiarlugu Adrian Smith ilannguppaat. Smith blues-imut sunnigaasuuvoq, aamma ilaatigooriarluni misiligarnartunik nipeqartarluni, nipilersoriaasia Murray-imut assigiinngilluinnartoq ilaliinnartarpaa Iron Maiden-ikkut nipaata qanoq innera immikkuullarissunngorlugu. Ilisarnaaqqutigisalerpaat ataasiakkaarisoqarnerani marluullutik ingioqatigiillutik nipaqartarnerat. 1981-imi saqqummersitseqqipput atserlugu "Killers". Pikkugineqartoq siulleq takkuppoq, nipilersoriaasertillu sakkortooq amerikkarmiunut tusarneqartalerput. Nipilersoqatigiit Iron Maiden festertut ikiaroortullu akornanni ilaanngisaannarput, erinarsortuat Paul Di'Anno eqqaassanngikkaanni. USA-mi tusaamasarsuanngulernerat ilutigalugu Di'Anno ileqqulersornera ajorsigaluttuinnalerpoq ilaminut tutsinneqartalerluni nipilersornerannullu malunnarsisalerluni kinguneritinneqarluni nutaamik erinarsortortaarlutik Bruce Dickinson-imik atilimmik. Dickinson erinarsornera allaanerusoq ilaasa pitsaanerutikkaat iluarinerullugulu. Taassuma erinarsorluni nuussualioqataaqqaarpoq "The Number Of The Beast", naatsorsuunneqartartoq nipilersoriaatsini heavy-metal-ini puigunngisaannagassaq. Nuussualiaq taanna silarsuarmi pissangagineqarluni iluatsilluarpoq, erinnat marluk ingammik attuisuullutik: "The Number Of The Beast" (qulequtaa) aamma "Run to the Hills". Ulluinnarmi Nuussualiaat "The Number of the Beast" saqqummermat (1982) kinguneritippaa Iron Maiden unnerluunneqartalermat, ingammik USA-mi, satanistiunerarneqartarlutik. Naak nipilersoqatigiit unnerluutit tamakku tunuartinniartaraluaraat erseqqissartarlugulu Steve Harris sinnattuni taalliorsimagaa, arlallit tusagassiuutit killormuanik isumaqartartut. Kristumiut immikkoorniaqatigiit piumasaqaraluarput nuussualiaat aserorterneqaqqullugit. Taanna nuussualiaq immiunnerata nalaani kinguneraniluunniit, immiussisuat Martin Birch biilertilluni ajutoornermik nalaataqartoorpoq akiligassinneqarlunilu 666 pund. Birch akiliinnarpai 667 pund, ilamigooq akileeqqusisoq uppertuusimagami. Nunani allani nipilersortartut Nipilersoqatigiit Simik Nuumminngaanneersuupput 1978-imi aallartittut, casette-liaqqaataat "Tusaavinga" saqqummeqqaarmat nuannarineqaatigilerpaat soorlu "Akisuasumik" aamma allat erinaannarnik (instrumental) atuisarnerat alutornaqutigivaat. Erinnamik ataatsimik attortitsinikuupput, erinaq "Iliveqarfik" saqqummerseqqaaramikku KNR-radiukkut atoqqusaajunnaarnikuugaluarmat. Ullutsinnili ajorineqarnani radiokkut atorneqartarpoq aamma nunatsinni nuannarineqalersoq Nina Kreuztmann Jørgensen erinarsorlugu immiunneqaqqinnikuummat. Nipilersortartut Illoqarfiit pingaarnersaat tassaanerusarpoq illoqarfik, nunap (naalagaaffiup) naalakkersuisui najugaqarfigisaat (issiaffigisaat). Aamma nunaqarpoq naalakkersuisui illoqarfiup pingaarnersaata avataani inissisimallutik, soorlu Hollandi illoqarfiup pingaarnersarigaa Amsterdam, naalakkersuisuilu Haag-imi inissisimallutik. Nunani tamalaani illoqarfik inuttunerpaaq illoqarfittut pingaarnertut atugarivaat, kisiannili assersuutitut peqarpoq, nunami qiterpasinnerusumiittut illoqarfittut pingaarnertut inissinneqartarlutik. Oqaluttuarisaaneq taaguutaavoq atorneqarajuttoq, qanga pereersunik pisunik eqqaaneqartartoq, soorlu "nunarsuup nunataata oqaluttuarisaanera". Oqaluttuarisaaneq ilinniaraanni, pineqarnerusarput "inuup oqaluttuassartaa", tassa ilinniarneq inuk susimanersoq piffissap siusinnerusup ingerlaarnerata iluani. Nipilersoqatigiit Siissisoq Uummannaminngaanneersuupput, heavy metal aamma punk rock-inik nipilersortartut 1998-imi aallartittut. Nuussuaaraq saqqummersinnikuuaat atilik "Aammarpassuillu", tusarnaarumasuni qaammatit marlunni sallersaanut ilaasarlutik. Kalaallisut erinarsorlutik Afrika-mi uumasut taalliornerusarpaat. Aamma takuuk www.tartareandesire.com (Tuluttut) Nipilersortartut Ullorsiut tassaavoq, ullut ukiulluunniit ingerlaarnerini aaqqissuulluakkamik atugassiassatut sananeqartartoq. Aamma ullorsiut ilisarilluarneqarpoq ullup ingerlanerani allattuiffissatut (soorlu qaammatisiutit, ullorsiutillu kaasarfimmiugassat il.il.). Ullorsiutit Ukioq ilassutilik tassaavoq ukioq 366-inik ullulik, naliginnaasoq gregorianskit ullorsiutaanni 365-inik ulloqartartoq. Februaari 29-inik ulloqalertarpoq naliginnaasumik 28-inik ulloqartartoq. Ukioq ilassutilimmi ulloq ataatsimik ilaneqartarpoq tassaanerusoq 24. februar, kisiannili arlaatigut atugassatut isumaqarpallaarnani (29. februaari ilassutitut isigineqarmat). Ukiut sisamakkaarlugit ukioq ilassutilik takkuttarpoq. Ullorsiutit Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat (tuluttut: West Nordic Council, qallunaatut: Vestnordisk Råd, savalimmiusut: Útnorðurráðið, islandimiusut: Vestnorræna ráðið) naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffiuvoq, kalaallit, savalimmiut, islandimiullu inatsisartuinit naapittarfiusoq. 1985-imi pilersinneqarpoq ateqaqqaarluni (qallunaatut): ’Vestnordens parlamentariske Samarbejdsråd', 1997-imiillu maannakkut atia taamaalerluni. 18-inik inuttaqarpoq (arfinillit nunat pineqartut aallartitaqartut) ingerlanneqartarlunilu sulianut "ilassutitut" nunat avannarliit siunnersuisoqatigiiffiat-nut ataqatigiissaarisarlutik. Politik Odense Danmarkimi illoqarfik. Danmark-imi illoqarfiit anginerit pingajorivaat Fyn-imilu illoqarfik anginerpaalluni inuttussusigigai 158.678 (2009). Odense Å (Odense kuua) eqqannguaniippoq, Odensellu kangerlua kujammut 3 km. missaaniilluni. Danmark-imi napparsimmaviit anginerpaat tullia Odensimiippoq - Odense Universitetshospital najugaqarfigigamiuk. Danmarki Wikipedia er et projekt hvor vi sammen skriver og bruger en encyklopædi. Målet er at lave et komplet leksikon med åbent indhold på alle verdens sprog. Dette domæne er reserveret for en Wikipedia på grønlandsk sprog.PÅ DANSK Hvis du mangler hjælp med opsætning af den her Wikipedia på grønlandsk, så prøv at spørge en WIKIng eller en ambassadør. 26. dec. 2003 Wikipedia kalaallisuuata saqqaa taamak isikkoqarpoq (takuuk saqqaata oqaluttuassartaani qupperneq pisoqaanerusoq). Taamaalilluni Wikipedia kalaallisuua inissinneqarpoq inniminnerneqarluni kikkulluunniit encyklopædi-nik allaaserisanik ilanngussisinnaanngortillugit. Suli ikittunik manna allaaserisanik imaqarpoq, oqaatigineqarsinnaavoq Wikipedia oqaatsit allat sanilliullugit (soorlu qallunaatuuani il.il.) manna oqaluttuassartaa suli aallartinniarsarivoq. Silarsuarmi pissanngatigineqartuuvoq, encyklopædi-mik ammasumik allanneq allaat oqaatsit arlallit assigiinngitsut atorlugit atugassiaalluni, allaaserisat allaaserineqartut oqaatsit allanut innersuunneqarsinnaasarmata. Ilisimatusaatit Tuluttut tassaapput germanskit oqaasii, oqaaserineqartut Tuluit Nunaanni, Amerika Avannarlermi, Australiami, New Zealand-imi aamma nunani arlaqartuni. Afrikap ilaanni aamma Asiap kujataata ilaanni pisortatigoortumik oqaasiupputtaaq. Oqaasiupput nunarsuarmi atorneqartuni siammasinnerpaasut (Kinamiut oqaasii amerlanerulaarlutik). Oqaatsit tuluttut inunnguuseralugu oqaatsit tullertut atorneqarnerpaapput nunarsuarmi, 480 mill. miss. inunnit oqaaserineqartuummata (2005). Tuluttut aioa Oqaatsit Aasaanerani nalunaaqutaq atorneqalertarpoq qaammat martsi naalernerata missaaniit oktoberi naalernerata tungaanut, nalunaaqutaq akunneq ataatsimik siuartinneqartarmat. Nunat tamarmik atugarisuunngilaat, aamma assigiinngitsuummat nunani "kiattuni" qaqugu aasarnera naaneralu aallartittarnera ersernerlussinnaammat. Siunertaavoq ullup qaamarnga atorluarnerujumallugu, taamaalilluni sarfamik qullermillu ikimatitsisarneq annikillineruniassammat, naak ilaasa tamanna iluaqutaanera apeqqusertarsinnaagaluaraat. Ullorsiutit Tunu (kalaallisut oqariartaaseq: Kalaallit Nunaata sineriaa kangianiittoq) nunataavoq nunatta immikkoortortaani sisamaasuni ilaat. Nuna eqqissisimatitaq tunup qeqqaniit avannamut inissisimavoq silarsuarmi anginerpaalluni. Tunumi illoqarfiit Ammassalik/Tasiilaq Ittoqqortoormiit Kalaallit Nunaat Wikimedia-fonden (tuluttut: Wikimedia Foundation) tassaavoq suliniaqatigiiffik arlalinnik ingerlatsisoq ukuusuni Wikipedia, Wiktionary, Wikiquote, Wikibooks, Nupedia, allallu assingusut. Suliniaqatigiiffiuvoq aningaasanik iluanaarfiunngitsoq (fond: aningaasanik katersuiffik, akissamaatit, sillimmatit assigisaallu), ingerlasuulluni Florida, USA inatsisaata ataani. Fond-i siullerpaamik avammut nittarsaanneqaqqaarpoq Bomis direktørianit aamma Wikipedia aallarniisooqataanit Jimbo Wales-imit 20. juuni 2003. Ateq "Wikimedia" atoqqaarneqarpoq e-mail-ikkut Sheldon Rampton atortarnermigut WikiEN-1 allallugu, taamaalilluni internet-imi inissinneqarpoq wikimedia.org fond-itullu ingerlalerluni Daniel Mayer-imit, Wikipediap aallarnisaasuvisa ilaat suleqataalluartuusoq. Aningaasaateqarfiup taassuma siunertarivaa WikiWiki-tut ittut ammasumik imallit suliniutit alliartorluartinnissai aamma ineriartortinnissai taamaalilluni imarisai tamarmik takuneqartissinnaanngorlugit tamanut atuarneqarsinnaanngorlugit, akeqanngitsumik aamma reklame-qanngitsunik. Ilanngullugu isumagivaa encyklopædi assut ingerlalluarneqalersoq oqaatsinillu arlalinnik atugaasoq taaneqartartoq Wikipedia, aamma ordbogi; Wiktionary, encyklopædi oqaatsinik allatanilluunniit issuaaffik; Wikiquote aamma elektronik-ikkut atuagassat arlallit ilinniartunut saaffiginnittut; Wikibooks. Nupedia suliniut nungukkiartuaalersoq aamma isumagaa (wiki-unngilaq, kisiannili ammasumik imaqartuulluni). Avataani nittartakkat wikimediafoundation Ilisimatusaatit Eyjafjallajökull Islandimi innermik anitsisartoq. Eyjafjallajökull (isumaqarpoq qeqertaq-qaqqaq-sermeq) tassaavoq sermingaatsiaq 78 km2 angissuseqartoq portunerpaasoq qaqqat eqqaaniittuni 1.666 meter immamiit qummut. Naqqaniippoq innermik aniatitsisartoq. Ukiuni sermeqarfiusuni innermik anitsisarnera ingerlasarsimavoq kingullermillu aniatitsimmat 2010-mi arsakui avamut europap avannaanut ingerlaarmata timmisartornermik angallanneq unitsinneqartariaqalerluni. Nunarsualerineq Islandi Ammasivik nunaqarfiuvoq 74-nik inoqartoq (2010) Kal.Nun. kujataaniittoq, Nanortalik kommune-rigaluani ittoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-miittoq. Kalaallit Nunaat Sermiligaaq nunaqarfiuvoq 216-nik inoqartoq (1.1.2009) tunumiittoq, Tasiilap kommunerigaluani ittoq ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq-mi atasoq. Kalaallit Nunaat Itilleq nunaqarfiuvoq 73-nik inulik (1.1.2021), Sisimiut kommunerigaluani ittoq ullumikkut Qeqqata Kommuniani atasoq. Paasissutissat kingoqqiviat Kalaallit Nunaat Aappilattoq nunaqarfiuvoq nunatta nunaqarfii ilaat ukunani: Aappilattoq (Nanortalik) Aappilattoq (Upernavik) Tasiusaq nunaqarfiuvoq nunatta nunaqarfiisa ilaat ukunani: Tasiusaq (Nanortalik) – kujataani Tasiusaq (Upernavik) – avannaani Tasiusaq (Narsaq) – savaateqarfik kujataani. Aappilattoq nunaqarfiuvoq Upernaviup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianut atasoq. 173 sinnilaarlugit inoqarpoq. Kalaallit Nunaat Tasiusaq nunaqarfiuvoq Nanortallip kommunerigaluni atasoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-mi atasoq. 60 sinnilaarlugit inoqarpoq. Kalaallit Nunaat Tasiusaq nunaqarfiuvoq 240 sinnilaarlugit inulik, Upernaviup kommunerigaluni ittoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Eqalugaarsuit nunaqarfiuvoq 144 ataatilaarlugit inulik, Qaqortup kommune-rigaluani atasoq ullumikkut Kommune Kujalleq-mut ilaasoq. Kalaallit Nunaat Igaliku (imalt. Igaliko) nunaqarfiuvoq Narsap kommunerigaluani ittoq ullumikkut Kommune Kujalleq-mi ilaasoq. Igaliku aamma nalunnginneqartuuvoq nunaateqarnermik savaateqarnermillu ingerlatsisaqartutut. Kalaallit Nunaat Air Greenland 1962'imi Grønlandsfly A/S'itut Namminersornerullutik Oqartussanit, Danskit Naalagaaffiannit, SAS'imit, Orsugiassioqatigiinnillu pilersinneqarpoq. Ullumikkut piginnittuupput; SAS (37,5 %), Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussa (37,5 %), Danskit Naalagaaffiat (25 %). Sulisut 600'it missaaniittut suliffeqarfimmi atorfeqartut, sumiiffinni 18'ini Kalaallit Nunaanni, Danmarkimilu inissisimaffeqarput. Air Greenland ukiumoortumik nunatsinni, Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaannilu ornigassanut kisimi ingerlatsisuusarpoq. Kalaallit Nunaanni timmisartuussisarnerit, silap pissusaani issittumi timmisartunik suluusalinnik qulimiguulinnillu ingerlanneqartarput. Timmisartuutit Maaji 2010 Ornigassat Toqqaannartumik Narsarsuarmiit, Kangerlussuarmiillu Air Greenland'ip timmisartuutaanik Airbus A330-200'imik (Norsaq) Boeing 757-200'imillu (Kunuunnguaq) Københavnimut timmisartuussisoqartarpoq. Ukioq manna aasaanerani toqqaannartumik Islandip illoqarfiisa pingaarnersaata timmisartoqarfianut, Reykjavik (Keflavik)'imut timmisartuussisarnerit maajimi Nuummiit ingerlanneqartalissapput. Aasaanerani Air Iceland, Air Greenlandi'mut unammillertaasartoq, ukiunilu kingullerni siuariaateqarluarsimasoq, ingerlaffigisarpai; (Reykjavikkimiit) Ilulissat Nuuk Narsarsuaq Kulusuk Ittoqqortoormiit Ittoqqortoormiit / Nerlerit Inaat toqqaannartumik Air Greenland'ip timmisartuutaanik suluusalinnik ingerlaffigineqanngilaq. Attartortitsinerit Air Greenland'imi attartortitsinerni immikkoortortaqafimmi makku soorlu suliarineqartarput: Attartorluni aalajangersimasumik timmisartuussinerit Napparsimasunik nakorsartarialinnik ingerlatsigasuarnerit Paasisassarsiorluni misissuinerit - ilisimatusarnermik tunngaveqarluni suliaqartunut ikiuunnerit Annaassiniarnerit Timmisartuussinerit immikkut ittut - tassani aamma timmisartup ataaniitillugit kivitsilluni assartuineq Heliskiing Kalaallit Nunaat Angallassissutit Kulusuk nunaqarfiuvoq tunumiittoq, Tasiilap kommunerigaluani atasoq ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq ataaniittoq. Kalaallit Nunaat Scandinavian Airlines System, (naalisillugu: SAS) scandinaviami timmisartortitseqatigiiffiuvoq, naalagaaffinni; Danmarkimit (14,3 %), Norgemit (14,3 %) og Sverigemillu (21,4 %), piginneqataasunillu namminersortunik; inuinnarnik (50 %) pigineqarpoq. Naalagaaffinni piginnissutit agguarneqarsimapput 2:2:3'sut nunani piginneqataasunit. SAS tunngavilerneqarsmavoq aggistip aallaqqaataani 1946'mi, naalagaaffiit naapertorlugit DDL, (Danmark), ABA (kingusinnerusukkullu SILA, Sverige) aammalu DNL (Norge) annertuumik suleqatigiilernermi iluaqutissarsigamik - pingaartumik Amerika Avannarlermut timmisartuussisarnerni. Timmisartuussineq siulleq ingerlatsiviup qalipaatai nutaat atorlugit, Septembarip ulluisa 17'iani ukioq taanna ingerlanneqaqqaarpoq. 1954'imi SAS'ip qalasersuup avannarliup tungaanut aqqutit siulliit aallarnersimavai timmisartumik DC-6'imik ingerlaffingalugit; København-Kangerlussuaq-Winnipeg-Los Angeles 1957'imilu aqqut; København-Anchorage-Tokyo, angalaneq annikillisillugu Europamit Japanimut akunnernit 50'init akunnernut 32'inut. 1960'imit timmisartut sukkasuuliat atorlugit (DC-8'it), angalaneq annikillisinneqaqqippoq akunnerit 16'it missilioorlugit sivisussusilimmik. SAS pingaarnermik qullersaqarfeqarpoq Stockholm'imi sillissutiginerullugillu mittarfiit; Stockholm-Arlanda, Oslo-Gardermoen, København-Kastrup, Københavnimi Kastrup timmisartortitseqatigiiffiup miittarfittut pangaarnerutillugu, imaluunnit orniffissatut pingaarnertut. Timmisartortitseqatigiiffiup timmisartuutai piffissap ingerlanerani aallarnerneqarneraniit timmisartut 130'upput firmanit ukunanit: Airbus, Boeing, McDonnell Douglas, de Havilland Canada (Bombardier'imit pigineqalersimasoq) aammalu Fokker. 1991'imi SAS'ip sullissanut iluanaarusiiffissaq aallarnersimavaa EuroBonus. Iluanaarusiiffimmi bonuspoint'it katersorneqarsinnaapput, kingusinnerusukkullu angalanernut akeqanngitsunut, neqeroorutinut, pilerisarutinulluunnit atorneqarsinnaasut. EuroBonus'imik iluanaarusiiffik tallimariarluni akissarsiassamik tunisissimavoq Freddie Award'imik eqimattaqatigiinnit suliffeqarfiup nammineq pigisamit agguaassisarfianit. SAS ulloq manna eqimattaqatigiinnut Star Alliance'mut ilaasortaavoq. Star Alliance maajip ulluisa 14'ianni, 1997 aallarnerneqarsimasoq. Nunarsuarmilu suleqatigiinnerulerneq timmisartortitseqatigiiffiit akornanni annertuumik tapersersorpaa. Ajornartorsiulernerit marluk kingorna timmisartumik Q400'mik, septembarimi 2007'imi Aalborg'imi, Vilnius'imi, Lithauen'imilu timmisartup assakaasuinik ajornartorsiornerni, SAS timmisartuutiminik Q400'inik timmisartuussinernik unitsitsigallarpoq, Oktobarillu ulluisa 28'ianni 2007 siulersuisut aalajangerput timmisartortitseqatigiiffimmi timmisartup Q400'ip atorneqaqqinnginnissaanut. Innersuussinerit allat SAS Group Scandinavian Airlines Danmark SAS EuroBonus SAS Component Group A/S (Joint Venture uannga Singapore Technologies Aerospace, SAS Technical Services) SAS Technical Services SAS Ground Services SAS Cargo SAS Media Airbus de Havilland Canada (Bombardier'imit pigineqalersimasoq) Mcdonnell-Douglas Angallassissutit Attu nunaqarfiuvoq 226 miss. inulik, Qaasuitsup Kommuniani ittoq, Kangaatsiaq kommunerigaluani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Kangersuatsiaq nunaqarfiuvoq 186 miss. inulik, Upernaviup kommunerigaluani ittoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat John Robert "Joe" Cocker (in. 20. maj 1944 - 22. dec. 2014), Tuluit Nunaanni) tuluuvoq erinarsortartoq blues/rock-inik atuisartoq, nuannarineqalerpoq 60'-ikkunni erinarsornini qummut qataannernik iggiarlulluni erinarsortarneranik, aamma erinarsoraangami talini eqqumiikajaanik aalatittarlugit, aamma erinnanik allat atugaanik nammineq piumaminik nipeqartillugit atuisarneranik (ingammik Beatles-ikkut atugaanik). Joe Cocker single-imik saqqummersitseqqaarpoq 1964-imi atilik I cry instead, Beatles-ikkut atugaat, taanna kinguilu annikitsumik nuannarineqalerput Tuluit Nunaanni. Meeraalluni koobunik (cowboy) nuannarisaqarpallaarnini pissutigalugu meeraqataasa kiisa taagortalerpaat "Joe" ullorlu manna tikillugu taamatut ateqarnini tusaamaneqaatigalugu. Erinnat ilisarnartut nuannarineqalersut ilaat ukuupput, soorlu "You Are So Beautiful" 1975-imeersoq. Ilaallu makkuupput: "Up Where We Belong", (Film-ip erinaataaneersoq An Officer and a Gentleman) "You Can Leave Your Hat On" "When The Night Comes" "Unchain My Heart" "Feels Like Forever" Cocker, Joe Paris Franskit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersarivaat inissisimasoq Frankrig-ip avannarpasinnerusortaani kuuk Seinen aqqusaarlugu ittoq. Paris nammineq allaffissornikkut inuit missingersuummik inuttarivai 2.153.600, illoqarfiullu avasinnerulaaniittuni inuit 9,93 mio. missaaniillutik, illoqarfissuartaalu tamarmik katillugit 12 mio. missaaniillutik, taamaalilluni Europami illoqarfiusuni inuttunerpaani akornaniilluni. Frankrigi Illoqarfiit pingaarnersaat Kuulti (Latinnerisut: aurum) tassaavoq grundstof 79-issaat kemi-mi nalunaaqqutserneqarsimasoq Au. Kuulti naliginnaasumi piffinniikkuni isikkuagut oqimaannerusuuvoq aamma ilusilersoruminartuulluni. Saffiugassaq erlinnartoq Pinnersaasiat allallu kuultimik sanaat allanngoratik sivisuumik nunamiissinnaaneranut pissutaavoq kuultip saffiugassat allat assiginagit silaannarmik, sialummik anorimillu sunnerneqartannginnera. Kuultip qaavata sananeqaatit allat allannguutigineq ajorpai, qillertuaannarpoq sungaartumillu qali- paateqartuaannarluni. Taamaattumik kuulti taasarparput saffiugassaq erlinnartoq. Taamaattumik aamma kulti pinnersaasiassaqqissuuvoq, soorlu kiaguup isugutaanit sunnerneqarnerluunniit ajorami. Qangarsuaaniilli kuultimik pinnersaasiorneq ajornakusoortuusimanngilaq. Kuultip 1000 °C-ip missaa aaffigilertarpaa, tamannalu aamarsuup aamaarnerani pisinnaalluni. Kultilu aqilillaqqissuugami ilu- silersoruminartuuvoq. Taamaammallu kulti sannatiliassaqqissuunngilaq, soorlu saviliaralugu ulimaa- siaraluguluunniit. Kuulti tassaagunarpoq inuup saffiugassatut ilisimaleqqaagaa. Kuultimi nunap sananeqaataanut allanut akuliunneq ajorami immikkoortikkuminartuuvoq, nassaariuminartuullunilu. Saffiugassat amerlanerit allat immikkut akuiaanikkut aatsaat piiaaqqaarluni pissarsiassaasarput. Tamani tamaani kuultiminermik seqummanilluunniit nassaartoqartarpoq. Niutsiviusaq imermik imalik atorlugu kuulti sioqqanit ujaraaqqanillu immikkoortinneqarsinnaavoq. Periuseq taanna kuultisiortartut atortarsimavaat. Kuultimi oqimaatsorsuuvoq. Imermiit 19-eriaamik oqimaanneruvoq, sioqqaniillu ujaraaqqaniillu arfineq-marloriaatip missaani oqimaannerulluni. Ullumikkut kuultimik pinnersaatisigutta pisiarput saffiugassanik assigiinngitsunik akuugaassaaq, kuultip manngersaatigisaanik. Kuultitaata qanoq atsiginera karatinngorlugu nalunaarneqartarpoq. Kuulti akuitsoq 24 karatiuvoq. Pinnersaatit kuultiusut 14 karatiugajuttarput. Tassa 14-erarterutaa kuultiusarpoq sinnerilu qulerarterutai saffiugassaasarput allat, soorlu kanngussaasinnaalluni. Kuulti aamma saattumik pladiliarineqarsinnaavoq, allaammi 1/10000 millimeteriinnarmik issussusillit kusassaasiassat - aamma silami atorneqarsinnaasut, kuultimi nungujartorneq ajorpoq. Kuultimi manngertornissannginnami aajartortaraniluunniit imaassinnaavoq kalaallit naliginnaalluinnartut aappariinnerminni assamiutaat qanga Indiami kunngip paniata ujamerisimagaa kingorna aatseqqillugu assammiuliaasimasoq. Saffiugassat erlinnartut allat Sølvi platinilu kuultitulli saffiugassaapput erlinnartut, itsarsuarlissaaq ilisimaneqartut. Sølvili qillerunnaartarpoq avatangiisinit sunnerneqartarami, taamaattumillu qillersartariaqalersarluni. Sølvili qillersaraanni qallersaa katagartinneqartarpoq. Sølvi kuultimiit nassaassaaneruvoq, taamaattumillu kuultimiit akikinnerulluni. Sølvi aamma pinnersaasiarineqartarpoq, annertoqisorlu aamma assiliissutip imassaata qalipaateqanngitsup sanaartorneranut atorneqartarluni. Platini kuultimit qaqutigoorneruvoq kuultimillu akisunerulluni. Manngertuuvoq, allanngujaatsorsuulluni, allallu atortussiat akornutiginagit akuliussinnaalluni. Taamaattumik kemi atorlugu suliffissuarni atorneqaqaaq. Saffiugassat erlinnartut akisoqimmata saffiugassat allat aamma atorlugit pinnersaasiortoqartarpoq. Ajoraluartumilli pinnersaasiat tamakku ilaat pitsaanngitsortaqarput. Saaffiugassiat tamakku saffiugassanut akisuunut sanilliullutik inuup amia isugutaalu sunnertiffigisinnaasarpaat, tamannalu pisarluni saffiugassap qaava sananeqaatinik allanik sunnerneqarluni allanngoraleraangat. Tamanna nammineq ajornerpaajunngikkaluarpoq, ajornerullunili inuup amiata pinnersaasiap sananeqaataa saperaangagu. Nunarsualerineq Iganeq tassaavoq nerisassanik uunnaaneq, piareersaanerlu. Igasoq toqqaasarpoq akulerussuisarlunilu akoorutissanik, sakkut periutsillu assigiinngitsut atorlugit. Suliarinerani, mamaa, sannaa, isikkua akoorutissallu akuutissartaasa sunniutaai allangorsinnaasarput. Nunarsuaq tamaat isigissangaanni igariaaseq akoorutissallu assigiinngittorpassuit atorneqarput. Avatangiisit immikkuullarittut, aningaasaqarneq piorsarsimassutsikkullu malitat apeqqutaallutik. Igasullu ilinniarsimanerat pikkorissusaalluttaaq assigiinngittaqaat. Nerisassat uunnallugit, imaluunnit inneq atorlugu nerisassiorneq inuup immikkuullarissutigaa. Ilisimatuullu ilaasa ilimagaat igasarneq inuup ineriartorneranut pingaaruteqarsimasoq. Inuup ineriartorneranik ilisimatuut ilimagaat ukiut 250.000 matuma siornatigut innerup atornera ineriartortinneqaqqaalersimassasoq. Atugartuussuseriiaat akornanni, nunaateqarnerup, niuernerup angallannerullu ineriartornerata igasut akoorutissanik nutaanik pissarsinissaai periarfissarsitippaai. Nassaassarsiat atortorissaarutillu nutaat, soorlu marriorneq, imermik uninngasuuteqarneq qalaassinerlu ingariaatsinik atuineq annertusivaa. Igasut ilaat ullutsinniusut ilisimatusarnermi periutsit siuarsimasut atorlugit nerisassanik piareersaasarput. Oqaluttuassartaa Uppernarsaatissaqartoqarpianngilaq qanga inganeq pilersinneqarsimanersoq. miluumasunik inungasunik ilisimatooq Richard Wrangham naliliivoq ukiut 1.8 million-iniik 2.3 million-it matuma siorna inganeq pilersinneqarsimasoq. Allat ilisimatuut ilimagaat allaat inganeq ukiut 40,000 imaluunnit 10,000 matuma siorna pilersinneqarsimasinnaanera. Inneq uppernarsaatitut atornissaa tulluutinngilaq, nuna Afrikkap kitaaniittoq inoqannginnersallu allat kallermik toqqitinneratigut ikuallannerit suli pisarmata, qularnarsisillugu qangarpiaq inneq atorlugu ingasalertoqarsimanersoq, taamaallalli uumasunik qaasuttunik ungalusimassutissatut kialaarnissamulli atorneqarneranut takutitsiinnarluni. Inuup ineriartorneranik ilisimatuut ikannerit inneq atorlugu inganerup aallartivissimanera ukiut 250,000 matuma siorna ilimagaat, qangarsuaq ikumatitat, nunami kissarsuutit, uumasut saarngi ikuallatat, ujaqqanillu sakkut Europa-mi kangiatalu qeqqani nassaarineqartarmata. Takussutissatut uppernarsaatissatuaavoq ukiut 2 million-it matuma siornatigut nunami ikuallanneq inuup saarnginik sinnikulik, kisiannili inuup ineriartorneranik ilisimatuut ikannerit ilimagaat iluatsitsinerinnarmik pisimasoq inummillu ikuallataanani. Kisiannili, ujaqqat uunnallutik aseqqukut Texas qeqqaniittut (Naalagaaffeqatigiit) ujaraapput ikuallatat egitakut, imaluunnit ujaqqat nikuisitat innermik sequmitat 3,500 ukiunik pisoqaassusillit nassaassaapput. Taakkua nunami kissarsuutitut ingasimanernut uppernarsaatitut atorsimasinnaapput, takussutissaqaramik uanittunik naasunillu assigisaannik sinneqalaarneritigut. Tuluit nunaannittaaq ujaraannarnik, bronze-mik saviminermillu sakkoqarallarnerup nalaaneersunik assigusunik aamma peqarpoq, taaneqartartunik "ilivit/eqqaassutissat ikuallatat". Inganermi akoorutissat Inganermi akoorutissat uumasunik ikannerit tunngaveqarput. Naatitat, paarnat, issingiassat qaqqortarissallu naasunik pipput. Neqilli, manniit immummiillu sanaat uumasunik piullutik. Pupiit aamma qapuit iffiornermi oqummik pilersitsisartut tappiorannartut atorneqartarput. Ingasut aamma imeq aatsitassallu soorlu tarattut atortarpaat. Ingasut aamma viinnit atortarpaat, aalakoornartut paarnarsuarnik allanilluunniit naatitanik sanaanik. Pinngortitameersut akoorutissattaat atorneqartarput sananeqaatiaraqatigiinnik akullit, soorlu timitassaq, nukissat orsullu imermik aatsitassanillu akullit. Inganermi akuutissat sunniutaai sananeqaatiaraqatigiinniittut allanngortitinneqartarput. Timissat Uumasuninngaanneersut nerineqarsinnaasut uku nukiit, ilormiut, immuk, manniit aamma manniup qaqortortaai, timissanik akoqangaatsiarput. Aammattaaq naasuneersut tamagajammik, ingammik paarmaasat naatsiiassallu, timissamaateqarput, annikinnerungaatsiartumilli. Sananeqaatiaraqatigiinnik timissanik sanasussanik inuup timaata sanarfisinnaanngisaanik taakkuninnga pisinnaavungut. Timissat uunnakkaangamik atorfivitsik isikkutillu qimattarpaat. Ikattutigut, taassuma sannaa aqinnerulertarpoq seqummarinnerulerlunilu – neqilu ingasarpoq. Ilaatigullu timissaq issortarpoq, soorlu manniup qaqortortaa issoraangami. Manniup qaqortortaa issoqqangaatsiaraluartoq tasisuaarnera tugusunnitsunik iffiornermi atorneqarluartartut ilaraat, kingulerartuutinilu tunngaviit ilaralugu ingammik aalaterujussuakkani. Nukissat Nukissat sioraasaannaat, soorlu nerrivimmi sioraasat, sioraasaq marloqiusamik sananeqaatiaqqanik atasunik atasulik, ataasiinnarmillu sananeqaatiaqqanik atasulik, naatitaniillu sioraasat taavalu qerattarsaat panikaasiamiik qaqorteqqasumik, suaasanik naatsiiamillu pisarput. Nukissap uunnannera paasilertoruminaatsuuvoq. Sioraasaq takisuumik sananeqaatiaqqanik ataqatigiissaakkanik atasulik takisooq, soorlu qerattarsaat, ingangaangami sioraasartaa minninngorluni sequtsilertarpoq, sioraasalli naammaannannerit erngataasanngornerusarlutik. Sioraasap sananeqaatiarataata ungalusiatut isikkuanit imeq tamarmi peerpat, taava kukkarnaanngoriartulernera aallartissooq, sioraasarlu kianneranit seqummatertarpoq aamarsuup sananeqaatiaraata pinngoriartornerani. Aallallu sioraasat seqummatertut kukkarnaamik sanasarput. Taannalu maillard qisuariaataanik taasaq nukissanik timissanillu uunnaanermi pilersitsisarpoq, mamamik sakkortulisaatitut. Orsut Orsut assigiinngittut naasuninngaannik uumasuniillu pisinnaapput, soorlu punneq puisilluunnit orsuanik. Orsoq uunartorujunngorsinnaavoq. Imiup kiak qalaalerfissaa qaangersinnaavaa, taamattumik akoorutissanik uunnaanermi atorneqartarpoq, soorlu siatsipiloornermi siatsinniinnarmiluunniit. Imeq Inganermi imeq imerpalasutulli allatut atorneqakkajuttorujuuvoq. Ingaaq imermut, ilaatigut mamalikkamut, qalaanniarlungu. Imerpalasut inganermi pisariaqangaarmata ingariaatsip atia qanoq imerup akoorutissallu akulerunnerat atsiunneqartarput soorlu: aalarlungu, uunarterujoorinermi, qalaassinermi, qalaatipallaanermilu. Imerpalasoq ammaannartumi uunnakkaanni sukkasuumik aalannguutipallattarpoq, mamaa akuilu kiserngoruttarlungit – qjuliornermi miseraliornermilu tassa atorluangaasartoq. Akuutissat timiut pisariaqartitaat aatsitassallu Akuutissat timiup pisariaqartitaai atortussaapput uumassusiliup timaani pissusissamisoortumik akuutissat attaviinik aaqqissuunnerani piasariallit, timiullu nammineq sanarfisinnaannginnamigit issumik pisariaqarput. Akuutissat timiup pisariaqartitaai piffinnik soorlu paarnarsuarnik naatitanillu nutaanik pipput (Vitamin C), sorlaat kajortunik, tingunnillu (Vitamin A), issingiassanik, qaqortuliamik tingummillu (B vitamins), aalisakkap tinguata orsuanik (Vitamin D), taavalu naatiat qorsooqqissunik (Vitamin K). Aatsitassa aammattaaq timiup pisariaqartippaai annikittumilli ukuusut, savimineq, saanissaq, saffiugassat ilaat (magnesium). Inuussutissaaqqat naatitaniittut atsitassat akuutissallu timiup pisariaqartitaai ilaat uunnannerminni sequminneqarsinnaapput. Ingammik (vitamin C) inganermi silaannalersornermigut sequmivissinnaavoq. Ingariaatsit Sikalaarineq Sikalaarineq – Aamarsuarnik siatsineq – Siaasaaneq – Nivinngarlugu uunnaaneq – Qaapiarlugu siatsineq Iffiorneq Iffiorneq - Imminngikkallarlungu iffiorneq – Aamarsurnik uunnaaneq Qalaassineq Qalaassineq – Qalaassipiloorneq – Ingamik siaasaaneq – Uunnaannarlungu – Poorlungu aalaaneq – Uunartumik kuillungu – Qalaasserujoorneq – Naqitsinilinmmik qalaassineq – Qalaatingajaaneq – Aalaaneq – Aqilisaaneq – Igamut qalaassineq – Silaannaakkamik inganeq Siatsineq Siatsineq – Kinillungu siatsineq – Tarattumi uunartumi siatsineq – siorammi uunartumi siatsineq – Siatsimmi siatsineq – Naqitsinilimmi siatsineq – Siatsipiloorneq – Aalatiutigalugit siatsineq Pujoorineq Pujoorineq Maleraasaaqqanik Maleraasaaqqanik Nerisassat tungaatigut isumannaallisaaneq Nerisassanik piareersaanermi kiak atorneqarnerani tappiorannartut ulorianarsinnaasut toqunneqartarput. Sunniutaa kianneranit qanorlu inganerat apeqqutaavoq. 5 °C-mik 57 °C-mut kiassusillit "nerisassat ulorianartorsiorfiat", kissassutsit taakku akornanni tappiorannarut ikaliartupiloorsinnaangamik. Taamaattoqartillungu, assersuutigalugu E. Coli, minutsit 20-kkaarlugit marloqiusanngorsinnaasarpoq. Nerisassaq isikkua allannguuteqarani ajoquteqaangittuusisinnaavoq, nerisunulli ulorianarsinnaalluni. Neqit, timmissat, manniit, immuillu allallu nerisassat piareersarnikut "nerisassat ulorianartorsiorfiat"-nnik ungalusimaneqassapput nerisinnaaneqarniassatillugit. Nillataartillugit qeritillugilluunnit tappiorannartut toqunneqarsinnaanngillat, ikaliartornerili arriillisinneqaannarsinnaavoq. Nerisassat uunartut nillarseniaraanni, uninngatiinnarneqassanngillat supoortumiluunnnit 90 minutsit sinnerlugit. Agguiviit tappiorannartunut qanittorujuupput, ulorianarsinnaallutillu sissuernermi malitassat malinneqanngippata. Agguiviit plastikkit qisummik sequmiannginnerupput, tappiornnartunillu ikaliartorfiunnginnerusutut isigineqarlutik. Eqqartorneqarsimavoq, misissuisullu ilaasa takutissimavaat agguiviit qisuit pittaanerusut. Erruiviit agguiviillu saligaattussiat innersuutigineqarput, ingammik neqinik, timmissanik imarmiunillu aapasunik suliaqarnermi. Imeq uunartoq, qaqorsaat, tappiorannartuiaallu imaluunnit errorsivimmut iluaqutaalluartarpoq napparsimasutissanik annikillisaanermi. Nerisassat imigassallu Marriornerup oqaluttuarisanerani marriorneq isumaqarpoq: marrarnik ilusilersuineq, natermut iikkamut assingisaannut neriivimmilu atortunik marrarmik imaluunnik atortussanik aapasunik sanaartorneq. Marriat ilaat eqqumiittuliatut akisuutut isigineqarput, ilaallu kusassaatiliaannartut, suliffeqarfinni imaluunnit eqqumiittuliatut atungassiatut aammattaaq qangarnisarsiornermi nassaassat. Inuit ataasiakkaat sanaarisinnaavaat imaluunnit suliffissuaqarfiup inuit eqimattat sanarfisaat. Marriornerit iliuseq malitaq atorlugu sanaat, marraq aatsitassanik imaluunnit atortussiat allanik akuungaq atorneqartarpoq, ilusilersungasarpoq kiammilu uninngatinneqartarluni. Nerrivimmilu assigisaannilu atorneqartartut suli taamannak ilaat sanaajusarput. Ullutsinni marriornermi, eqqumiittuliornermi marriornermilu uummassuseqarnikuunngittumik atortussiat, saffiugassaanngittullu uunnallungit sanaajusarput. Marriornerup oqaluttuarisaanera atugartuusuni tamagajanni annertuvoq. Atugartuussuserillu tammarnikut marriat eqqumiittuliat uppernarsaatitut qimagarisarpaat. Soorlu Nok-imi Afrika-mi ukiut 2000 matuma siornatigut peqartoq. Atugartuusut marriornermi malunnartumik pikkoriffillit ukuupput: Kiinamiut, Kretamiut, Grækerit, Persiamiut, Mayat, Japanimiut, Dominicamiut, Koriiamiut Kitaamiullu ullutsinni. Marriornerup eqqumiittuliornertaa, piffissat assigiinngittut ingerlaneranni sanariaatsit soorlu isikkua, qalipannera, ilusilersornera, taninneralu piusimasut nassaassaapput ikannerni. Nunarsualerineq Miluumasunik inungasunik ilisimatusarneq tassaavoq ingungasunik ilisimatusarneq. Ilisimatusarnerit assigiinngillat, miluumasunik inungasunik ilisimatusartut immikkoortortaqarfinni ukunani nassaassaapput, inuup ineriartornerani ilisimatusarneq, uumassusilerineq, tarnip pissusilerineq allarpassuillu. Inuup ineriartornerani ilisimatusarnermi timitalerlungu misissuineruvoq, tassalu inungasunik, ingammik Homo sapiens misissuinerulluni. Ilisimatusarnerup inungasunik misissuineq sammisaqarfiuvoq, aapakaat taakkulu aapakaangasut siuaaavinik, inunnik aapakaarujussuarnillu. Ullutsinni miluumasunik inungasunik ilisimatusarneq siammasittorujuuvoq. Inungasut siuaavisa timaanik aammattaaq pinngortitami inuuffianni, uumasut eqqarsariartaasiinik aapakaallu attaveqatigeeriaasiannik misissuiffiulluni. Inuup siuaasaatalu tunngaviusumik pissusaa taanna misissuineq atorlugu paasisat qaammaassaqarfiunerulersimapput. Uumassuseqartulerineq Ilusilersuineq isumaqarsinnaavoq: Sanalunneq aamma ilisimatusarneq illorsuarnik assigisaannillu sanarfininerani Ilusilersuisup suliaa, ilusilersuisullu suliamik ilinniarsimasutut sullissinissamik neqeroorutaa, illorsuit sanarfinerani sananeranilu, imaluunnit sanaassat akornini avatagiisiinilu. Illorsuit allalu sanaat assigisaat nassuiaatitaatut. Sanarferiaaseq suleriaaserluunnit illorsuit sanaallu sananeranni. Sanarfinermi suliat uku isumarisinnaavaai, annertunierusmik suliat (illoqarfik sanarfinera, nunatap ilusilersornera) minnerusumillu suliat (sananissami ilanngutassat ataasiakkaat aamma pisattani). Ilusilersuineq ingerlarnga inerneralu, sanarfinera sananera, piffik atorfissaa, suleriaaseq, inooqatigeeriaaseq, aammattaaq malunginiutit eqqarsaatigilluarneqartarput. Nutaalioriaaseq aammattaaq sanaartugassanik suliaqarnissaq, atortorissaarutit, tarrat qaamanerillu pikkoriffigineqassapput. Ilusilersuisut aammattaaq illorsuit suliariuminassusai sannaalu ilannguttarpaat, pilersaarusiornera, nalingi sananeranilu pappiliarsornerit aammattaq suliarisarpaat. Ilusilersuisut piariigaat, titartakkat, pilersaarutit suleriaasissamillu ilitsersuutit, ilusilersuisup sanaava nassuiartarpaat sanariigaq sanaassarluunnit. Ilusilersukkat piorsarsimasutsikkut naalakkersuinikkullu ersersitsisutut kusanartuliatullu isigikkajunneqartarput. Atugartuussuseriaat oqalutuarisaanillit ilusilersukkaminnik kinaassusaat ersersinneqartarpoq. Ilusilersuineq aaqqissuulluakkamik suliaqarnermut unnersuussisarpoq, nunarsuarmi paasissutissanik atortorissaarfiusumi taariaaseq naliginnaavoq. Ilusilersugaaneq‎ Nikerartuusisitsineq tassaavoq assinik sukkasuumik tulleriiaartumik ersersertitsineq, manittunik, ilusilinnik imaluunnit ilusinik inissitsiterinermi aalasuusilertitsineq. Isigineqarsinnaasoq takusorisaavoq, isgiginerup isigerusunneranik pinngorluni, pilersinneqarsinnaavoq takutinneqarsinnaallunilu amerlasuutigut. Nikerartuusisitsinermi takuteriaatsit atorneqarnerpaat ilagaat assimik imaluunnit immiussamik iliuuserisassaqareertumik saqqummiussinermi, allamilli aamma nikerartuusisitsineq saqqummiussinerit arlaqaraluartut. Film Sanaartorneq tassaavoq suliaq, suliffik sanariaaserlu. Suleriaatsit, ilisimatusarneq aammattaaq kisitseriaatsit ilisimasat atorlugit sanarfineq. Aammattaaq atortussanik, ilusinik, sanalluakkanik, atortussanik aammattaaq aaqqissuulluakkanik sulineq nassaarsiaq pisatarluunnit pilersissallungu. Ilisimatusaatit Innaallangialerineq atortorissaarutaavoq ilisimatusarnerullunilu innaallagissat ingerlaarnerannik atortunik soorlu innaallangissamik kalerrisaarutitalinnik, ingerlaarnerit ataqatigiinneranik, akersuunnernik imunernillu sanaajusarlutik. Innaallangiatortut qanoq ingerlavinneri pinngorsimasulerinermi akisassaavoq (atavissumik pinngorsimasulerinermi, innaallangiamillu kajungerinermi) innaallagialli igerlaarneri sananeri sannaalu sanaartornermiillutik. Ilisimasarlu atortuni innaallangiatortuni atorneqartarpoq, innaallagissallu maleraasaannik aammattaaq innaallangissamik kajungerisumik pillit paasissutissanik ikiorsiullungu kalerrisaarutinik ingerlasut atortarlugit, immaqaluunnit innallagissamik allannguallatsitsinermi siaruartitserinermilu atortarluni. Innaallangiaq 1800-kkunnili paasissutissanik nalunaarasuartaatikkut oqarasuaatikkullu naasitsinermi atorneqalereeraluartoq, innallangiatorneq aattaat ineriartorlualersimavoq tingooraassutit nassississutillu pinngormata. Innaallagiaq marlunnik immikkoortortanut avissinnavoq: assigiiaagaasumik innaallagiaq, sakkortulisagaq, issingertagaq arlaatigullu kalerrisaarutinik ingerlaavartumik piffissami aaliagiussami nikerartoq, taavalu qarasaasiani innallagiaq, kalerrisaarutinik passussisut amerlassutsit killillit akornni ataatsimik tigusisuartut, soorlu angissusit ersarinngitsut. Aamattaq marloqiusaasunik peqarpoq assigiiaagaasuusumik aammattaaq qarasaasiatalimmik. Ilisimatusaatit Atassut Kalaallit Nunaanni Partiiuvoq Liberalisme tunngavigalugu ingerlatsisoq 29. April 1978-imi pilersinneqartoq. Atassut politikkikkut partiiuvoq nunatsinnut naleqqussakkamik pisortanit pituttorneqanngitsumik kiffaanngissuseqartumik kalaallit kulturitoqaannik sorlaqartumik ingerlatsinissamik anguniagaqartoq. ATASSUT-ip Siulittaasoraa Gerhard Petersen 2009-mi Inatsisartunut qinersinerup kingorna siulittaasunngorpoq Aamma takuuk www.atassut.gl Kalaallit Nunaat Politik Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq tassaavoq siammasinnerusumik inuup ilinniarnera. Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq immikkortortaqarpoq tassaasunik: piorsarsimassusilerineq, inooqatigiinnerup sannaa il.il. aammattaaq inuup sannaata ineriartorneranik ilisimatusarneq. Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq iluaqutigalugu, amerlanertigut ornillugit misissuinermi, inuiaqatigiit assigiinngittut imminnut naleqqiunneqarsinnaalertarput, imaluunnit piffissami pineqartumi inuiaqatigiit ineriartorsimanerat sammineqarsinnaalluni. Mississuinermi tunngaviusup siulliup soqutigineruaa inuiaqatigiinni sannaani assigiissaarnerat, aappaatalu ullutsinniuinerusoq imaluunnit oqaluttuarisaanermi piorsarsimasut "allakannajaanik" misissuineq. Siusinnerusukkut inuup ineriartorneranik ilisimasassarsiortut ornillugulu misissuiartortut piorsarsimasut "allakannajaat" misissuiffiginerusarpaat, tassalu kitaamiuunnginnerusut. Kisiannili ilisimasassarsiornermi eqqarsariaatsit ineriartorneranni apeqquserneqarpoq "allakanajaat" assigisaallu, inuup ineriartornerani misissuinerup qanoq atorneqarnissaat "allakannajaat" eqqarsaatigalugit. Inuup ineriartorneranik ilisimasassarsiortut "marloqiusaasumik inissisimaffeqartutut" isigisaasarput ornitaminni. Alapernaannerminni iliuusaat tamakkuninga pinngortitsisarput. Kisianni akuleruteqqavinngillat, misissuisutut inissisimagamik, piorsarsimassusermillu allamik tunuliaquteqaramik, misissukkamik allaanerusumik. Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq‎ Qangarnisarsiorneq tassaavoq inuup aalaakkaaneranik misissuineq, pingaarnertut inuit pisattanik qimagaanik. Inuup aalaakkanerata annertunertaa pivoq suli allattaaserup pinngortinneqannginnerani. Taamaattumik qangarnisarsiorneq misissueriaaseq pingaarnersaavoq inuiaqatigiinnik qangarsuarneersunik missuinermi. Qangarnisarsiorneq suliat assigiinngittut ilanngunneqarput, oqaluttuarisaanermi pisattat qimatat nassuiarneri, aammattaaaq allakkat assillu piuinnarnikut. Pinngortitamik ilisimatusaatit suli ineriartorput ilanngunneqartanerilu annertuneruleraluttuinnarpoq. Itsarsuarnisarsiornermi piffissami takisuumi pisut sammineqartarput – soorlu Kalaallit Nunaannut nunaseqqaartut ilisimaneqartut Independence, Independence-kangerluani Kalaallit Nunaata avannaanersumik atsigaalluni, qangarnisarsiornermi nassaat takutippaat piffassaliussatsinni ukiut 2500 sioqqullngu nunasinerit siulliit sinnikui. Nunasisullu piniartuusimapput, ingammik umimmannik nerisaqartuullutik, Kalaallit Nunaatalu avannaaginnaa kisiat angusimanissaa ilimagineqarluni, ukiullu 500 qaangiummata nungussimallutik. Allanittaaq aamma nunnisoqarpoq, soorlu Saqqaq, Independence kingorna takkuttoq, piffissaliussarpullu ukiut 2000 sioqqullugu takussimallutik, Independence-imullu assigulluni. Ukiut 1000 Saqqaq piusimavoq. Ullutsinnilu Kalaallit Nunaanni najugallit siuaavi missiliullugu ukioq 900 takkupput, tassalu Thule, nassarlugit umiaq, qamutit qajarlu. Pissusissamisooralutuinnarporlu qangarnisarsiortut 17- aamma 1800-kkunnik soqutiginikkiartornerat. Qangaanerusunillu, soorlu Grækerit, Romamiut aammattaaq kangianeersunik qangarnisarsiorneq, sanaanillu sammisaqarneruneq piorsarsimassusermik tunngaveqarnerulluni. Ilisimatusaatit Inooqatigiinnik ilisimatusarneq tassaavoq ilisimatusarneq inuit akornanni inooqatigiinnerannik. Inooqatigiit ilisimatusarneranni qitiutinneqarpoq inuit akornanni attuumassutsit, ataasiakkatut, eqimattatut aammattaaq inuiaqatigiit sannaanik. Inooqatigiinnik ilisimatusarnerlu taamaalilluni tarnip pissusilerinermik avissaaqqavoq, inooqatigiittut pisartut imminiinnarmut tunngasumik ataasiakkaamillu avissaaqqatinneqarluni. Inooqatigiinnik ilisimatusarneq Tarnip ilinniarnera ilisimatusaataavoq, ilinniangartuussuseq suliarlu inuup uumasulluunnit eqqarsartariaasiata atuuffianik pissusilersuutaanillu attuumassutilerissutaalluni. Tassuunakkut, suliami ilinniarsimasoq imaluunnit ilisimatusartorlu taaneqartarpoq tarnip pissusaanik ilisimatooq. Tarnip pissusaanik ilisimatooq inissisimavoq inooqatigiinnik imalunnit pissusilersuutinik ilisimasassarsiortoq. Tarnip pissusaanik ilisimatuut paasiniartarpaat ataasiakkaani eqqarsartariaatsip atuuffiata inoqataasutullu pissusilersuutaata inissisimaffiat, tarnip sianiutillu ingerlarngat paasisassarsiorfigiutigalugu. Tarnip pissusaanik sammineqartartut uku ilanngunneqartarput, malugisanik paasinninneq, paasinnissinnaassuseq, samminninneq, misigissutsit, kajumilersitsineq, qarattap atuuffia, kinaasuuseq, pissusilersorneq aammalu inuit ataqatigiinnerat. Ilaat, ingammik itisuumik tarnimik ilisimatuut, silaqassuserup silaqanngittortaa isumaliuutigisarpaat. Misileraanertalimmik periaaseq atorlugu pissutaasoq aalajangiunneqartarpoq aamma tarnip inooqataanerannik attuumasuutillit nikerartut eqqarsaatigineqartarlutik. Ilanngullugu imaluunnit akerlianik misileraalluni tunngavilersoqqaakkamik atuisoqartarpoq, tarnip pissusaanik ilisimasallit assersuutinik isumalioqqissaarneq allanillu isumalioriasaarnerit suleriaatsit ilaatigut tatigiffigisarpaat. Tarnip pissusaanik ilisimatusarnermi paasisat inuit aalaakkaaneranni atorneqartarput soorlu, ilaqutariiussutsimi, ilinniartitaanermi, sulisitsinermi taavalu tarnikkut peqqinnissami ajornartorsiutaasinnaasuni. Tarnip pissusaani ilisimatusarnermi immikkoortortaqarfiit amerlapput soorlu, ineriartornermi tarnip pissusilerineq, timersornermi tarnip pissusilerineq, peqqinnissami tarnip pissusilerineq, sanaartornermi aammattaaq aaqqissuusserinermi tarnip pissusilerineq, tusagassiutitigut tarnip pissusilerineq, inatsisitigut tarnip pissusilerineq taavalu unioqqutitsisoqarsimatillugu misissueqqissaarnermi tarnip pissusilerineq. Tarnip pissusilerineq inooqatiginnermi, pinngortitami inulerinermilu ilismatusarnermi misissuineq ilanngunneqartarpoq. Ilisimatusaatit Isumalersuineq imaluunniit filosofii tassaavoq tamatigoortunik aamma toqqammaviusunik ajornartorsiutinik misissuineq, soorlu: piuneq, ilisimasat, nali, aallavik, silaq taavalu oqaatsinik sammisaqarfiulluni. Immikkuullarissuuvoq toqqammaviusunik apeqqusiisarami, ataasiussuseqalerusunnermik, isummiutiinnakkanik kusanartuliornermillu allaanerulluini, isornartorsiunermigut aaqqissuulluakkamik qanillattornermigut aammattaaq eqqarsaatigikilluakkamik tunngavilersuisuugami. Oqaaseq filosofii grækerineersuuvoq, "philo" taaguutaasoq qanga grækerit oqaasiat asanninnermut tunngasoq - ikinngutigiinneq eqqarsaatiginerullugu, naaneralu "-sophia" isumaqartoq silassorissuseq. Oqaaseq "filosoffeq" ilaatigut imak paasisinnaavarput tunuliaqut grækereq inunnguutsimigut silassorissoq, taavalu "filosoffimik eqqarsaatersorneq" tassaanerusoq silassorissusermik nassaassarsiorneq imalt. nuannarisaqarneq, silassorinneq inunnguuserinngikkaluarlugu. Filosofi Kisitsilerineq tassaavoq misissuineq/ilinniarneq atortuaqqanut tunngasut; annertussuserineq, sanariaatsimik ilusilersuineq, allanngortitserineq aamma qanoq initussutsimut uuttuisarneq. Assersuutit Pythagoras-ip pingasunik teqeqqulinnut ataatsimik 90˚-iusumik teqeqqulinnut oqaasia tassaavoq pingasunik teqeqqullip iluatungaani qivernerit katinnerat 180˚-iuvoq. Ilisimatusaatit Kistsisinik ilinniarneq tassaavoq kisitsisilerinerup immikkoortortaasa pisoqaanersaat toqqammaviusuunerpaarlu. Kikkut tamagajammik atortarpaat, suliassat ulluinnarsiutiniik siuarsiamasumik ilisimasassarsiornermi, suliffeqarfinnilu kisitsinermi. Annertussutsinik ilisimasassarsiornermi, ingammik kisitsisinik ivertitsilerinermi atorneqartarpoq. Atuiinnarnemi, innersuutigineqartarpoq iliornerni ukunani: katiterinermi, ilanngaanermi, qanngerinermi agguaanermilu kisitsisinik minnerusunik suliaqarnermi. Suliamik ilinniarsimasut kisitsisilerituut ilaatigut kisitsisinik ilinniarneq annertunermik taariaaseq atortarpaat, kisitsisilerinermi inernerit annertunerungaangata, kisiat tamanna toqqammaviusumik kisitsisinik ilinniarnermut paarlaanneqasanngilaq. Matematikki Ulloriarsiorneq (qallunaatut: Astronomi, grækerit oqaasianeersoq: αστρονομία = άστρον + νόμος, nutsivillugu "ullorissat inatsisaat") pinngortitamik ilisimatusarneruvoq, qilammi pineqartunik ilinniagaqarneq, soorlu; ullorissanik, ulloriaq pamiulinnik, pujorujunnik, ulloriaqarneruffiit ulloriaqarfiillu ilisimatusarfiullutik. Pisartullu nunarsuatta silaannaqarfiata silataaneersunik pisunt ilisimatusarfiullutik, soorlu silaannarsuup tunuliaqutaata qinngorneranik misissuineq. Ineriartornera, pinngorsimanera, uumaattulerinertaa, silasiornertaa qilammilu pineqartut ingerlarngi sammineqarput, aammattaaq silaannarsuup ilusilersoriaasaa ineriartorneralu sammineqarlutik. Ulloriarsiorneq ilisimatusarnerni pisoqaanersat ilagaat. Oqaluttuarisaaneqanngikkallarmat piorsarsimasut ulloriarsiornermi atortarsimasaat nassaassaapput, soorlu Igitsinimiut sanaarsui aamma Stonehenge, aammattaaq atugartuusut siusissut soorlu Babylonermiut, Grækerit, Kiinamiut Indiamiullu tulleriaalluakkamik qilammik alapernaattarsimapput. Kisiannili ulloriarsiuutit nassaarineqarnera pisariaqarsimavoq aattaat nutaajusumik ilisimatusarnertut taaneqarsinnaalersimanera. Oqaluttuarisaanermi, ulloriarsiornermi suleriaatsit assigiinngisaartuupput soorlu ulloriarsiornermi uuttuineq, qilammi sumeersusersuineq, alapernaalluni ulloriarsiorneq, ullorsiutilerionermi allaallu ullorissat atorlugit upperisarsiorneq, kisiat suliffimmik ilinniarsimasutut ulloriarsiorneq ullutsinni pinngorsimasulerisutut ullorisarsiortutut oqaaseq isumaqatigivaa. 1900'kkut ingerlaneranni, ilinniarsimasutut ulloriarsiorneq marlunngorluni avippoq, siullertut alapernaannermik aappaattullu isumasiornermi. Alapernaalluni ulloriarsiorneq paasisanik qilammi pisunik alapernaalluni pisoqartarpoq, taakkulu paasisat misissoqqissarneqartarput pinngorsimasulerinermi tunngaviusut najoqqutaralugit. Isumasiorluni ulloriarsiorneq qarasaasiatigut aamattaaq ilusinik misissueqqisaarluni qilammi pisut issusersorneqartarput. Suleriaatsit taakku marluk imminnut tunniussaqartarput, isumasiornermi ulloriarsiornerup alapernaannermi inernerit imaluunnit paasiat nassuiarneqqarniarsarisarput, alapernaannerlu atorlugu isumasiornermi inernerit uppernarsaatigineqartarput. Ulloriarsiortut inuinnaat ulloriarsiornerat ikiorsiullugu kingoraakkat pingaarutillit nassaarineqartarput. Ulloriarsiornerlu ilisimatusarneruvoq suli inuinnaat toqqaannartumik suli tunniussaqafigisinnaasaat, ingammik pisut saneqqutiinnartut kingoraarnerannik. Qangarsuaq ulloriarsiorneq ullorissat atorlugit upperisarsiornermut paarlaanneqassanngilaq, upperisaq isumaqarpoq inuit naapitaat ullorissat inissisimanerisa arlaatigut sunniuteqarfigigaat. Pineqartorlu tassunga arlaannik tassunga attuumassuteqaraluartoq naggueqarfeqatigiikkaluartullu suleriaasiat allaanerulluinnarpoq. Ullorissanik ilisimatusarneq Nunavut (inuktitut: Nunarput, Tuluttut: Nunavut) namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap avannaani. Nunataq pilersinneqarpoq 1999-imi, nunap inoqqaavi peqatigalugit isumaqatigiissuteqarnikkut, nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffii tunngavigalugit. Taamaalilluni Northwest Territories atareersoq marlunnik avinneqarpoq. Nunavut (kalaallisut aamma nalunnginneqartoq: "Akilinermiut") nunataa Canadap 25%-iata missaa ilagivaa inuttussuseqarluni 30.800 missaani. Angissusigigamiuk 2.093.190 km² Kalaallit Nunaat angeqqatigingajappaa. Illoqarfiit pingaarnersaat Iqaluit, Baffin Island-imi inissisimavoq. Canada Amerika Avannarleq Sarfannguaq nunaqarfiuvoq 100 sinnilaarlugit inulik (1.1.2009) Sisimiut kommunerigaluani ittoq, ullumikkut Qeqqata Kommuniani ilaasoq. Kalaallit Nunaat Corbin Bleu Reivers (inuusoq Februaari 21-anni 1989) amerikarmiuuvoq filmiliaritsittartoq erinarsortartorlu. Nalunngilluarneqarpoq filmini ukunani Disney Channel Original Movie High School Musical Chad Danforth-itut aammalu Free Style-imi Link Larkin-itut. Isiginnaartitsisartut USA-meersut Inuit Nunanaanni Nipilersortartut Kattuffiat Inuit Nunanaanni Nipilersortartut Kattuffiat (INNK) 2007-mi Nuummi pilersinneqartoq. Tassaavoq nipilersortartut peqatigiiffiisa sinerissamiittut kattuffiat. Ullumikkut ilaasortarineqarlutik QNHP (Qaanaaq), Nipivik (Upernavik), Uummannami Nipilersortartut Peqatigiiffiat, Qasigiannguani Nipilersortartut QANIPI, Nipiaa (Aasiaat), Kangaatsiami Nipilersortartut Peqatigiiffiat, Nuummi Nipilersortartut, Narsami Nipilersortartut, Qaqortumi Nipilersortartut. Kattuffiup siunertaraa Nunatsinni nipilersortartunut nuna tamakkerlugu kattuffiunissaq, ilanngullugit illuatungaani nipilersortartut illuatungaanilu pisortat oqartussaasuisa, kattuffiit attuumassuteqartut ingerlataqarfiillu akornanni attaveqaqatigiittarnissaq. Kattuffik, siulersuisut aalajangeereernerisigut, siunnersuisoqatigiinni aalajangiisarfiusunilu ilaasortatut peqataasinnaavoq. Kattuffiup soqutigisaqaqatigiiffittut Nunatsinni nipilersortartunut atugarisaasut pitsanngorsarniarlugillu ineriartortitseqataaffiginiassavai, aningaasaqarnikkut aammalu kulturikkut tunuliaqutalimmik. Kattuffik siulersorneqarpoq siulersuisunit tallimanik ilaasortalimmit. Siulersuisunut ilaasortat ataatsimeersuarnermi ukiunut marlunnut qinerneqartarput. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq. Siulersuisunut ilaasortat ilaasortaanerminnut atatillugu akissarsiaqartinneqanngillat. Taakku saniatigut siulersuisunut sinniisussat marluk qinerneqartarput. Kattuffimmut ilaasortaanngitsut, peqatigiiffilerinermilli tunngavissallit ataatsimeersuarnerup akuersineratigut siulersuisunut ilaasortassatut inassutigineqarsinnaapput. Ullumikkut siulersuisuupput Siulitaasoq Johan Henningsen (Narsami Nipilersortartut) Siulittaasup tullia Elo Geisler (Nuummi Nipilersortartut) Allatsi Juaaka Lyberth (Nuummi Nipilersortartut) Aningaaserisoq Hanne Saandvig (Nuummi Nipilersortartut) Siulersuisunut Ilaasortaq Karl Mathiassen (Nipiaa, Aasiaat) INNK allaffeqarpoq Nuummi, H.J. Rinksvejs -imi KNR-p illutakuani. Pilersinneqaqqaarami Suliniaqatigiiffik Team Music-imik taajortunit pilersinneqarpoq siullerpaamillu siulittaasuulluni Leif Immanuelsen maanna Kulturilerisut Kattuffianni siulittaasuusoq INNK-miit qiningaalluni. Aamma alakkaruk INNK Facebook-imi https://facebook.com/group.php?gid=56300376705 Nipilersorneq Kalaallit Nunaat Prinsesse Madeleine (Madeleine Thérèse Amelie Josephine), inuuvoq 10. juni 1982 Drottningholm Slot-imi Sverige-mi prinsessi, hertugi arnaq Hälsingland'imut Gästrikland'imullu, qatanngutigiinni pingasuni nukarlersaavoq, Carl 16. Gustav-ip aamma dronning Silvia-llu qitornaanni. Kunngissani pingajuattut inissisimavoq, qatanngutimi kronprinsesse Victoria prins Carl Philip-illu siuleralugit. Kunngissani 193-itut inissisimavoq tuluit kunngeqarfianni. Nittartakkat allat kungahuset.se (sv) Sverige Ataqqinartoq Kronprinsesse Victoria Sverige'mit (Victoria Ingrid Alice Desirée), hertugi arnaq Västergötland'imut, (inuuvoq 14. juli 1977) panigineqarpoq kunngi Carl 16. Gustav'mit dronning Silvia'millu, Sverigemi Kunngissaq. Inuusimavoq prinsessitut, kisiannili inatsisinit allanngositsinerup kingorna kunngissanngorsimavoq 1. januar 1980. Qatanngutigivai Carl Philip prinsesse Madeleine'ilu. Kronprinsesse Victoria katissimavoq Prins Daniel'imut. Katissimapput 19. juni 2010 oqaluffimmi Storkyrkan'imi. Aappariit forloversimapput 24. februar 2009 sivisunerusumik aappariissimanikuullutik. Ilisserutit Sverige Air Iceland (Islandimiusut: Flugfélag Íslands) regional airline'iuvoq Island'imi Reykjavík'imi baselik. Timmisartuussinerit Islandimi ingerlanneqartarput, Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu. Mittarfinni pingaarnersaavoq Reykjavíkkip Mittarfia aammalu Akureyrip Mittarfia. Oqaluttuarisaaneq Timmisartortitseqatigiiffik aallarnerneqarsimavoq Akureyrimi Tryggvi Helgason'imit Nordurflug'isut, atserneqarporli Flugfelag Nordurlands 1. maj 1975. Kingusinnerusukkut aallarnerneqarnerni iluarsaassinikkut Icelandair'imit nunap iluan timmisartuussinerni Norlandair'ilu (Flugfélag Nordurlands) ulloq manna timmisartortitseqatigiiffiup aqqa taaguutigilersimavaa, 1997'imi. Suliffeqarfik tamaviaasumik Icelandair Group'imik pigineqarpoq martsimilu 2007'imi 226'inik sulisoqarsimalluni. Angallassissutit Esperanto oqaasiupput immikkut ittut, suliarineqarsimallutik nalunanngitsunnguamik atorneqartussanngorlugit. 1800-rujukkut ingerlanneranni oqaatsit taakku sananeqarsimapput, inuit nunat allaneersut imminnut oqaloqatigiittarnissaannut siunertaqartumik. Oqaatsit Jonathan Petersen (maji 7-at, 1881 − augustusi 22-at, 1961) kalaaliuvoq tussiutinik erinarsuutinillu taalliortoq erinniortorlu. Kalaallit Nunaanni inuiaassutsimut erinarsuutit marluusut erinniorpai, siulleq "Nunarput utoqqarsuanngoravit" Henrik Lund-mit taalliarineqartoq, kingusittukkulli pisortatiguulersoq "Nuna asiilasooq" erinniaralugulu taalliarivaa. Aallaavia Tidsskriftet Grønland, arkiv 1961 (qallunaatut) Nipilersortartut Canada qulinik nunataqarpoq (immikkoortortaqarpoq, provinsit) pingasunillu killeqarfeqarluni (territoriit). Nunatai annerusumik namminersortuupput, imminneq naalakkersuisoqarlutik inatsisartoqarlutillu. Canadami nunatat quliusut (illoqarfik pingaarnersaq ungaluuserlugu): Alberta (Edmonton) Britisk Columbia (Victoria) Manitoba (Winnipeg) New Brunswick (Fredericton) Newfoundland aamma Labrador (St. John's) Nova Scotia (Halifax) Ontario (Toronto) Prince Edward Island (Charlottetown) Québec (Québec (illoqarfik)) Saskatchewan (Regina) Canadami killeqarfiit: Yukon (Whitehorse) Northwest Territories (Yellowknife) Nunavut (Iqaluit) Canada Georg Carl Amdrup (inuusoq 19. novembari 1866 København Danmarkimi - toqusoq 15. januaari 1947 København). Qallunaaq imarsiornermik sakkutooq aamma Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiortoq. Ilisimatusaatit‎ Danmarki Qeqertarsuup tunua imaavoq kangerliumaneq (aamma taasarpaat "iterlak" imalt. "ikerasak") Qeqertarsuup, Ilulissat, Aasiaallu akornaniittoq. Qeqertarsuup tunua eqqartorneqaleraangami illoqarfiit uku malunniutigineqarnerusarput: Qeqertarsuaq, Ilulissat, Qasigiannguit, Aasiaat aamma Uummannaq. Kalaallit Nunaat Ineriartorneq Amaroq qasertoq (Canis lupus) naliginaanerpaavoq >Amaqqunik< taaneqaanartarnini. Amaroq Canidae-ilaqutarinni anginertarivaat. Canidae-ilaqutariit tassavoq naalisarlugu qimmertut isikkulik, sorlu amaroq, terianniaq itsaq uummasut soorlu Canis lepophagus, Honshu-amaroq il.il. Amaroq Nord-Amerikamiinerupput, kisianni toqoravataarnikuullutik pisutaanerullutik najugaqarfisaat inunnik aseroterineqarlutik, C.O2 il.il. Tassami inuk amarorlu naapiinaavinnerminnik aallartippoq amaqqunik inunnillu sorsunnersuaq, kisiannilu amaroq isigineqartuaannarluni umasutut kusanartoq nugusagassaanngitsullu. Ulloq manna ammaqqut toqoraneqaqusaangillat. Amaqqumut qasertup siuaasaanut ilimagineqarnerpaaq tassaavoq uumasoq atilik >Canis lepophagus< taanna uumasoq mikisuaraq, amittunik tuilik Amerikkap avannaani najugaqarnikuuvoq, ilaallunilu Canidae-ilaqutariannut. Nassaartoqarnikuuvorli anginernik Canis lepophagusinik, angisuunik tuilinnik Texasip avannaani taavalu tassanngaaniik ilisimatuut isumaqalerput immaqa Texasip eqqaaninngaaniik nassarisinnaalugit sumingaanerneri ammaqquviit. Ammaqquviit siulliit takkusuupput Blancan Amerika avataa S. Naanerani. Taavalu Irvingtonian aallartsinnerani, taannalu amaruvik ilagai >Canis priscolatrans< uumasoq mikisoq, amaroq aappaluttoq assgilaaraa. Blancan Amerka avataa S. Tassaavoq piffissaq aalajangersimasoq ukiunik 2.942-nik sivisutigisoq, aamma irvingtonian taammannak ippoq. Timitalimmik nassuujanneq. Amaqqup amia Amaqqut ameqarput attuumasumik issulaartumillu, iluatsigut meqqui qituttut kissassimaarnissaanut iluaqutsilimmik, taavalu silataani mangernermik meqqoqarlutik pisutaanerutsillugu sialumut masatsipallaannginnissaq, taakkulu qitsiani, qungasiani, tuiani, uluaani aammalu siutaata eqqaani annertunerupput. Ukiukkut ajornartorsiutseqarneq ajorput, tassalimi allaat -40 _ tungaanut nunaannarmi ammaanartumi uumasinaapput, niaqortik niuannuk tunorlernut innartsiinnarunikkit pamiortillu atorlugu kiinnartik asserlugu. Amaqqut assigiinngitsorpassuarnik qalipaatseqartarput, soorlu qaqortoq, sungaartoq, qasertoq, kajortoq allaallulimi qennertoq. Arnaviaq angutivissallu qalipaataat assigiiginnaasapput, kisiannili arnavisssat aappalunnerulaartarlutik. Naamassuseq Amaroq naamasinaavoq allaat 2-3 km-terimik ungasissusilimmik, tassuunalu nassaarluartarlutik nerisassaminik. Oqaluttuat Oqaluttuanik ulikkaarpoq amaqqut pillugit, kisianni naalisapallasavara. Itsaq indiaanarit aamma inuvit upperivaat amaqqut tarnillik kissartumik, aamma kuutseqartoq atilik ’’Anayo’’ aamma isumalik (amaroq arnaviaq naalagaq) Naluvara qanoq kalaallit nalunngitsigineraat tamakku pillugit kisiannilili isumaqarpunga uumasut uku tupinnartuusut. Nersut Humaniora tassaavoq inuup kulturikkut suliarisimasaanik aamma oqaasiinik ilisimatusarneq. (Human = Inuppalaarneq). Ilinniarneqartarput inuup qanoq ingerlaarneranik, qanoq issusianik ileqquanillu. Humaniora ilagivai ilisimatusaatit ilaatigut ukuusut; inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq, inuunerup isumalerineq, oqaluttuarisaaneq, attaveqaqatigiinneq, eqqumiitsuliorneq, atuakkalerineq, inuup eqqarsartaasianik ilisimatusarneq, oqaasilerineq aamma oqaatsinik ilinniarneq. Humaniora Annoraamineq siiliki qanga Jiisusi suli inunngunngikkallarmat 2600 matuma siorna jaapani-miit nalunngineqareersimavoq japa-nip siullermik isertuusimavaa kisianni kinap paasisimavaa, taamanikkumiilli siiliki atungaajartulersimavoq ullumikkullu 2000-tikkunniilli siiliki atungaalersimavoq ullumikkut. Siiliki ,siiliki quperlummiik aallartissimavoq, tassa quperluup amia nutaanngorluni kitakkaangat suliarineqarluni annoraamininngortinneqartarpoq immaqalumi aamma pulateriaarsuup amia taamalisarsimavaat. Uanga kisiat tamanna ilisimanngilara. Naasut Qarasaasialerinermik ilisimatusarneq (qall.: Datalogi) tassaavoq paasissutissanik, qanorlu taakku passinnissaanik ilisimatusarneq, qarasaasiat ikiortigalugit. Qarasaasialerineq Motörhead nipilersoqatigiiupput heavy-metal-inik appisimaartartut aallartittut 1975-imi London-imi Tuluit Nunaanni, aallarniisoralugu bassertartuat Lemmy Kilmister. Nipilersortartut ilisarnaaqqutaat, Snaggletooth, ilaasarpoq tusarnaariartitsisarneranni aamma immiussaminni saqqaani. Albums Motörhead (1977) Overkil (1979) Bomber (1979) Ace of Spades (1980) No Sleep 'til Hammersmith (1981) Iron Fist (1982) Another Perfect Day (1983) Orgasmatron (1986) Rock 'n' Roll (1987) Nö Sleep at All (1988) 1916 (1991) March ör Die (1992) Bastards (1993) Sacrifice (1995) Overnight Sensation (1996) Snake Bite Love (1998) Everything Louder Than Everyone Else (1999) We Are Motörhead (2000) Hammered (2002) Live at Brixton Academy (2003) Inferno (2004) Kiss of Death (2006) Better Motörhead Than Dead - Live at Hammersmith (2007) Motörizer (2008) The Wörld Is Yours (2010) Aftershock (2013) Bad Magic (2015) Nunani allani nipilersortartut Anaanap ullua nalliuttorsiutigineqartartuuvoq ullormi assigiinngitsumi ulloritinneqartarluni nunarsuaq tamakkerlugu, ulloq tutsinneqarajuttuuvoq Martsimi, Apriilimi Maajimiluunniit anaananik anaanaqassusermilluunniit ataqqinninniuteqarluni. Danmark-imi nunanilu amerlanerni maj sapaataasa tulliani inissisimatinneqartuuvoq. Ullorsiutit Eurovision Song Contest tassaavoq Europami erinarsornermik unammisitsisarfik 1956-imiilli ukiut tamaasa ataasiarluni ingerlanneqartartoq. Aallarteqqaarami ateqarsimagaluarpoq "Eurovision Grand Prix", ukiullu ingerlanerini Eurovision Song Contest-imik taagorneqarnerulerluni. Unammisitsisarneq aaqqissuunneqartartuuvoq Europami TV-kkut radio-kkullu aallakaatitsisartut kattuffiat EBU aqqutigalugu. Unammisitsinerit sap. akunn. ataatsip ingerlanerani pingasoriarlugu ingerlanneqartalerpoq, siullermik semi-finale siulleq, ullup appassaani semi-finale-tullia kingullerlu finale ingerlanneqartarluni. Nunat tallimat semi-finaleni ilaatinneqarneq ajortut, finalemullu ingerlaannaq ilanngunneqartut tassaapput; Storbritannien, Spanien, Italien, Tyskland Frankrig-ilu. Taakku aamma taaneqartartuupput "Angisuut tallimat", kattuffimmut EBU-mut tapiisarnerat annertunerujussuummat finale-mut ingerlaannaq ilaatinneqartarput, aamma unammisitsisarnerup taassuma soqutigineqarnera inunnit amerlanernit soqutigineqarnera atajuaannartikkumallugu. Aaqqissuussisut ajugaasullu Nipilersorneq Ataqqinassusermik inuup nammineq pigisaanik aammalu anooqatigiinnut ilaasortaasut tamarmik naligiimmik annaasassaanngitsumillu pisinnaatitaaffeqarnissaannik akuersissuteqarneq nunarsuarmi kiffaanngissuseqarnermut, naapertuilluarnermut eqqissinissamullu tunngaviummata. Inuttut pisinnaatitaaffinnik sumiginnaanerit asissuinerillu naakkittaatsuliornerujussuarnik silarsuarmiunut tarnip nalunngissusiinik aalassatsitsisartunik nassataqartarmata, aammalu nunarsuarmik inuit killilersugaanngitsumik oqalussinnaatitaaffigalugulu upperisakkut pisinnaatitaaffeqarfiannik ersiorfiginagulu atugarliorfigisassarinngisaannik pilersitsinissaq inuiaat anguniagaattut pingaarnerpaatut tusarliunneqartareersimammat. Ingaaruteqarluinnarmat inuiaqatigiit akornanni ikinngutinnersumik pissuseqarnissaq annertusarniassallugu. Pingaaruteqarluinnarmat inuttut pisinnaatitaaffiit inatsisitigut illersorneqarnissaat, inuk allatut sapilerluni qunutitsinermut qunusiaanermullu akiuunniartariaqalissanngippat. Naalagaaffiit Peqatigiit inuisa isumaqatigiissutikkut uppernarsaqqimmassuk inuttut pisinnaatitaaffiit tunngaviusut, inuup ataqqinassusiata erianassusiatalu aammalu angutit arnallu naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnerisa pingaartinneqarnissaat isumalluarfigigitsik, aalajangiussimallugulu inuttut atugarisanik siuarsaaniarnissaq inuuniarnermilu atugarisanik pitsaanerulersitsinissaq. Naalagaaffiit ilaasortaasut imminnut pisussanngortimmata Naalagaaffiit Peqatigiit suleqatigalugit sulissutigissallugu inuttut pisinnaatitaaffinnut aammalu tunngavissiisutut killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffinnut nalinginnaasumik ataqqinninnerup annertunerulersinnissaa. Pisinnaatitaaffinnik aammalu killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffinnik tamakkuninnga peqatigiilluni paasinninneq pisussaaffimmik tamatuminnga piviusunngortitsinissamut pingaaruteqarnerpaammat. Naalagaaffiit ilaasortaasut aallartitaasa. Taamaattumik tamanut nalunaarutigaat inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit silarsuarmioqatigiinnut nalunaarut manna inunnut tamanut inuiaqatigiinnullu tamanut tunngatillugu peqatigiinnikkut anguniagassatut, siunertaralugu inuup kialuunniit aammalu inuiaqatigiinnik sullissisut kikkulluunniit tamatigut Nalunaarutikkut matumuuna anguniassagaat atuartitsineq perorsaanerlu aqqutigalugit pisinnaatitaaffinnut killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaanernut tamakkununnga ataqqinninnerulernissaq aammalu inuiaqatigiit nunallu allat alliartuinnartumik suliniuteqarnerisigut qularnaarniassallugu sumiluunniit sunniuteqartumik akuersaarneqarlutillu naammassiniarneqarnissaat, naalagaaffinni ilaasortaasuni innuttaasut aammalu sumiiffinni naalagaaffinnit taakkunannga aqunneqartuni innuttaasut akornanni. Immikkoortoq 1 Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Solaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani. Immikkoortoq 2 Kinal uunniit pisinnaatitaaffinnik killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffinnik nalunaarummi maani taaneqartunik tamanik atuiumasinnaavoq, sukkulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik, s. ass. inuiannut sorlernut ataneq, ammip qalipaataa, arnaaneq/angutaaneq, oqaatsit, upperisaq, naalakkersuinikkut isuma allatulluunniit isumaqarneq, inuiaassutsikkut imaluunniit innuttaaqatigiinni qanoq atugaqartuneerneq, pigisaqassuseq, inunnguutsimit imaluunniit inuiaqatigiinni allatut inissisimaneq pissutigalugit. Aammattaaq nunami imaluunniit sumiiffimmi eqqartuussisinnaanikkut pissutsit imaluunniitt naalakkersuinikkut imaluunniit nunat allamiut inuup aalajangersimasup attaveqarfigisaasa isumaat pissutiagalugit assigiinngisitsineqassanngilaq, sumiiffik naalakkersuinikkut attaveqarfeqanngikkaluarpalluunniit, allanit oqartussaaffigineqaraluarpat namminersortuunngikkaluarpalluunniit, imaluunniit imminut naalakkersorsinnaassusia arlaatigut killiliivigineqarsimagaluarpat. Immikkoortoq 3 Kinaluunniit inuunermut, nammineersinnaassuseqarnissamut isumakuluuteqaranilu inuuniarnissamut pisinnaatitaavoq. Immikkoortoq 4 Kinaluunniit inussiaatigineqaraniluunniit namminersorsinnaassusiiagaassanngilaq; inussiaateqarneq inussiaarniarnerlu sutigut tamatigut inerteqqutigineqassapput. Immikkoortoq 5 Kinaluunniit naalliutserujussuarneqassanngilaq aammalu peqqarniitsumik, naakkittaatsumik narrunarsaataasumillu pineqassananilu pillarneqassanani. Immikkoortoq 6 Inuk kinaluunniit nunarsuarmi sumiluunniit eqqartuussisarnermi pisassalittut pisussaasutulluunniit isigineqarsinnaatitaanissamut pisinnaatitaavoq. Immikkoortoq 7 Kikkulluunniit tamarmik inatsiseqarnikkut naligiissitaasussaapput, aammalu sutigulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik inatsisitigut illersorneqarnissamut pisinnaatitaallutik. Kikkulluunniit tamatmik assigiimmik pisinnaatitaapput nalunaarummut matumunnga akerliusumik sutigulluunniit assigiinngisinneqarnissamut taamatulluunniit assigiinngisinneqalernissamut kajumissaarutaasinnaasunut sunulluunniit illersorneqarnissamut. Immikkoortoq 8 Kinaluunniit pisinnaatitaavoq naammaginartumik akitsisitaaqqinnissamut iliuutsinut tunngaviusutut pisinnaatitaaffinnik, nunap naalakkersugaanerani imaluunniit inatsisitigut pineqartunut tunniunneqartunik, innarliisunut inuiaqatigiinni eqqartuussiviit susassaqartut aqqutigalugit. Immikkoortoq 9 Kinaluunniit namminissarsiortumik tigusarineqassanngliq, tigummigallagassanngortitaassanani imaluunniit nunagisamit peersitaassanani. Immikkoortoq 10 Kinaluunniit naligiissitaalluinnarnikkut piumasaqarsinnaatitaavoq eqqartuussivimmi aalajangersimasunut attaveqanngitsumi aammalu nakerisarsiortuunngitsumi eqqortuliortumik tamanullu ammasumik iliorfigineqarnissamik, pisinnaatitaaffimminut pisussaaffimminullu tunngasutigut aalajangiiniartoqassatillugu aammalu inatsisit tunngavigalugit pillarneqaataasinnaasumik sumilluunniit unnerluutigineqarnermini. Immikkoortoq 11 1.Kinaluunniit pillagaassutaasinnaasumik iliuuseqarsimasutut unnerluutigineqartoq pisinnaatitaavoq pinngitsuusutut isigineqarnissamut pisuunermi tamanut ammasumik eqqartuussisoqarnerani, tamatumani uppernarsaatissat tamassa imminut illersorniarnissamut pisariaqartinneqartut pereerlugit inatsisit naapertorlugit pisuunermi uppernarsarneqarnissaata tungaanut. 2.Kinaluunniit iliuuserisimasaq qanoq iliuuseqanngitsoorsimanerluunniit inuiaqatigiit imaluunniit nunat allamiut inatsisaat naapertorlugit tamatuma nalaani pillarneqaataasussaanngitsut pissutigalugit pillagaassutaasinnaasumik pissusilerorsimasutut pisuutinniarneqarsinnaanngilaq. Aammattaq iliuutsit pillagaassutaasinnaasut pinerata nalaani aalajangerneqartuniit sakkortunerusunik pillaatissisoqarsinnaassanngilaq. Immikkoortoq 12 Kinaluunniit pissutsini namminerisani, ilaqutariinnermi, angerlarsimaffimmi imaluunniit allaffigeqatigiittarnikkut pissutsini namminiinnarsortumik akuliuffigineqassanngilaq, aammalu ataqqineqarnerup tusaamaneqarnerullu tungaasigut saassunneqassanani. Kinaluunniit taamatut akuliuffigineqarnissamut imaluunniit saassunneqarnissamut inatsisitigut illerorneqarsinnaatitaavoq. Immikkoortoq 13 1.Kinaluunniit akornuteqanngitsumik angalaarsinnaatitaavoq aammalu naalagaaffiit ataasiakkaat killeqarfiisa iluanni najugaqarfissamik nammineerluni toqqaasinnaatitaalluni. Immikkoortoq 14 1.Kinaluunniit malersugaanermut atatillugu nunani allani qimaaffissarsiornissamut qimaaffissinneqarnissamullu pisinnaatitaavoq. 2.Pisinnaatitaaffik taana unnerluussaanerni naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsutut pinerluutinut tunngassuteqavissuni imaluunniit Naalagaaffit Peqatigiit siunertaannut tunngavigisaannullu akerliusumik iliuuseqarsimanerni tunngaviginiarneqarsinnaanngilaq. Immikkoortoq 15 1.Kinaluunniit naalagaaffimmi aalajangersimasumi innuttaassuseqarnissamut pisinnaatitaavoq. 2.Kinaluunniit naalagaaffimmi aalajangersimasumi innuttaassutsiminik namminiinnarsortumik piiaaffigineqarsinnaanngilaq imaluunniit innuttaassutsimik allnanngortitsisinnaatitaanermik itigartinneqarsinnaanngilaq. Immikkoortoq 16 1.Inuiannut solernut atasuunermut tunngasut, naalagaaffimmi sumi innuttaassusrqarnermut tunngasut qanoluunniit upperisaqarneq uniffiginagit angutit arnallu nammineersinnaassuseqartutut ukioqalerseersimasut aappanissinnaatitaapput ilaqutariinnillu pilersitsisinnaatitaallutik. Aappariilernissap tungaatigut, aappariinnerup nalaani aammalu aappariigunnaarnerup tungaatigut naligiimmik pisinnaatitaaffeqartussaapput. 2.AAppariikerneq aatsaat pisinnaalersinnaassaaq aappariilersussat tamarmik pinngitsaaliinertaqanngitsumik tamakkiisumillu aappariilernissaq isumaqatigiissutigippassuk. 3.Ilaqutariit inuiaqatigiinni pissusissamisoortumik tunngavissiisumillu ataasiusortaapput aammalu inuiaqatigiinnit naalagaaffimmillu illersorneqartussaallutik. Immikkoortoq 17 1.Kinaluunniit namminerisaminik pigisaqartussaatitaavoq kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni. 2.Kinaluunniit pigisaanik pissutissaqanngitsumik arsaarneqarsinnaanngilaq. Immikkoortoq 18 Kinaluunniit pisinnaatitaavoq eqqarsartaatsikkut, tarnip nalunngissusiatigut aammalu upperisakkut killilersugaanngitsumik iliorsinnaanissamut; pisinnaatitaanermi tassani aamma pineqarpoq upperisarsiornermi sorlernut ilaasuunermik upperisamillu allanngortitsinissami killilersugaannginnissaq aammalu atuartitsinikkut, qanoq iliuuseqarnikkut, guutisiornikkut kiisalu upperisarsiornermi unnersuussutigineqartunik naammassinninniarnikkut kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni tamanut ammasumik namminersortumilluunniit upperisarsiornermi sorlernut ilaasuunermik imaluunniit upperisamik nalunaajaateqarnissami killilersugaannginnissaq. Immikkoortoq 19 Kinaluunniit pisinnaatitaavoq killiliiffigineqanngitsumik isummaminik nalunaaruteqarnissamut aammalu killiliiffigineqanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanissamut; pisinnaatitaaffimmi tassani aamma pineqarput allanit akuliuffigineqarani namminerisatut isummamik nalunaaruteqarsinnaatitaaneq aammalu nalunaaruteqarniarnermi atorneqarsinnaasut suulluunniit aqqutigalugit aammalu nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit paasisassarsiorsinnaaneq eqqarsaatinillu nalunaaruteqarsinnaaneq. Immikkoortoq 20 1.Kikkukkuunniit tamatmik pisinnaatitaapput eqqissisimasumik pissusilimmik killilersugaanngitsumik katersoqatigiittarnissanut aammalu peqatigiiffinnik pilersitsisarnissanut. 2.Kinaluunniit peqatigiiffimmi sumiluunniit ilaasotaanissamut pinngitsaalineqarsinnaanngilaq. Immikkoortoq 21 1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisami aqunneqarnerani toqqaannartumik imaluunniit sinniisussatut killilersugaanngitsumik qinikkat aqqutigalugit peqataaniarnissamut. 2.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisamini naligiissitaasumik atorfinitsitaanissamut suliaqartitaanissamullu. 3.Innuttaasut piumassuseqarnerat naalakkersuisut oqartussaassuseqarnissaannut tunngaviussaaq; piumassuseqarneq tamanna ersersinneqartassaaq piffissani aalajangersimasuni piviusumillu qinersisoqartarneratigut aammalu naligiimmik qinersisinnaatitaanikkut pisassalluni isertuussamik taaguinertigut imaluunniit taamatulli killilersugaanngitsumik taaguisarnermi periaatsit aqqutigalugit. Immikkoortoq 22 Kinaluunniit unuiaqatigiinni ilaasortaasutut pisinnaatitaavoq inooqatgiinnermi toqqissisimaarnissamut aammalu piumasaqarsinnaatitaalluni aningaarsarsiornikkut, inuttut aammalu kulturimut tunngassutilitsigut pisannaatitaaffit nammineq ataqqinassutsimut killilersugaanngitsumillu inuttut ineriartorsinnaanissamut pinngitsoorneqarsinnaanngitsut aaqqissuunneqartassasut inuiaqatigiit qanoq iliuuseqarnerisigut aammalu nunanik allanik suleqatiginninnikkut kiisalu naalagaaffiit ataasiakkaat aaqqissuuaanerat atortussatigullu pissarsivissaataat naapertorlugit. Immikkoortoq 23 1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq suliffeqarnissamut, suliffissamik nammineerluni toqqaanissamut, silunermi naapertuilluartumik ajunngitsunillu atugassaqartitaanissamut aammalu suliffissaaruttoornaveersaartitaanissamut. 2.Kinaluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik pisinnaatitaavoq suliat assigiippata naligiimmik akissarsiaqartitaanissamut. 3.Kinaluunniit sulisuusoq pisinnaatitaavoq naapertuilluartumik iluarinartumillu akissarsiaqartitaanissamut, imminut ilaquttaminillu inummut naleqquttumik inuutinniarnissamut pisariaqassappallu aamma inunnik allnik sernissuiniarnernut isumannarunnaarsitsisussanik. 4.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq sulinermi soqutigisaminut illersuutissaatut suliaqaqatigiit peqatigiiffiinik pilersitsinissamut tamakkunanilu ilanngunnissamut. Immikkoortoq 24 Kinaluunniit pisinnaatitaavoq qasuersaarnissamut sunngiffeqarnissamullu, ilanngullugu piffissamik suliffiusumik naammaginartumik killilersuineq, aammalu piffissani aalajangersimasuni akissarsiat pigiinnarlugit feriaqartarnissamut. Immikkoortoq 25 1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq pissaqassutsikkut nammineq ilaquttamilu peqqinnissaannut toqqissisimaarnissaannullu naammattunik atugaqarnissamut, ilanngullugit nerisassatigut, atisatigut, inissatigut aammalu nakorsamit ikiorneqarnikkut aammalu inooqatigiinnermi pisariaqartinneqartutut ajunngitsorsiassatigut naammaginartuusunik, pisinnaatitaallunilu suliffissaarusimaneqartillugu, napparsimanermi, sulisinnaajunnaarnermi, aappaarsernermi, utoqqalinermi imaluunniit iluanaarutigisinnaasanik allanik pissutsit nammineq pisuussutiginngisat pissutigalugit annaasaqarnermi isumannaatsunik atugassaqartitaanissamut. 2.Anaanaasut meeqqallu immikkut ittumik isumassorneqarlutillu ikiorneqartussaapput. Meeqqat tamarmik, aappariinnermi tamatumaluunniit avataatigut inunngoraluarunik assigiimmik, inoqatigiinnermi illersorneqartussaapput. Immikkoortoq 26 1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq atuartitaanissamut,. Atuartitaaneq akeqanngilaq, allatut ajornarpat minnerpaamik ilinniaqqaatissanik tunngavissaasunillu ilinniarnermi. Ilinniaqqaatissanik atuartitaaneq pinngitsoorani pisussaassaaq.Teknikkikkut suliatigullu ilinniartitaaneq tamanut nalinginnaasumik ammatinneqassaaq aammalu piginnaassutsit tunngavigalugit annertunerusumik atuartitaaneq kikkunnulluunniit naligiissumik ammatinneqassaaq. 2.Atuartitsinermi anguniarneqassaaq inuup inuttut naammattumik ineriartortinneqarnissaa aammalu inuttut pisinnaatitaaffinnut nammineersinnaalernissamullu aallarniutaasunut ataqqinninnerup annertusarneqarnissaa. Naalagaaffiit tamarnik aammalu inuiaqatigiinni sorlerni ataqatigiiaat upperisaqaqatigiiaallu akornanni paaseqatgiinnissamut, akaareqatigiinnissamut aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit eqqissisimanissap pigiinnatnissaanut sulinerannut siuarsaaviussalluni. 3.Angajoqqaat qitornamik qanoq atuartitaanissaannik toqqaaniarnissamut salliutitaassapput. Immikkoortoq 27 1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq inuiaqatigiinni kulturimut tunngassutilitsigut ingerlatsinerni killilersorneqanngitsumik peqataanissamut, eqqumiitsulianik nuannaaruteqarnissamut aammalu ilisimatuussutsikkut siuariaatinik taakkualu ajunngitsorsiassartaanik paasissutissinneqartarnissamut. 2.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq ileqqorissaarnermut tunngasutigut aammalu timikkut inuuniarnermut tunngasutigut soqutigisanik ilisimatuussutsikkut, atuakkiatigut imaluunniit eqqumiitsullioriaatsikkut pilersissimasaminut tunngassutillit suugaluartulluunniit illersorneqarnissaannut. Immikkoortoq 28 Kinaluunniit piumasaqarsinnaatitaavoq inuttut inuiaqatigiittullu atugarisat aaqqissuussivigineqarnissaannik, tamatumani pisinnaatitaaffiit killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiit Nalunaarummi matumani taaneqartut tamakkiisumik piviusunngorsinnaaqqullugit. Immikkoortoq 29 1.Kinaluunniit inuiaqatigiit tungaannut pisussaaffeqarpoq, taamaallaalli tamatumani inuttut killilersugaanngitsumik tamalliisulmillu ineriartorsinnaatitaaneq tunngavigalugit. 2.Pisinnaatitaaffiit aamma killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffiit atorneqarnerini kialuunniit taqamaallaat naalagarsiorfigisussaavai killilersuutit inatsisini aalajangersarneqarsimasut inuit allat pisinnaatitaaffiisa killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiisa aammalu piumasaqaatit naapertuilluartut inuiaqatigiinni inuit kikkulluunniit naalakkersuinikkut oqaasissaqaqatigiiffigisaanni ileqqorissaarnissamut tunngasut, inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat aammalu inunnut tamanut iluaqutissatut piumasaqaatigineqartut naammassiniarnissaat siunertaralugu. 3.Pisinnaatitaaffiit killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiit tamakku Naalagaaffiit Peqatigiit siunertarisaannut tunngavigisaannullu akerliusumik atorneqanngilluinnassapput. Immikkoortoq 30 Nalunaarummi matumani taaneqartut arlaannaalluunniit paasineqassanngilaq naalagaaffinnut, ataatsimoortukkuutaanut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut tunngavissiisutut sumilluunniit ingerlassaqarniarnissamut imaluunniit iliuuseqarniarnissamut pisinnaatitaaffittut killilersugaanngitsumillu iliuuseqarsinnaatitaaffittut killilersugaanngitsumillu iliuuseqarsinnaatitaaffittut maani naatsorsuunneqartut arlaannaannilluunniit suujunnaarsitsiniutaasinnaasunik. Aamma takuuk Aaqqissorpaa Inuttut pisinnaatitaafiit pillugit silarsuarmioqatigiinut nalunaarut Ilisimatusaatit Qassiarsuk imalt. Qagssiarssuk nunaqarfiuvoq Kommune Kujallermut atasoq, savaateqarfittut takornariaqarfittullu nalunnginneqartoq. Qallunaatsiaat siulliit tassunga nunasinerat oqaluttuarineqartarpoq taamaattumillu illukut qallunaatsiaqarfiusut tassani eriagisassatut isigineqartut nassaassaasinnaapput. Aallaaviit Kummune Kujalleq Qassiarsuk Kalaallit Nunaat Nunaateqarneq Saarloq nunaqarfiuvoq Qaqortup kommunerigaluani atasoq ullumikkut Kommune Kujallermut ilaasoq. Aallaaviit Kommune Kujalleq Saarloq Kalaallit Nunaat Narsarsuaq Kommune Kujallermut atasuuvoq mittarfeqarfittullu nalunnginneqarluni. Atlantikoq qulaallugu toqqaannartumik timmisartut annerimaat miffigisinnaasarpaat. Aallaavik Kommune Kujalleq Narsarsuaq Kalaallit Nunaat Angallassissutit GM isikkamik arsarneq 2011 (angutit) ingerlanneqarpoq Sisimiuni ulluni ukunani: 14. august - 20. august tungaanut. Unammisaqattaarnerit kingullernut uku anngullutik unammisaqattaassapput (marlunnut immikkoortillugit): Pulje 1: G 44, Qeqertarsuaq, B 67, Nuuk, Malamuk, Uummannaq, Eqaluk 56, Ikerasak, aamma Kugsak 45, Qasigiannguit. Pulje 2: Nagtoralik, Paamiut, K 33, Qaqortoq, SAK, Sisimiut, T 41, Aasiaat, aamma Kâgssagssuk, Maniitsoq. Unammisaqattaarnerit Sapaat, 14. August: Nal. 12,00: Ammaanersiorneq. Ataasinngorneq, 15. August: Marlunngorneq, 16. August: Pingasunngorneq, 17. August: Sisamanngorneq, 18. August: Tallimanngorneq, 19, august: Arfininngorneq, 20. August: * Straffeqattaarnerup kingunerani G 44 pissartanngorpoq. Aallaavia GIF nittartagaa GM sermitsiaq.ag Timersorneq Tuttorpak (Alces alces) Amerikami Avannarlermi uumasuuvoq, Europamiut tuttorpaannit, tuttumiillu annerusoq. Miluumasoq Nersut Oqinninnguaq (Latiinerisut: Capreolus capreolus) miluumasuuvoq Europami uumasoq. Miluumasoq Nersut Tuttu (latiinerisut: Rangifer tarandus) miluumasuuvoq. Tuttu qangarsuaaniilli nunap uumasuinit kalaallinut pingaaruteqarnerpaasimavoq. Aammalumi qujanartumik issittumi uumasut tuttut Kitaani amerlanerpaartaraat. Tuttut sermersuup immallu akornanni sumi tamangajammi siumugassaasarput, ukiuuneranilu Kitaani takuneqarajuttarput. Ilaanni illoqarfinnut qanillivittarput, aasaaneranili sermersuup tungaanut tiffartertarlutik tamaani nillataarnerullunilu ippernaasannerummat. Tuttut ukiukkut nassoqarneq ajorput. Pannersuit nassutik ukiuliinnartoq katattarpaat, norraat kingusinnerulaartukkut, aatsaallu upernassariartuleraangat nassuneqqilersarlutik. Kulavaat (arnavissat) aatsaat upernaassanngungajalernerani nassutik katattarpaat. Tuttup neqaa mamarineqarluinnartuuvoq, amialu meqqulik oqorluinnartoq ilaatigut atisaliaralugu, tupermi qaaralugu (allequtaralugu) qimusserlunilu qamutini ingoraralugu atorneqartarpoq. Nersut Miluumasoq Latiinerisut oqaasiupput qanga Roma-imi oqaaserineqartut, aamma nunat tamalaani oqaaserineqarnikuusut 1800 qeqqata tungaanut. Latin Vatikanet-mi ullumikkumut pisortatigoortumik oqaasiupput, sulilu atorneqarlutik. Oqaatsit Aaveq (latiinerisut: Odobenus rosmarus) miluumasuuvoq nunani issittuni uumasoq. Miluumasoq Lionel Messi (inunngortoq 21. Juni 1983) argentinamiut arsaattartoraat, FC Barcelonami Argentinallu landsholdiini arsartartuuvoq. Arsartalerpoq ataatami klubbiani Grandolimi tallimanik ukioqarluni, 15-iinnarnillu ukioqarluni FC Barcelonap arsarnermik sungiusartitsineranut La Masiamut ilanngulluni. 1. Maj 2002-imi Barcelonami nukarlersaalluni målernerpaat ilagilersimavaat. Timersorneq Argentina Madrid Spaniami illoqarfiit pingaarnersaralugulu anginersaraat. Illoqarfik 3,3 millionit missaani inuttussuseqarpoq, Illoqarfiup avataa ilanngukkaanni 6.369.162 (2013). Europamilu illoqarfiit inoqarnersaat pingajuulluni. Borgmestererivaa Manuela Carmena. Madridi Katersugaasivippassuani tusaamasaassutigivai. Takuniarneqarnerpaasarpullu Prado museet, Museo Thyssen Bornemissa Centro de Arte Reinalu. Spania Kâgssagssuk timersoqatigiiffiuvoq isikkamik arsaannermik aallussaqartuusoq. Timersorneq Nina Kreutzmann (Inuusoq Nina Kreutzmann Jørgensen, ulloq 17. juuli 1977, Nuummi inunngortoq) – Kalaani pop-inik erinarsortartoq. Diskografi Nina Eqqissineq Qulleq: Ilissinnut Silarsuarmut Tikilluarit Misigissutsit Filmografi 2003: Julehilsen til Grønland Referencer Aamma takukkit Concert by Nina Kreutzmann and Nanook, Kuumiut.com (Tuluttut) Nina Kreutzmann Jørgensen, DiscoGS.com (Tuluttut) Kreutzmann, Nina Kalaallit Nunaat Napasoq nunaqarfiuvoq inukitsoq 100-jut inorlugit inoqarpoq. 2012-13 atuartut tallimaapput. Kalaallit Nunaat Imermiutarsuaq (Lat. Hippopotamus amphibius) miluumasuuvoq Afrikami uumasoq. Nersut Nagguaatsut (Lat. Elephantidae) miluumasuupput Afrikami Asiamilu uumasut. Nersut Qungasersooq (Lat.: Giraffa camelopardalis) miluumasuuvoq takisuumik qungasilik Afrikami uumasoq. Nersut Siutituut nimeruaartut (aamma Zebra; Lat.: Hippotigris) miluumasuupput Afrikami uumasut. Nersut Uniaaluttuumasut (Lat.: Vermilingua) miluumasuupput takisuumik qingallit Amerika Kujallermi uumasut. Nersut Paaserusukkaluarparput Nannup isikkua, oqimaassusaa, takissusaa, angissusaa. (Isikkua) Paaserusukkaluarparput Nannuup timaa. Soorlu: Tingui, Uummataat, Aqajarui, il.il Nersut Aak tassaavoq aak timitta pisariaqartitaa.taanna ummammiik sananeqarpoq aak timitta iluaqitissartarivaa sorlu kilerutta aak nuippat inuit nipinnertuulertarpaat. Uumassuseqartulerineq‎ Toornaq qanga kalaallit angakkut ikiortigisarpaat Kalaallit Nunaat Upperisarsiorneq Dronning Ingridip Napparsimmavissua nunamut tamarmut napparsimmaviuvoq. Napparsimmaviup Kalaallit Nunaanni immikkut suliassat isumagissavai tassumalu saniatigut Nuummut napparsimmaviussalluni. Peqqissaanikkut Nutarsaanerup kinguneranik DIN-imi allannguutit pingaartut marluk ukuupput: DIN-imi aqutsisoqarfiit 16-iniit 4-nut ikilissapput. DIN-imi immikkut pikkoriffigisat nunamut tamarmut atuuttunngortinneqassapput Immikkut pikkoriffiit nunamut tamarmut atuuttunngortinneqarnerisa kingunerissavaat: peqqinnissaqarfiit suleqatigalugit ataatsimut najoqqutassanik suliaqartoqarnissaa taamaaliornikkut qulakkeerumallugu pitsaassutsip assigiinnerulernissaa pitsaanerulernissaalu, napparsimasut sullinneqarnerat ataqatigiissoq aammalu innuttaasut sullinneqarneranni isummaassutsip qaffassarnissaa. DIN-imi immikkut pikkoriffigisat aallaavigalugit peqqinnissaqarfinni sulisunik siunnersuisarnissaq tapersersuisarnissarlu. DIN-imi immikkut pikkoriffigisat aqqutigalugit aamma qulaakkeerniarneqassaaq napparsimasut najukkaminnit ungasinngitsumi nakorsarneqartalernissaat. Taanna anguniarlugu immikkut pikkoriffillit angalasarneri amerlineqassapput akissaqartitsineq suliallu pitsaasumik naammassinissaat eqqarsaatigalugit. Nittartakkat allat www.peqqik.gl Nuuk Peqqinneq‎ Søren Poulsen Nipilersoqatigiit "Simik" ilaasimasoq taassumalu taalliaraa kalaallinut attortissutaasimaqisoq "Iliveqarfik". Nipilersortartut Świnoujście (Tyskisut: Swinemünde) Polenimi illoqarfik. Polenimi illoqarfiit anginersaat ilaraat, taamaattumillu innuttaasut ikannerit suli illoqarfimmi tassani najugaqarput. Taamaajuarnikuunngilarli. Qanga polenimiut tyskillu sorsuullutik Poleni ajorsarmat illoqarfik tyskinut tunniuunnartariaqaraluarsimavaat - taamaattumillu taamanili illoqarfik polenimiusut tyskisullu taaguuteqarnikuuvoq. Tyskisut illoqarfiup taaguutaa isumaqarpoq »puulukip qania«, tyskimmi taamani isumaqarnikuusimammata polenimiut puulukitut qanersunnissimasut. - Ilisimatuulli ikannerit maanna upperisinnaanngilaat, taamaattumillu misissorsimavaat ilumoortumik tyskisut illoqarfiup aqqa taamatut isumaqarnersoq. Paasisimavaallu ilumoortumik allaqqinnaamik isumaqartoq - ilumoortumik illoqarfiup aqqa indoerupamiut oqaasiisa malittarisassaat malillugit isumaqarsimavoq »anaanavit putugorsuata amia panernikoq, oqunnikoq«. Siullermi ilisimatuut upperisinnaanngikkaluarpaat, maannakkulli akueriinnarsimavaat inuimmi indoeuropamiusut oqalussinnaasut tamarmik toqunikuummata. Polenimiullu ikannerit ilisimatuut nassaarnikuusaat aamma oqaaseqarfigisimavaat upperisinnaanngimmassuk: "Uangut polenimiuusugut ilisimatuut tyskit nassaarnikuusaat upperisinnaanngilarput - tyskisummi illoqarfiup aqqa isumaqarsimassappat »anaanavit putugorsuata amia panernikoq, oqunnikoq«, taava aamma polenimiusut taamatut isumaqarsimassagaluarpoq. Tyskilli præsidentiat Angela Merckel oqarsimavoq: "Naamik, polenimiut nipagerniaritsi, taamatuguna isumalik!" Poleni Siumup Inuusuttunut Suleqatigiiffia (SIS), tassaavoq Partii Siumup ataani inuusuttunut suleqatigiiffik. Suleqatigiiffiup ulluinnarni kattuffittut ingerlanermini Konrad Boye siulittaasoraa. Siulittaasup tullia tassaavoq Ineqi Kielsen. Politik Kalaallit Nunaat KNI - Kalaallit Niuerfiat - ingerlatseqatigiiffiuvoq Namminersorlutik Oqartussat pigisaat. KNI A/S-ip ingerlatarai niuernikkut ingerlatsiviit sisamat, tamarmik nutaaliaasumik periaaseqarluni aqunneqartut. Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pisiniarfinni nioqqutissanik niuerneq ikummatissanillu pilersuineq isumagisarivai. Ingerlatsiviit tassaapput: Polaroil, Pilersuisoq, aamma suliffeqarfiutigisaq Neqi A/S. Qitiusumik sullissivik Sisimiuniippoq, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaata tulliani timmisartullu avataaneersut tikittarfiannut Kangerlussuarmut timmisartorluni nalunaaquttap akunnerata affaata missaanik ungasitsigisumiittumi. Kalaallit Nunaat tamakkerlugu 1.000-it eqqaasiorlugit amerlassusilinnik sulisoqarpoq. Ukiut kingulliit tallimat ukiumut nalunaarutit uani takuneqarsinnaapput. Pisortaaneq, CEO, Jeppe Jensen 2021-miit KNI A/S-imi atorfinippoq. KNI A/S-ip siulersuisuinut siulittaasuuvoq Inger Eriksen. Nunaqarfinni isorliunerusunilu allakkeriveqarneq, aningaaseriveqarneq, mittarfeqarneq umiarsualivinnullu oqartussaaneq ingerlatsiviit allat suleqatigalugit KNI-mit isumagineqarput. Suliassat assigiinngiiaartut unammilleqatigiinnermi naliginnaasumi periuutsit atorlugit ingerlanneqarsinnaanngillat, tamannalu patsisaavoq isumaqatigiissutit aningaasartalikkat aallaavigalugit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit KNI-mit isumagineqarnerannut. Oqaluttuassartaa KNI 1774-mi aallartippoq, taamani pilersinneqarmat KGH - Den Kongelige Grønlandske Handel. Namminersornerullutik Oqartussat KGH 1986-mi naalagaaffimmiit tiguaat ingerlateqqillugu taaguusikkaminnik Kalaallit Niuerfiat (Kalaallit Nierfiat KNI). 1985-mi Royal Greenland ingerlatseqatigiiffittut nammineertutut pilersinneqarluni KNI-mit avissaartinneqarpoq, 1993-milu Royal Arctic Line ingerlatseqatigiiffittut nammineq ingerlalerpoq, kiisalu pisiniarfiit Pisiffik aamma Pilersuisoq pilersinneqarput. Usinik assartuineq, ilaasunik assartuineq allakkeriveqarnerlu 1997-mi ingerlatseqatigiiffinnut allanut nuunneqarput. 2001-mi Pisiffik namminersortunik tiguneqarpoq, taassumalu Nanortalimmi, Narsami, Paamiuni Qasigiannguanilu pisiniarfii KNI-mit tiguneqarput. Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu pisiniarfiit 2002-mi KNI A/S-imit tiguneqarput. Linkit Ingerlatseqatigiiffiit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut KNI A/S-ip ingerlatseqatigiiffii Ukiumut 2021/2022 nalunaarutit Naleqqiussat KNI Suliffissualerineq Kalaallit Nunaat Qaqqat innermik anitsisartut assigiingitsuupput imerpalasumik aammalu kinertumik anitsisarput. Soorlu hawaii-mi Hot Spot-eq, nunap iluani lavat ulikkaartooraangata Hawaii-mi innermik anitsisarpoq qeqertaliorlunilu. Qaqqat innermik anitsisartoqarfiit nunarsuup kalipaata avissaariartorfianniinnerupput. Indonesien-p eqqaani qaqqat innermik anitsisartut ikattorujuupput aamma alaska-p kitaani innermik anitsisartoqarfipput. Nunarsualerineq Eqalussuaq (Somniosus microcephalus) aalisagaavoq. Somniosus latinerisut "uernartoq"-mik isumaqartoq - atia "Itillittoq"-mik nutserneqarsinnaavoq. Eqalussuaq arriissutsini tusaamasaassutigaa; sukkanerpaamik 2,7 km/t-mik sukkassuseqarsinnaasutut uuttorneqarsimavoq. Aalisagaq Saarullik Gadus morhua 150 cm-tut takitigilersinnaavoq. Ilisarnaatigai: sulussugutit qatigaani pingasut, atani marluk, kakkiviaa alleruinit siuarsimaneq umiisakkaq saneraanilu titarnera qaamasoq, najugaani immap naqqata qanoq ittuunera malillugu qalipaataa allanngorartarpoq. Sissap sinaaniit 600 m-tut ititigisoq tikilliugu - naqqa ikerinnarluuniit - najortarpaa. Qeqertarsuarmiit Nunap Isua uiarlugu uumaffigaa; Kitaani imaq kissannerugaangat avannarparnerusarluni. Amerikap Avannarliup kangimut sineriaa, Island Hvidehavimiillu Biskayen tikillugu uumaffigaa. Aalisagaq Eqaluk (Salvelinus alpinus) aalisagaavoq. 90 cm angullugu angitigilersinnaavoq qaqutiguinnarli 60 cm qaangertarpaa. Kapisilinnut ilaqutariinnut marlunnut eqqartorneqareersunut eqqaanaqaaq tattakinneroqalunili. Anguutai, qutuini naavinilu, erseqqissunik siorna tungimikkut qaqortunik sinaakkuteqarput. Imaaniitilluni qillarissuulluni aappilasunnguanik kajorujuttunilluunniit mailaaraqartasrpoq. Suffinialeraangami anguutai naavilu aappillertarput, ivisaaqqisatpoq. Nunatta sineriaa tamakkerlugu kuunni imaanilu uumasuuvoq. Aammalu Manerassuup Atlantilkullu avannaanni issittortaat tamaat siammarsimaffigai. Aalisagaq Ateq: Tullerunnaq, sorlak, imalt, pakalak Qaarsut innakuluttaanni, urtelini aamma naggorissaateqartuni timmissat ineqarfiisa eqqaanniittuni, sissallu ungasinngitsuini nalinginnaavoq.Siammasinnerusarporli apusineqarfinni, nunaminertani orpigalinnilu naggorissuni. Pilutai issusuujupput kutsummik saattunnguamik qallersimallutik. Nunap iluani kanaartai siluttuuvoq tattaasaqarluni,ilua sungaartoq tipigissuuvoq. Kaavequtaat kisermaakkuutaarput, arnavissat angutivissallu immikkut naasuusarlutik. Kanaartaa nunap iluaniittoq (sorlak), pilutai kaavequtaalu (tullerunnaq) qangaanilli nerineqartarput ukiumullu peqqumaasiarineqartarlutik. Naasut Napaartoq Orpik taanna nunap timaani orpigaqarfinni, palleqarfinni orpeqarfinnilu tamatigut tamaana, qaqutiguugaluarlu hedeni naggorissuni, naasimasarpoq. Kaavequtit qaamasut mikisunnguit eqimmateqalutik halvskærmimiipput. Inerittui seernarput, simersialiakkuminartuullutilli. Timmissanit nerineqartaqaat, naasussallu ajoquserneqarsimanatik anarineqartamik taamaalillutik siaruarterneqarluartarput. Naasut Siit orpiillu orpigannguussimasut akornini imalt. kisimiillutik eqimattaallutik naasimasarput; Kujataani aamma qaarsut anorlerfiulluartut killingini ammaannartuni nunaminertani (hedenilu) paarnaqutilinni. Pilutai meqqutaasat pingasukkuutaarlutik nigalinngorsimasartut qorsuujuaannartuupput. Arnavissat qorsuusut qernerteriarlutik tungujortunik toortarniusanittarput, naggataagullu inerittunngortarput paarnatut ilusillit. Angutivissat sungaartuusut titartakkami allermi takutinneqarput. Arnavissat angutivissallu tamarmik immikkut naasuusarput. Naasut Oqaaseq demokratii isumaqarpoq: Demo = Inuit aamma Krati = Aqutsineq taavami Demokratii = Inuinnaat nunamik aqutseqataanerat. Nunat demokratiskimik ingerlatsiffiusut, ukiut sisamakkaarlugit inatsisartussaminnik qinersisarput, inatsisartunilu partiit amerlanerussuteqartut naalakkersuisussanik pilersitsisarput. Politik Michael Joseph Jackson (29. august 1958 – 25. juni 2009), Erinarsortartoq qitittartorlu qernertormioq qaamasumik ameqalernikoq. Tusaamasaq "King of Pop"-itut taaneqartartoq. Meeraallunili qatanngutinilu nipilersortalerput, imminnullu atsernikuupput "Jackson 5". 1979-milu siullermeerluni Michael Jackson kisimiilluni saqqummersitsivoq "Don´t Stop Till You Get Enough". Assiigiinngittullu erinarsugai erinniai taalliaalu saqqummertalerput, "Moonwalk"-erneq ilikkarsimavaa qernertormioq rulleskjoterluni moonwalkertoq takusimavaa, rulleskjoteqanngittorlu takujumasimavaa, ilikkarsimavaalu. Pingasunik meeraqarpoq. 2009-mi uummamminik unittoorluni toquvoq. Isiginnaartitsisartut USA-meersut Fjalla-Eyvindur Jónsson (in. 1714, toq. siornatigut 1783) Islandip oqaluttuarisaanerani nalineqanngilaq nunap timaani qaqqami ineqartoq (qivittoq)-tut taaneqarsinnaasoq ukiorpassuarni qaqqami najugaqarpoq 1700-kunni. Angut taanna 1714-mi inunngorpoq  Hlíðimi Hrunamannahreppimi  Árnessýslumi (Islandip kujataani) aammalu angajoqqaavi Jón Jónsson naasorissaasoq aammalu Ragnheiður Eyvindsdóttir. Paasissutsissat kingoqqiviat Islandi Nunatsinni timmissat aqqi kalaallisut Kalaallisut (Qallunaatut; Latinerisut) Tuullik (Islom; Gavia immer) Qarsaaq (Rødstrubet lom; Gavia stellata) Oqaatsoq (Skarv; Phalacrocorax carbo) Qaqulluk; malamuk; timmiakuluk (Mallemuk; Fulmarus glacialis) Qussuk (Sangsvane; Cygnus cygnus) Nerleq siggukitsoq (Kortnæbbet gås; Anser brachyrhynchus) Nerleq (Blisgås; Anser albifrons) Kangoq (Snegås; Anser caerulescens) Nerlernarnaq (Bramgås; Branta leucopsis) Nerlernaq (Knortegås; Branta bernicia) Nerlernaarsuk (Canadagås; Branta canadensis) Qeerlutoornaq (Krikand; Anas crecca) Qeerlutoornarnarnaq (Spidsand; Anas acuta) Qeerlutooq (Gråand; Anas platyrhynchos) Miteq siorartooq (aagooq (f); qaqujuk (m)) (Ederfugl; Somateria mollissima) Miteq sioraki (f); qingalik (m)) (Kongeederfugl; Somateria spectabilis) Alleq (Havlit; Clangula hyemalis) Toornaviarsuk (Strømand; Histrionicus histritrionicus) Paaq; nujalik (Toppet skallesluger; Mergus serrator) Appa (Polarlomvie; Uria lomvia) Appa sigguttooq (Atlantisk ; lomvie, Uria aalge) Apparluk (Alk; Alca torda) Serfaq (Tejst; Cepphus grylle) Qilanngaq (Lunde/søpapegøje; Fratercula artica) Appaliarsuk/Appaaraq (Søkonge; Alle alle) Taliffak (Stenvender; Arenaria interpres) Tuujuk; Tukaffaajooq (Stor præstekrave; Charádrius hiaticula) Anngilik (Hjejle; Pluvialis apricaria) Sissarmiutaq (Sortgrå ryle; Calidris maritima) Saarfaarsorlak (Almindelig ryle; Calidris alpina) Qajorlak (Islandsk ryle; Calidris canutus) Siorarsiooq (Sandløber; Calidris alba) Naluumasortoq (Odinshane; Phalaropus lobatus) Kajuaraq; Kajoruseq (Thorshane; Phalaropus fulicarius) Papikkaaq (Lille Kjove; Stercorarius longicaudus) Isunngarujussuaq (Storkjove; Stercorarius skua) Isunngaq (Almindelig kjove; Stercorarius parasiticus) Isunngarsuaq (Mellemkjove; Stercorarius pomarinus) Naajarluk (Svartbag; Larus marinus) Naajarlutsiaq (Sildemåge; Larus fuscus) Naajarujussuaq (Gråmåge; Larus hyperboreus') Naajaannaq (Hvidvinget måge; Larus glaucoides) Naajavaarsuk (Ismåge; Pagophila eburnea) Taateraaq (Ride; Rissa tridactyla) Nasalik (Hættemåge; Larus ridibundus) Taateraarnaq (Sabinemåge; Larus sabini) Naajannguaq (Rosenmåge; Rhodostethia rosea) Qiioqi (Sølvmåge; Larus argentatus) Imeqqutaalaq (Havterne; Sterna paradisaea) Nattoralik (Havørn; Haliaeetus albicilla) Kiinaleeraq (Vandrefalk; Falco peregrinus) Kissaviarsuk (Jagtfalk; Falco rusticolus) Uppik (Sneugle; Nyctea scandiaca) Uugooq (Mosehornugle; Asio flammeus) Aqisseq (Fjeldrype; Lagopus mutus) Orpimmiutaq (Gråsisken; Carduelis flammea) Orpimmiutaq (qaqortaq; Hvidsisken, Acanthis hornemanni) Qupaloraarsuk; Qupannaaq; Qupannavarsuk (Snespurv; Plectrophenax nivialis) Narsarmiutaq; Pivii (Laplandsværling; Calcarius lapponicus) Kussak (Stenpikker; Oenanthe oenanthe) Kussattarsuaq (Vindrossel; Turdus iliacus) Orpimmiutarsuaq (Sjagger; Turdus pilaris) Tulugaq (Ravn; Corvus corax'') Nittartakkat Nunatsinni timmissat aqqi kalaallisut, qallunaatut, tuluttut latinerisullu Nunatsinni naasut aqqi kalaallisut Kalaallisut (Qallunaatut; Latinerisut) Aappaluttuaqqat, kisakisat (tue-limurt; Silene acaulis) Aappaluttunnguit (kryblyng; Loiseleuria procumbens) Aappilattut (søl; Rhodymenia palmata) Akulaluk (klippe-stenbræk; Saxifraca panivulata) Ameraasangasul (fjeld- fåreleger; Armeria scabra ssp. sibirica) Aningaasat (storblomstret sommerkonval (vintergrøn); Pyrola grandiflora) Arsiorpaaraq (dværg-evighedsblomst; Gnaphalium supinum) Arsiorpak (sæter-evighedsblomst; Gnaphalium norvegium) Avaalaqiakulooq, orpik (dun-birk; Betula pubescens) Avaalaqiaq (dværg-birk; Betula nana) Equutit (blæretang; Fucus vesiculosus) Equutit, sapangaasat (buletang; Ascophyllum nodosum) Ikasungasit-umittut (tretands-potentil; Potentilla tridentata) Ikermiu (høst-vandstjerne; Callitriche hermaphroditica) Immap nujaasai (busk-rød alge; Rhodomela lycopodioides) Inissuaq nassuusalik (treblad-siv; Juncus trifidus) Inneruulaaraq (guld-potentil; Potentilla crantzii) Inneruulaaraq asingasoq (snehvide potentil; Potentilla nivea) Inneruulap aappaa (fjeld-høgeurt; Hieracium alpinum) Inneruulaq, asorut, seqiniusaaq (grønlandsk mælkebøtte; Taraxacum lacerum) Isigammaasat (satyrblomst; Leucordhis albida var.subalpina) Isiginnaq (arktisk øjentrøst; Euphrasia frigida) Issuatsiaat (lungemos; Marchanta alpestris) Issuatsiaat (fjeld-jomfruhår; Polytrichum alpinum) Issuatsiaat (tyk filtmos; Aulacomnium turgidum) Issuatsiaat illaagutaasat (mørk kløvtand; Dicranum fuscescens) Issuatsiaat kukiusallit (klo-grenmus; Drepanocladus uncinatus) Issuatsiaat orpilimmiittut (trind kransemos; Pleurozium schreberi) Issuatsiaat qaleriiaattut (etage-kransemos; Hylocomium splendens) Issuatsiaat qasertut (stor gråmos; Racomitrium lanuginosum) Issuatsiaat qipisut (tag-snotand; Tortula ruralis) Issuatsiaat, iparaq, iperaq (tørvemos; Sphagnum girgensohnii) Issutaasat (moslyng; Harrimanella hypnoides) Issutit (kantlyng; Cassiope tetragona) Ivigaasaq ammallorissoq (hoved-star, ren-star; Carex capitata ssp. arctogena) Ivigaasaq isugutattumiittartoq (norsk star, fjeld-star; Carex norvegica) Ivigaasaq kakrriusaq (kolbe-star; Carex scirpoidea) Ivigaasaq kumiutingasoq (børste-kobresie ("sivstar"); Kobresia myosuroides) Ivigaasaq marralimmiittartoq (grus-star; Carex glareosa) Ivigaasaq masarsummiittartoq (mose-star; Carex rafiflora) Ivigaasaq paarnarluusalik (tue-kogleaks; Scirpus caespitosus) Ivigaasaq panertumiittartoq (steppe-star; Carex supina) Ivigaasaq qaarsumiittartoq (klippe-star; Carex rupestris) Ivigaasaq qatsissumiittartoq (bue-star; Carex misandra) Ivigaasaq qerattaarissoq (rank-star; Carex bigelowii) Ivigaasaq qillaaluttoq (blank star; Carex saxatilis) Ivigaasaq umingasoq (skæg-star; Carex nordina) Ivigaq aappaluartoq (rød svingel; Festuca rubra) Ivigaq eqimattaq (klippe-svingel; Festuca brachyphylla) Ivigaq ilingaartumik nooqutalik (bølget-bunke; Deschampsia flexuosa) Ivigaq narsamiittartoq (eng-rapgræs; Poa pratensis) Ivigaq nooqutarissoq (fjeld-hvene; Agrostis mertensii) Ivigaq pamiuusalik (fjeld-guldhavre; Trisetum spicatum) Ivigaq panertumiittartoq (fjeld-festgræs; Hierochloë alpina) Ivigaq qatsissumiittartoq (fjeld-rapgræs; Poa alpina) Ivigaq sissamiittartoq (krybende annelgræs; Puccinellia phryganodes) Ivigaq tukattulik (topspirende svingel; Festuca vivipara) Ivigarsuaq, ivigakulooq (dunet marehalm; Elymus mollis) Ivissuaaraq (toblomstret siv; Juncus biglumis) Ivissuaq (arktisk siv; Juncus arcticus) Ivissuaq nukerualik (varde frytle; Luzula confuse) Ivissuaq sikkersuaralik (småblomstret frytle; Luzula parviflora) Kaarsi killavaalik (fjeld-kalkkarse; Arabis alpina) Kaarsi masarsummiittartoq (engkarse; Cardamine pratensis) Kaarsi qaqqamiittartoq (fjeldkarse; Cardamine bellidifolia) Kakilalik pinguttangasoq (tue-stenbræk; Saxifraga caespitosa) Kakillalik seqiniusaaq (sol-stenbræk; Saxifraca aizoides) Kakillalik ulloriaasaq (stjerne-stenbræk; Saxifraga stellaris) Kakillalik unnguusalik (knop-stenbræk; Saxifraga cernua) Kakillallit (purpur-stenbræk; Saxifraga oppositifolia) Kakillarnaq, paarnaqulluk (fjeld-ene; Juniperus communis ssp. alpina) Kamalluit (sne-stenbræk; Saxifraga nivalis) Kapinaluk (fjeld-pindsvineknop; Sparrganium hyperboreum) Kigutaarnat nagguii, pilut, kigutaarnat (paarnai) (mosebølle; Vaccinium uliginosum) Kimmernaasat, seqquluttut, ilamat (svensk hønsebær; Cornus suecica) Kimmernaqutit, kimmernat (tyttebær; Vaccinium vitis-ideae) Kuanneq, quaralik, issulik (angutiviaq) (fjeld-kvan; Angelica archangelica) Kuanniusaaraq (kilde-løvefod; Alchemilla glomerulas) Kuanniusaq (skortsk lostilk; Ligusticum scóticum) Kuinaq (lygte-pragtstjerne; Melandrium apetalum) Kussaap qilaatai (sol-draba; Draba aurea) Kussaap qilaatai (sne-draba; Draba nivalis) Kussattap qilaatai (glatkulpet draba; Draba glabella (hirta)) Musaq (egedes potentil; Potentilla egedii) Napaartoq (grønlansk røn; Sorbus groenlandica) Nerlerit nerisassaat, tuttut nerisassaat (liden padderokke; Equisetum variegatum) Nerlerit nerisassaat, tuttut nerisassaat (ager-padderokke; Equisetum arvense) Nernaq (tornet stenbræk; Saxifraca tricuspidata) Niilikiaraq (rødlig norel; Minuartia rubella) Niviarsiaq, paannaaq, aappaluttorsuit (storblostret gederams; Chamaenerion latifolium) Nukappiaq, allunaasaq (arktisk bynke; Artemisia borealis) Nunap assiusaat (landkort-lav; Rhizocarpon-geographicum) Nunatta liilianngua (fjeld-bjørnebrod; Tofieldia pusilla) Oqaasaq (arktisk alperose; Rhododendrom lapponicum) Orpigaq, seeq (tundra-pil; Salix arctophila) Orpigaq, seeq (blågrå-pil; Salix glauca) Orsuaasat (lak-lav; Cladonia coccifera) Orsuaasat (islandsk kruslav; Cetraria islandica) Orsuaasat (fjeld-renlav; Cladonia alpestris) Orsuaasat sequtsilasut (koral-lav; Stereocaulon paschale) Paannaajusaq (strandært; Lathyrus maritimus (japonicus)) Paannaangasunnguaq (mos-dueurt; Epilobium hornemannii) Paannaaq, niviarsiaq, aappaluttorsuit (smalbladet gederams; Chamaenerion angustifolium) Paarnaqutikuluut (blålyng; Phyllodoce coerulea) Paarnaqutit (fjeld-revling; Empetrum nigrum ssp. hermaphoditum) Pakalaasaq (strandarve; Honckenya peploides) Palleq, nunangiak (bjerg-æl; Alnus cripsa) Pilukuluut (bjerg-melbærris; Arctostaphylos alpina) Piluusat (dværg-pil; Salix herbacea) Pingasulik (trefingerurt; Sibbaldia procumbens) Puilasormiu (stor vandarve; Montia fontana) Pujualak (støvbold; Calvatia cretacea) Pupeeraq qaleraasaq (skjold-bægersvamp; Lachnea scutellata) Pupik eqingasulittoq (grubet foldhat; Helvella lacunosa) Pupik immulik (rødbrun mælkehat; Lactarius rufus) Pupik ipalik (bittersød trævlhat; Inocybe dulcamare) Pupik kamerualik (grå kamfluesvamp; Amanita vaginata) Pupik mattusooq (rød ametysthat; Laccaria laccata) Pupik nasaasaq (hjelmhat; Galerina marginata) Pupik siggilasoq (fjeld-skørhat; Russula alpina) Pupik sulluaralik (rufodet rørhat; Leccinum scabrum) Pupik tarpangasoq (alm. Tragthat; Clitocybe infundibuliformis) Pupik tassilik (ager-champignon; Agaris arvensis) Pupinnguaq anaataasaq (lerfarvet køllesvamp; Clavaria argellacea) Putoortut (hultang; Agarum cribrosum) Qaarsup qalipaa (farve-skål-lav; Parmelia saxatilis) Qaarsup qalipaa (skjold-lav; Peltigera aphtosa) Qajaasaq (grønlandsk post; Ledum groenlandicum) Qaqortuaraq meqqulualik, nunamiut (fjeld-hønsetarm; Cerastium alpinum) Qaqortuaraq ulloriaasangasoq, nunamiut (tregriflet hønsetarm; Cerastium cerastoides) Qilertaasalik (fjeld-frødstjerne; Thalictrum alpinum) Qileruusat (kalkskorpe-alge; Lithothamnion sp.) Qivittut assaat (bjerg- ulvefod; Lycopodium alpinum) Qivittut assaat, tuttaasat, sajunnguartoq (otteadet ulvefod; Huperzia selago) Quajaatit (mørk havsalat; Ulvaria fusca) Quajaatit (pensel-vandhår; Spongomorpha sp.) Qunersut (fjeldpryd; Diapensia lapponica) Qunguleq (grønlandsk kokleare; Cochlearia groenlandica) Qunguliusaq (bukkeblad; Menyanthes trifoliata) Quperluusap naanii, pukulungissat (topspirende pileurt; Polygonum viviparum) Quqquaq (langstilket b; Lamimanaria longicuris) Saqqarmiutaq (sol-bakkestjerne; Erigeron compositus) Saqqarmiutaq simersoq (sort bakkestjerne; Erigeron humilis) Seernaaraq (dværgsyre; Koenigia islandica) Seernaasat, seernartut (rødknæ; Rumex acetosella) Seernaq (fjeldsyre; Oxyria digyna) Seqernup anaa (fuglefjelds-orangelav; Caloplaca elegans) Sioqqat naanii (hestetunge; Mertensia maritima) Siorpaaluk (krat-rørhvene; Calamagrostis langsdorffii) Siorpaaluk qerattaarissoq (stivtoppet rørhvene; Calamagrostis neglecta) Sisamaliaq (sæter-firling; Sagina saginoides) Sissarmiu (strand-vejbred; Plantago maritima ssp. borealis) Sulluitsoq (vingetang; Alaria sp) Sungaartorsuaq, ingutsaap milua (fjeld-valmue; Papaver radictum) Sungaartuaraq (dværg-ranunkel; Ranunculus pymaeus) Sungaartuaratsiaq (laplands-ranunkel; Ranunculus lapponicus) Sungorseq (subarkisk høgeurt; Hieracium hyparcticum) Sungorsiusaq (arktisk guldblomme; Arnica angustifolia) Tartuusalik (almindelig månerude; Botrychium lunaria) Taseqqap naasunngua (dværg-vandranunkel; Ranunculus confervoides) Tatsip karriusaa (rust-vandaks; Potamogeton alpinus) Tatsip naanii (hestehale el vandspir; Hippuris vulgaris) Terianniaasaq ersalittoq (fjeld-rottehale; Phleum commutatum) Terianniaasaq nerumittoq (polar-rævehale; Alopecurus alpinus) Tikiusaaq, sianiusat, siamaq (tunumi) (grønlandsk blåblokke; Campanula gieseckiana) Tikiusaaqqat, sianiusaaqqat (énblomstret klokke; Campanula uniflora) Tikiusamaqat, nipoqqarnaq (almindelig vibefedt; Pinguicula vugaris) Tingaasat (grøn krølhårslav; Alectoria ochroleuca) Toornaarsuup nassui (sorttop; Bartsia alpina) Tullerunnakkuluk (lodden stenurt; Sedun villosum) Tullerunnaq, sorlak, pakalak (rosenrod; Rhodiola rosea) Tulungatsiaap tumaasai (kragefod; Comarum palustre) Tunguarnitsoq (alpe-tjærenellike; Viscaria alpina) Tungujortunnguit (sne-ensian; Gentiana nivalis) Tungujortutsiaq (stjerne-ensian; Lomatogonium rotatum) Tunguusaaraq (klippe-ærenpris; Veronica fruticans) Tunguusaq (alpe-ærenpris; Veronica alpina) Tupaarnaq (skotsk timian; Thymus praecox ssp. arcticus) Uiffak killavaartoq (krumfinnet skjoldbregne; Polystichum lonchitis) Uiffak nissalik (almindelig frynsebregne; Woodsia ilvensis) Uiffak qunnerarmiu (skør bægerbregne; Cystopteris fragilis) Uiffak siaangasoq (tredelt egebregne; Gymnocarpium (lastraea) dryopteris) Ujaqqap qalasia (navle-lav; Umbilicaria hyperborea) Ukallip isigaasai (grå kattefod; Antennaria canescens) Ulaliusaq (polar-kæruld; Eriophorum scheuchzeri) Ulannerusaq meqqulik (lodden troldurt; Pedicularis hirsuta) Ulannerusaq sungaaqqissoq (brand-troldurt; Pedicularis flammea) Ulloriaasaq napasoq (stilk-fladstjerne; Stellaria longipes) Ulloriaasaq siaangasoq (ranke-fladstjerne; Stellaria humifusa) Umerluusaq (grønlandsk fjeldsimmer, rypelyng; Dryas integrifolia) Ungerutaasaq (trebladet gyldentråd; Coptis trifolia) Uummataasaq (liden skjaller; Rhinanthus minor) Viuuli (labrador-viol; Viola labradorica) Nittartakkat Nunatta naasui Atortoqarani aqqarneq puiaasanik iltimik imalinnik atortoqarluni aqqaraanni, immap qaanut pinnginnermi silammut anersaarnissaq eqqaamasariaqarpoq, taamaaliunngikkaannimi puaat qaarsinaapput, tassa naqitsineq millippat silaannaq neruttussammat. aqqartartorpassuit itisoorsuarmiit sukkavallaamik puttallartut ajutoortarput. aqqartartut nappaataannik nappaateqalersinnaapput, timip ipiutaasartaanni aavanilu kvælstoffimik imalinnik pullartaninnernik pissuteqartumik. Kulturi Tulugaq (Corvus corax) tiŋmiaq taaqtaaq.Takissuseqarpoq 70 cm-imik, sului iserartussuseqarlutik 140 cm-imik. Ilisarnaatigilluarpai qernarinnini, siggussuani peqqortooq narlulluinnangajattoq aammalu papini takisooq nuuminut amilimaartoq. Nipituumik iggiingasumik nipeqarpoq. Timmiaq uninngaartuuvoq angalaartuullunilu Kalaallit Nunaata annersaani, taamaattoq avannaarsuaniunngitsoq. Piniagaanera Kalaallit Nunaanni tamarmi piniaqqusaanngilaq 1.4-miit 30.6-mut., Avanersuullu Kommuneani ittoqqortoormiillu kommuneanni piniarnissaa mannissarnissaallu killiliiffigineqanngillat. Timmiaq Nerlernaq (Branta bernicla) Takissuseqarpoq 60 cm-imik sului iserartussuseqarlutik 115 cm-imik. Nerleq mikisoq niaqua, qungasia sakiaalu qernertut erseqqissumillu qaqortumik eqqulik. Timmiaavoq aallartartoq. Avannaani akuttullutik ikittuinnaallutillu piaqqiortarput. Ingerlaartut Kitaani Tunumiluu, annermik tasiilap kommuneani, takusassaasarput. Piniagaanera Kalaallit Nunaanni tamarmi piniagaanngilaq. Timmiaq Nerleq siggukitsoq (Anser brachyrhynchus)Takissuseqarpoq 70 cm-imik, sului iserartussuseqarlutit 155 cm-imik. Isigai qaamanerusut siggualu naatsoq aappalaartoq-qaquartumik qalipaatilik ilisarnarlutik. Kiisalu aamma niaqua qungasialu saavanut aammalu tunuanut qasertoq-qaamasumut naleqqiullugit taarpasillutik. Sigguimi mannguatigut qaqortortaqarsinnaasarpoq. Timmiaq aallartartuuvoq, tunup (Tuluit Nunaat, Irland, Tyskland) qiterpasissuani erniartortarluni aamma Island-imut qaqutiguinnarlu kitaanut annguttarluni. Piniagaanera Kalaallit Nunaanni tamarmi piniaqqusaangilaq 1.5-miit 15.8-mut. Ittoqqortoormiillu kommuneanni 1.6-miit 31.8-mut. Timmiaq Nerlernarnaq (Anser leucopsis) Takissuseqarpoq 65 cm-imik, sului iserartussuseqarlutit 140 cm-imik. Nerleq mikisoq ilisarnartumik niaqua qaqortuuvoq, qungasia qernertoq, sakiaa qernertoq tunualu qaserluni qillertoq. Timmiaavoq aallartartoq, tunup qiterpasussuani erniorfeqarluni. Piniagaanera Kalaallit Nunaanni tamarmi piniaqqusaangilaq 1.5-miit 15.8-mut. Ittoqqortoormiillu kommuneanni 1.6-miit 31.8-mut. Timmiaq Nerlernaarsuk imaluunniit Canadap nerlia (Branta canadensis) takissuseqarpoq 65-95 cm-imik sului iserartussuseqarlutik 140-170 cm-imik. Timmiaq Paarnaqutaannalinni seqineqarluartarlutik panertuni ivigaqarlutillu umerluusaqartuni naasarpoq. Ukiakkut pilutaat aappillarissunik qalipaatinittarput, asioreeraluarlutillu sivisuumik naasumi nipinngaannartarlutik. Aappaluttut taartunik kigutilinnik paarnaqarput, isseqarluartunik. Den virtuella floran Scandinavia Naasut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Nunat Avannarliit inatsisartuinut suleqatigiiffittut atuuppoq, taamalu qitiusutut ileqquussaavoq Nunat Avannarliit suleqatigiinneranni. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit assinganik pissuseqatigaa Nunat Avannarliit Naalakkersuisuini Siunnersuisoqatigiit, tassaasoq nunani avannarlerni naalakkersuisut suleqatigiiffiat. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit allarnerneqarpoq 1952-imi nunani avannarlerni naalagaaffiit tallimat ilangalugit: Danmark, Finland, Island, Norge, Sverige kiisalu nunap ilaani namminersorlutik oqartussat Kalaallit Nunaat, Savalimmiut og Åland'ilu. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit sinaakkutaat aalajangersarneqarput Helsingforsimi isumaqatigiisummi 1962'imeersumi. Siunnersuisooqatigiit siunertaraa nunani avannarlerni suleqatigiinneq attatiinnarneqarnissaa ineriartortinneqarnissaalu eqqartuussisoqarnikkut, piorsarsmassutsikkut, angallannikkut, avatangiisitigut, inoqatigiinnut kiisalu aningaasaqarniarnermi pissutsinut. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit ukiut tamaasa nersornaasiuttagai: Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Atuakkianut Nersornaataa Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Pinngortitamut Avatangiisinullu Nersornaataa Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Nipilersornermut Nersornaataa Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Isiginnaangassianut Nersornaataa Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Meeqqanut Inuusuttunullu Atuagakkianut Nersornaataa Nersornaatit 350.000 danskit koruuniinik naleqarput taakkualu agguarneqartarput Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivi ukiumoortumik ataatsimeersuarnerannut atatillugu. Kattuffik Atuuffik Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit pilersitsisarpoq siunnersuisarlunilu apeqqutinut pisortatigoortumik nunani avannarlerni suleqatigiinnermut tunngasuni. Siunnersuisooqatigiit aalajagingaat nunanut ilaasortaasunut pituttorsimanngillat, minnerunngitsumillu nunani tamalaani inatsisartuni suliassatut aatsaat akuerisassanngortinneqaqqaartarlutik. Katitigaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 87'inik ilaasortaqarpoq. Inatsisartunut ilaasortat nunani avannarlerni naalagaaffiinni namminersorlutillu oqartussaqarfinni toqqarneqartarput. Nunani avannarlerni naalagaaffiit tamarmik marlunnik qulilinnik siunnersuisooqatigiinni inissaqarput, Islandili arfineq marlunnik. Namminersorlutik oqartussaqarfiit ilaasortaatitaat naalagaaffiit ilangalugit inissaqartinneqartarput. Savalimmiut Kalaallit Nunaallu tamarmik marlunnik ilaasortaatitaqarput, kunngeqarfimmi naalagaaffiup aallartitaani ilaasunik, Ålandi marlunnik ilaasortaatitaqqarpoq naalagaaffiup Finlandip aallartitaanik ilaasuni. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit ima ataqatigiissangaavoq: Danmark (16) Savalimmiut (2) Kalaallit Nunaat (2) Finland (18) Åland (2) Island (7) Norgi (20) Sverigi (20) Kunngeqarfiuk Danmarkip aallartitai Kalaallit Nunaat Ineqi Kielsen, Siumut Kelly Berthelsen, Inuit Ataqatigiit Danmark Birgitte Klintskov Jerkel, Det Konservative Folkeparti Christian Juhl, Enhedslisten Christian Poll, Alternativet Karin Gaardsted, Socialdemokratiet Orla Hav, Socialdemokratiet Mogens Jensen, Socialdemokratiet Annette Lind, Socialdemokratiet Karen Klint, Socialdemokratiet Henrik Dam Kristensen, Socialdemokratiet Henrik Brodersen, Dansk Folkeparti Mikkel Dencker, Dansk Folkeparti Jan-Erik Messmann, Dansk Folkeparti Bertel Haarder, Venstre Jakob Engel-Schmidt, Venstre Marcus Knuth, Venstre Villum Christensen, Liberal Alliance Savalimmiut Jenis av Rana, Miðflokkurin Pauli Trond Petersen, Tjóðveldi Ataatsimeersuarnerit Ukiut tamaasa Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit ataatsimoorlutik katisimaarlutik ataatsimeersuarnemi naapittarput. Ataatsimut katisimalluni naapeqatigiinnerit siunnersuisooqatigiinni qullerpaamik oqartussaasuunerpaavoq, 87'inik ilaasortaqarluni kiisalu nunani avannarlerni naalakkersuisunit ataatsimik sinniisoqartarluni (qinersisinnaatitaanngitsumik) Nunat avannarliit paarlakaallutik ataatsimeersuarnerit aaqqissuuttarpaat. Ataatsimut katisimalluni naapeqatigiinnerup suliassarai: isummiuttarpaa siunnersuutit oqaaseqaatillu akuerissallugit ukununnga missingersuutit: Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit kiisalu Nunat Avannarliit Naalakkersuisuisa Siunnersuisoqatigiivi qinissallugu Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiinni siulittaasoq, siulittaasoqatigiit, ataatsimiitsitaliani siulittaasut kiisalu ataatsimiitsitaliaq nakkutiginnittussaq Ataatsimiitsitaliat partiillu eqimattai Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit ukiut tamaasa sammisassaq aalajangersimasoq aaqqissuuttarpaat. Saniatigullu ataastimiitsitaliani tallimani sulineq ataatsimeersuarnerit akorngini ingerlanneqartarpoq: Piorsarsimassutsimut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiitsitaliaq Atugarissaarnissamut Ataatsimiitsitaliaq Inuiaqatinut Atuisunullu Ataatsimiitsitaliaq Avatangiisinut Pinngortitamiillu pissarititanut Ataatsimiitsitaliaq Inuussutissarsiuteqarnermut Ataatsimiitsitaliaq Partiinilu eqimattani tallimani: Socialdemokraatit eqimattaat, Kalaallit Nunaat Siumut'mit peqataatitaqarpoq Konservativit eqimattaat, Kalaallit Nunaat: peqataatitaqanngilaq Qiterlerit, Kalaallit Nunaat: peqataatitaqanngilaq Nunani Avannarlerni Kiffaangissuseq (assiigiimmik naleqarneq peqatigiinnerlu), Kalaallit Nunaat: peqataatitaqanngilaq Nunat Avannarliit qorsorpaluttut saamerliit, Kalaallit Nunaat: Inuit Ataqatigiit Partiini eqimattanik pilersitsinissaq minnerpaamik sisamanik nunanit marluniit ilaasortaqarnissaq piumasaqaatigaa.. Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiinni ilaasortat ilai partiini eqimattakkuutaartuni ilaasortaanngillat. Aqutsineq missingersuutillu Siunnersuisooqatigiit siulittaasooqatigiinnit inuinnarnit isikkaneq marlunnit ilaasortaqarpoq siulittaasorlu ukiut tamaasa ataatsimut katerisimaarnermi qinerneqartartoq. Siulittaasuuffik nunat tallimat paarlakaallutik issiasuuffigisarpaat. Siulittaasooqatigiit pingaarnertut suliassaraat: iliuuseqarfigissallugit politikkikkut aqutsinermullu suliassat iliuuseqarfigissallugit nunanut allanut naalagaaffiillu isumanaatsuunissaannik politikkikkut apeqqutit attaveqarfigissallugit ungasinngisami piffiit nunallu immikkoortui nunanilu tamalaani kattuffiit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiat Københavnimi inissisimavoq Nunat Avannarliit Naalakkersuisuisa Siunnersuisoqatigivisa inisisimaffiani. Saniatigut aallartitat tamarmik allatseqarfeqarput naalagaaffiup namminersorlutillu oqartussaqarfiup inatsisartoqarfiani. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit aningaasalerneqarput tapinik nunat avannarliit inatsisartoqarfiinit. Missingersorneqarpoq ukiumut 30 milliun koruunit missaani 2005'imi. Aamma takuuk Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Siulittaasui Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Inuusuttaat Peqatigiiffik NORDEN (Nunat Avannarliit) Hallo Norden Nunani avannarlerni passeqarfik Nunani avannarlerni oqaatsinut isumaqatigiissut NORDEFCO Toqqammaviit Avataaniit Innersuussat Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit Hallo Norden Politik Europa Pinerluttulerinermi inatsimmi § 100, amerlanertigut aamma taaneqartartoq Nikanarsaanermut inassut imaluunnit Kinaassusersiuinermut inassut, Pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 21'mi allassimavoq Eqqissisimanermik akornusiinerit nikanarsaanerillu pillugit: § 100 Kinaassusersiortutut eqqartuunneqassaaq kinaluunniit tamanut imaluunniit inunnut amer-lasuunut siaruarterinissaq siunertaralugu oqaaseqartoq imaluunniit allatut iliorluni nalunaaruteqartoq, taamatut iliornermigut inuit eqimattat sioorasaarneqartillugit, asissorneqartillugit nikanarsarneqartillugilluunniit nagguiat, amiisa qalipaataat, inuiannik naggueqatigiinnilluunniit kingoqqisuunerat, upperisaat imaluunniit kinguaassiuutinut tunngasutigut sumut samminerat pissutigalugu. Assingusumik Danmarkimi pillaasarnermut inatsimmi inassummik peqarpoq, § 266 b. Toqqammaviit Politik Kalaallit Nunaat Atuisoq pisisartut siunnersortittarfitut Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmi inissisimavoq. Allatut oqaatigalugu Atuisoq Kalaallit Nunaanni atuisartut sinnerlugit nakkutilliisuuvoq. Taamaasilluni inuussutissarsiutillit inatsisit naapertorlugit sullissinerat Atuisup nakkutigisaraa. Inatsisartunut, kommuninut inuussutissarsiutilinnullu tunngatillugu, inuiaqatigiinni atuisartut pisisartullu nunatsinni soqutigisaat Atuisup isumagisarai. Atuisoq atuisartunut tunngassutilinnik assigiinngitsorpassuarnik suliaqartarpoq, soorlu atuisartut saafiiginninnerini siunnersuinerit ilitsersuinerillu, atuisartut pisinnaatitaaffiinik pisussaaffiinillu paasissutissiinerit, nioqqutissat akiinik misissuinerit akinillu paasiuminarsaanerit, tusagassiutitigut atuisartunut paasissutissiinerit, inatsisit atuisartunut naapertuuttut pillugit tusagassiuutitigut nalunaaruteqartarneq, tusarnianernilu akissuteqaatinik suliaqartarneq, atuisartut allatseqarfiata atuisartut pisinnaatitaaffii pillugit qaffasinnerusumik ilinniarfinni, inuusuttunut ilinniarfinni, 9-10. klassini atuartunut, peqatigiiffinnut kattuffinnullu ilinniartitsineq neqerooritigaattaaq. Kalaallit Nunaat Akunnaaq nunaqarfiit pingasut Aasiannut atasut ilagaat, illoqarfimmiit 23 km-it missiliorlugit kangisinnerusumiittoq qeqertami Akunnaap Nunaanik atilimmi. Nunaqarfik 1850-mi asimioqarfittut tunngavilerneqarpoq, tunngavilerneqarnissani sioqqulluguli inoqarfiusimalluni. Innuttaasut amerlassusaat 1980’kkunniit affaannanngorsimavoq, ukiunili kingul-lerni 15-ni innuttaasut 100-t missiliortut allanngujaatsumik inissisimasimapput. Illut amerlanersaat tassaapput ilaqutariit illui ataasiakkaat siammasissut qaliaqanngitsut imaluunnit aappaa avillugu qaliallit. Pissutsit aallaavigalugit illut amerlasuut pisoqaangaatsiarput 1960 sioqqullugu sanaajusimasut. Suliffiit pioreersut pingaartumik aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutinut, ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu aalisakkerivimmi tunisassiornermut aamma assassorluni inuussutissarsiutinut attuumassuteqarput. Tamakkua saniatigut kiffartuussiveqarfinni, pisiniarfimmi, atuarfimmi kommunillu nunaqarfimmi ingerlatsiviini assigiinngitsuni, allaffinnilu suliffissaqarpoq. Akunnaaq pitsaasumik umiarsualiveqarpoq, talittarfittaqarlunilu, umiatsiaanut amusisarfittaqarlunilu umiatsiaaqqanut puttasulimmik. Nunaqarfik meeqqanut atuarfeqarpoq (Aadap Atuarfia) 15-nit missiliorlugit atuartulik. Paasissutsissat kingoqqiviat Kalaallit Nunaat Tim Bergling DJ-llunilu nipilersuusiortuuvoq Sverigemeersoq. Inunngorpoq 8 September 1989 Stockholmimi, toqullunilu 20 April 2018 Muscat-mi. Tim Bergling aamma nalunnginneqarpoq Avicii-tut, Tim Berg-tut taavalu Tom Hangs-tut. Albums True (2013) Stories (2015) Tim (2019) Nassuiaatit avataaneersut Tim Bergling. Discogs. Sverige Nunani allani nipilersortartut Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisoqarfia (Qallunaatut: Rigsombuddet i Grønland) Naalagaaffiup Kalaallit Nunaannut attaveqaataatigaa. Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata sinniisuuffigai kunngiussut, Naalagaaffimmi Kunngeqarfiup Naalakkersuisui (Regeringen) Kalaallit Nunaanni. Sinniisoqarfiup isumangisarivaa Nunatsinni Namminersorlutik Oqartussaani Naalakkersuisut, Danmarkimilu Kunngeqarfiup Naalakkersuisuisa akorngini ataqatigiissaakkamik siunnersuinissaq. Sinniisoqarfiup suliarisarivai ilaqutariit inatsiseqartitaanerannut tunngasunik Danmarkimi naalagaaffiup ingerlatsiviini periaatsit assigalugit. Naalakkersuisut Naalagaaffimmi Sinniisoqarfik ilisimatittarpaat Inatsisartuni ileqqoreqqusat, peqqussutillu aalajangersakkat inatsisit akuersissutigineqartut pillugit aammattaaq naliginnaasumik Naalakkersuisunit inatsisissatut suliaat. Naalakkersuisut Naalagaaffiup Sinniisua inassinnaavaat Kalaallit Nunaanni pisortaqarfinni isumaqatiginninniarnerni peqataaqqullugu. Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata aammattaaq suliassarai: Piffissat aalajangersimasut pillugit nalunaarusiat Ministeriuneqarfimmut ingerlatinneqartussat, Inatsisartut ataatsimiinerini najuuttarneq tamannalu pillugu Ministeriuneqarfimmut nalunaarusiortarneq Inatsisartullu oqaluuserisaat pillugit ministereqarfinnut attuumassuteqartunut allanut nalunaarusiortarneq. Qullersatut oqartussaasutut suliaqarneq, ilaqutariit inatsiseqartitaanerannut tunngasunik Kunngeqarfimmi naalagaaffiup ingerlatsiviini Danmarkimiittut periaatsit assigalugit. Kunngikkormiut, Folketingimut (Naalagaaffimmi Kunngeqarfimmi Inatsisartut), Naalagaaffimmilu Naalakkersuisunut ilaasortat allallu Kalaallit Nunaannut tikeraarnissaannut pilersaarusioqataaneq ingerlatseqataanerlu tamakkununngalu atatillugu ataatsimiittarnerni peqataaneq. Naalagaaffik sinnerlugu oqartussat Kalaallit Nunaanni najugallit periaatsit pingaarutillit pillugit Namminersorlutik Oqartussanut saaffiginnissutissaannik ataqatigiissaarineq. Naalagaaffiup tamarmi innuttaasuinut Kalaallit Nunaanni najugallinnut Pituffimmiikkallarnissaannut akuersissutiliorneq. Folketingimut Kalaallit Nunaanni qinersititsineq aamma Foketingip aalajangigaanik inunnik taasisitsineq. Innuttaasutut nalunaarsugaaneq pillugu naammagittaalliuutinik aalajangiisarneq.. Kunngip nersornaasigassaannik inassuteqartarneq (ridderitut ataqqinaat, saqqarmiu aammalu ataqqinaaserneqarneq). Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisua Maannakkut sinniisu: Mikaela Engell Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisua Kalaallit Nunaanni Naalagaaffik sinnerlugu qullersaalluni sinniisuuvoq Namminersorlutillu Oqartussanut Nalagaaffimmilu oqartussanut attaveqaataalluni. Aammattaaq Naalagaaffiup Sinniisua pinngitsoorani siulersuisuni ilaasortaassaaq uani Piorsarsimassutsikkut Aningaasaateqarfik Danmark-Kalaallit Nunaat. Naleqq. Pisortatigoortumik nittartagaq The High Commissioner of Greenland Politik Danmarki Kalaallit Nunaat Folketingi tassaavoq Naalagaaffimmi Kunngeqarfiup tamarmi inatsisartui — Danmarki, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ilangalugit. 1849-mit 1953-ip tungaanut inatsisartut ataatsimiittartoqatigiivi marluusimapput Rigsdagimik taanaqartartumik: siullermik Folketingi, aappaattut Landstingi. 1953-imit inatsisartuni ataatsinik ataatsimiittartoqarneq eqqunneqarmat Folketingi kisimi atuutilersinneqarpoq. Folketingi Christiansborgimi, Københavnimi inissisimavoq. 179-inik Folketingimi ilaasortaasoqarpoq, taakkunanngalu kalaallit marluk, savalimmiormiullu marluk ilaasortaapput. Folketingimi ilaasortat Danmarkimi qinersivissuarni qulini qinerneqartarput. Kalaallit Nunaata Savalimmiullu ilaasortaatitassatik namminneerlutik qinersisitsinermikkut qinertarpaat. Folketingimut ilaasotaatitat ukiut sisamakkuutaarlugit qinerneqartarput. Folketingimi sulineq inatsisartuni siulittaasoqarfimmit namminermisut aqunneqartarpoq, Folketingip Siulittaasuanit, Folketingimi inatsisartunit siulittaasussaq qinerneqartarpoq, tullersortisssalu sisamat. Qinersisoqareernerata kingorna partii ataaseq amerlanerusulluunnit dronninngimit suleqatiserinninniartinneqartarput, tamassumalu kingorna Kunngeqarfimmi Naalakkersuisunngortitsisoqartarluni. Nittartakkamit naleqq. Folketingip nittartakkatigut quppernera Politik Danmarki Tarajuaqqat imaluuniit TARATSUT arlariinnik isumaqarput: Illumi pissarsianik, (imaluunniit eqqiaassutit-taratsut) Krydderi-akuutissaq aamma mamamut sakkortusaat tassaavoq natriumklorid. Uuma ataani (varer) -sanaat taaneqartarput (bordsalt) -tarajuaqqat (køkensalt) Iggavimmi-taratsut (kogsalt) iggassornermi taratsut (havsalt) immap tarajua -immap imaanik qalaartitaq imaluunniit aatsitaq. (sydesalt) taratsut savimminermi siatsissummi aatsitat, innermi ikumatitami. Paneraangat peerneqarsinnaavoq, assersuutigisinnaavara soorlu karamiililioraanni. Taratsut (kemi) Uumassusillit sananeqaataasa kemiiat, (neutral) arlaannaanulluunnitt atassuteqarani, tasssaavoq kemiimut atasoq (metallisk) -metal aapasoq, imerpalaartoq imaluunniit aapanngitsoq ion-i. (ion) -sananeqaat minneq Taratsut (sunnunnik) - ukua taratsut tallimassaanni -inuit susunnimut malussarinneranni immikkoortiterneqartarput. Immap tarajua (havsalt) amma husholdningssalt taaneqarsinnaavoq taratsumik akusaq, immap tarajuanik akullungu aatsitaq. Aqqusernup-tarajua (vejsalt) atorneqartarpoq, aputip qerisup quasannerata peerneqarsinnaanissaanut. Kim Kielsen Kalaallit Nunaata naalakkersuisut siulittaasorivaat 2014-2021. Politik Kalaallit Nunaat Aleqa Hammond Kalaallit Nunaata naalakkersuisut siulittaasorivaat 2013-miit 2014-mut. Greenlandic Broadcasting Corporationimik aamma taaneqartartoq, danskisullu Grønlands Radio, innuttaasunik kiffartuussisuuvoq radioqarfiullunilu tv-qarfiusoq pisortanit aningaasalersorneqartoq. KNR pisortanit aningaasalersorneqartoq namminersortoq 1958-imi tunngavilerneqartoq radiokkut tv-kkullu nutaarsiassanik, qaammarsaanermik, alikkusersuinermik eqqumiitsulianillu aallakaatitsinissamik pisussaaffeqartoq. KNR siulersuisunit tallimaasunit pisortamillu aqunneqarpoq. Kalaallit Nunaat Kalaallit Arsaattartut Kattuffiat (KAK) kattuffiuvoq nunatsinni isikkammik arsaannermik aaqqissuisoq. Kattuffik 4. juli 1971 ivertinneqarpoq. George Walker Bush (1946) amerikarmiuuvoq politikkeri aamma USA præsidentiat 43-ssaat, (2001-2009). "The Star-Spangled Banner" Naalagaaffeqatigiit inuiattut erinarsuutigaa. Francis Scott Key taalliarineqarpoq.1931-imi atulersinneqarpoq. Tuluttut taallai I Oh, say, can you see, by the dawn's early light What so proudly we hailed at the twilight's last gleaming? Whose broad stripes and bright stars, through the perilous fight, O'er the ramparts we watched, were so gallantly streaming. And the rockets` red glare, the bombs bursting in air, Gave proof through the night that our flag was still there! Oh, say, does that star-spangled banner yet wave O'er the land of the free and the home of the brave? II On the shore dimly seen, through the mists of the deep, Where the foe's haughty host in dread silence reposes, What is that which the breeze, o'er the towering steep, As it fitfully blows, half conceals, half discloses? Now it catches the gleam of the morning's first beam, In fully glory reflected, now shines on the stream: 'Tis the star-spangled banner: oh, long may it wave O'er the land of the free and the home of the brave. III And where is that band who so vauntingly swore That the havoc of war and the battle's confusion A home and a country should leave us no more? Their blood has vanished out their foul footstep's pollution. No refuge could save the hireling and slave From the terror of flight, or the gloom of the grave: And the star-spangled banner in triumph doth wave O'er the land of the free and the home of the brave! IV Oh, thus be it ever when freemen shall stand. Between their loved home and the war's desolation! Blest with victory and peace, may the heaven-rescued land Praise the Power that has made and preserved us a nation. Then conquer we must, when our cause it is just. And this be our motto: "In God is our trust". And the star-spangled banner in triumph shall wave O'er the land of the free and the home of the brave! Nipelersorneq Ana Mena in. 25. februar 1997, erinarsortartoq. Diskografii Index (2018) Aamma takuuk www.anamenamusic.com Nunani allani nipilersortartut Kenneth Wehr („Kiiniteeraq“; inunngorpoq aggustip 22-anni 1999-imi Langenhagenimi, Tysklandimi) Wikipedialiortartuuvoq. Inuunera Kenneth Wehr Tysklandimi inunngorsimavoq peroriartorsimallunilu. 2016-imi atuartuunini naammassigamiuk aanaalu Kalaallit Nunaannut krydstogterput Nuummi, Sisimiuni Qaqortumilu unillutik. Nuna taanna nuannarileqaa, uteqqammerlunilu Wikipediami Kalaallit Nunaat pillugu qupperniliortalerpoq. Pseudonymi Kenny McFly atortarpaa. 2017-imi Berlinimi Humboldt-Universitetimi historisk lingvistikkimik skandinavistikkimillu ilinnialerpoq. 2020-imi naammassinnippoq Danmarkimullu nuulluni. Tassani Københavns Universitetimi Grønlandske og Arktiske Studier-nik ilinniarpoq. 2022-imi bachelorinngorpoq, massakkullu kandidatinngorniarpoq. Kalaallit oqaasiisa oqaluttuarisaanerannik paasisimasaqarluarpoq. 2021-imit 2022-mut Arktisk Institut suliffigaa, taava 2022-mit Oqaasileriffik suliffigaa. Avalak Københavnimi siulersuisunut ilaasortaavoq. Kalaallit Nunaanni tusaamasanngorpoq 2019-imi Sermitsiaq.AG suliaa pillugu allammat. Kiiniteeqqap quppernerit 1700-it missaat tyskisut allareerpai. Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasat ilisimaneqartikkaluttuinnarniarpai. Taamaattumik kalaallisut Wikipediamik allatsitsiniarpoq – ajoraluartumik iluatsitsinngikkallarluni. Ilisimasat kingoqqivii Sebastian Leber: Krieg der Schlauberger – Inside Wikipedia. Tagesspiegel (decembarip 25-at 2017). Walter Turnowsky: Ung tysker fylder Wikipedia med viden om Grønland. Sermitsiaq.AG (novembarip 7-at 2019). Janina Wildermuth: Berliner Student hat 3/4 aller deutschsprachigen Wikipedia-Artikel über Grönland geschrieben. Spreewild (apriilip 22-at 2020). Horst Güntheroth: Die weite Welt der Alleskönner. P.M. Thema (2020). q. 56–61. Kenneth Wehr: Kan fake news blive sande? En fortælling om Grønland og Wikipedia. Tidsskriftet Grønland (2022/4). q. 166–177. Ilisimatusaatit